AmmattiRaivoojan kysymykseen haluaisin myös vastauksen.
Hyvin paljonhan tuo puutarhapiperryksen kaltaista on mutta kun ei voi olla muistamatta Glan koivun istutusten kohtaloa aukolleen. En ainakaan hänen edellisissä ole nähnyt viitteitä edes yrityksestä suojata. Puutarhurikin yleensä yrittää kerralla saada kasvit kasvamaan eikä istuttele ihan mielikseen moneen kertaan. Olisko tuossa hiukan perää että tässä kohtaa korvausjärjestelmä ruokkii laiskuutta. Vähän samoin kuin hänenkin kemeratukien asenteensa muistaakseni oli.
Aitausasioita on tässä mietiskelty vähän suurempienkin toimijoiden palvelupuolelle mutta metsäteiden heikko kattavuus eli aukoille usein liian pitkät kuljetusmatkat maastoa myöten. Vaikka EU nyt juuri ja juuri hyväksyi kansallisen korvausjärjestelmän ei se sitä välttämättä kauaa tee. Tähän on ajauduttu vain suomessa. Muita ratkaisuja pitää tehdä eikä se jatkuva korvaaminen kasvata yhtään lehtipuuta isoksi vaan pitää lehtipuutuotantomme edelleen tuonnin varassa. Hirvikannan raju pudotus on se toinen mutta nähtävästi vielä pidempi ja kivikkoisempi tie. Pitää muistaa että Riistakeskus on riistamyönteinen organisaatio ja se suojaa mieluummin yksittäisiä taimikoita kun alkaa myöntyä kannan rajuun alasajoon. Gla kerkesikin jo tuonne väliin joten Trico sentään on ollut ainoana varteenotettavana mukana.

Mitä se karkoitus auttaa jos hirvet vain siirtyvät naapurin taimikkoon? Karkoitus- ja aitaustoimenpiteistä syntyy kustannuksia, mutta tuhojen kokonaismäärä säilyy samana ja kuten tiedetään, riippuu hirvien määrästä!

A.J. Eipä valitettavasti kiinnosta pätkääkään naapurin taimikot!
Senverran tulee töitä sen riesan eteen tehtyä kuitenkin ettei juuri sureta jos jollain paine kasvaa. Siinä utopiassa että kaikki taimetukset olisi suojattu hirvet kait kuolisi nälkään. Eikä sureta sekään!
Minä en ole ollut valitsemassa tässä maassa käsittämätöntä hirvipoliittista linjaa joten kukin taistelee omillaan. Yksilölaji,toistaiseksi.

Harjavaltalaiselle sen verran, että Satakunnassa yritämme metsätaloutta molemmat harjoittaa. Naapurikunnissa itse asiassa.
Tuo aidattu alue ei ole 5 vuoteen nähnyt raivaussahaakaan, eli siinä mielessä tämä onnistuminen (ainakin tähän asti) on vastoin suorittavankin ohjeita. Alueella ei pallopäitä tällä hetkellä ole ja kuuset ovat kaiken heikoimmilla eli pienimpiä, mutta en ole niitäkään taimia lyönyt maahan mikäli sitten niistä aikanaan pitää metsää alkaa kasvattamaan. Nyt on mäntyjä ja muutamia koivuja siellä täällä avoimissa paikoissa.
Ensi talvena käyn ainoastaan kevyen raivuun alueella ja jätän runkoluvun erittäin runsaaksi. Tässä toki häviää kasvussa, mutta jos tästä kuitenkin saisi mäntyvaltaisen sekametsän aikaiseksi?
Hirvitiheys alueella on tietolähteestä riippuen 7-10 / 1000 ha.

#”Olemme täällä Satakunnassa jostain syystä, jota tiedä en, ajautuneet hirviterrorin uhreiksi. Täällä kanta nousee nyt 5%:n vuosivauhtia ja metsästysseurat eivät hae lisää lupia ja ne jotka väittävät hakevansa ovat sitten saaneet muka tylyn vastaanoton paikallisriistahallinnolta.”#

Joopa joo…Taitaa olla niin , että hirvet on ammuttu niin vähiin , että jahtikauden havaintojen perusteella enempää lupia ei ole mahdollista myöntää . Tämä siis kokonaisuus huomioon ottaen . Yksittäisen seuran alueella saattaa esiintyä korkeampia tiheyksiä , mutta muualla voikin olla pelkkää eioota .
Uutena asiana myös susien osuus luonnonpoistumasta hirvien kohdalla on huomioitu , joten tuo 5 %:n kasvu hirvikannassa on tarkoitettu nimenomaan susien ruokintaan.
Jos hirvikantaa halutaan oikeasti vähentää , on turha puhua metsästyksen rajoittamisesta . Jos joku välttämättä haluaa evätä metsästysoikeuden , kannattaa olla hyvin hiljaa mahdollisista vahingoista . Jo pienikin metsästykseltä rauhoitettu alue tarjoaa useallekin hirvelle mieluisen turvapaikan , varsinkin , jos metsän hoitotoimet ovat retuperällä. Mikäs hirven on ollessa , kun suojaa ja ruokaa on yltäkyllin .