› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvikannan säätely metsänomistajille

Viewing 10 replies - 251 through 260 (of 346 total)
1 2 3 … 25 26 27 … 33 34 35

  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Sent on: 23.1.2018 at 21:47

    Tagged: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

    Creator
    Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • reservuaari-indeksi 8.3.2020 at 13:36

    Mahdollisiin edustuksiin ei kuulu analysoida hirven syömisiä tai syömättömyyksiä jossain hoitamattomissa onkivapamaisissa energiapuurääseiköissä.

    On niitä talvilaitumia itsellänikin. Ja erityisemmin nyyhkyttämättä ovat kuuluneet jo alun perin riskianalyysiin. Realiteetti, jonka joutuu ottamaan huomioon kun ne ”etujärjestöt” ei korvaansa lotkauta.

    Hirvet kun pirulaiset taitaa vielä kävellä paikasta toiseen niin laske niitä siinä sitten.

    Syyt on syvemmällä kuin metsästäjissä tai puuntuottajissa. Katsokaa ketä olette äänestäneet ja onko homma sittemmin korjautunut. Sieltä ne juurisyyt alkaa avautumaan. Jos alkaa.

    ♥ Kerttu

    A.Jalkanen 8.3.2020 at 14:34

    Jotenkin tuntuu ettei asian kuntoon laitto ole ollut äänestämisestäkään kiinni. ”Maaseutupuolueen” kannatus on madellut pohjalukemissa, ja muiden menestyneempien puolueiden agendalla maaseudun elinkeinojen kehittäminen on selkeästi matalammalla sijalla. Vihreätkään eivät ymmärrä metsästyksen (lue: hirvieläinkannan hoidon) merkitystä metsien monimuotoisuuden tai hiilinielujen ylläpidon ja kehittämisen kannalta.

    Visakallo 8.3.2020 at 15:18

    Kerttu: ”Mahdollisiin edustuksiin ei kuulu analysoida hirven syömisiä tai syömättömyyksiä jossain hoitamattomissa onkivapamaisissa energiapuurääseiköissä. On niitä talvilaitumia itsellänikin. Ja erityisemmin nyyhkyttämättä ovat kuuluneet jo alun perin riskianalyysiin.”

    Kerttu ei tarkoittanut minua tuossa ensimmäisessä kommentissaan, joten voinemme nyt Kertun kanssa tehdä historiaa, ja keskustella kaikkien näiden vuosien jälkeen  asiallisesti. Miten olet Kerttu menetellyt talvilaitumien suhteen, oletko vaihtanut puulajin kuuseen, vaiko antanut alueiden kasvaa hieskoivua yms. sen minkä kasvaa?

    suorittava porras 8.3.2020 at 16:01

    Mikä olikaaan hirvitiheyksien kehitys 20 viime vuoden aikana Visakallon tanhuvilla?  Kerro nyt ihan kakistelematta ,mikä oli ARN:n asettama tavoite (on nähtävissä viiden viime vuoden ajalta) ja pääsivätkö metsästäjät ko tavoitteeseen. Jos pääsivät ,lupamäärä on ollut sopiva. Mahdollisesti käyttämättä jääneet luvatkin kiinnostavat ,koska valtakunnan tasolla pyyntilupia koskevien käytyöasteiden keskiarvo on 80%.

    Planter 8.3.2020 at 17:13

    Ei tämä nyt ole ainoastaan Visakallon ”tanhuvien” ongelma, pitää katsoa isoa kuvaa. Eräs nimerkkikin opetti minua edellä, ettei pienellä hirvitalousalueella ole mitään merkitystä, kun kokonaisuus on kunnossa.

    Kun pakittaa sivulle 23 ja katsoo 2018 tavoitekarttaa, niin ainoastaan harmailla alueilla on päästy alueellisiin ANR tavoiteisiin. 2018 jälkeen hirvimäärä on tarkentunut 10% ylöspäin, eli tilanne on vielä huonompi.

    Sen lisäksi, ettei ANR tavoitteisiin ole päästy, ne ovat liian korkeita täällä (>4), eivätkä metsänomistajat täällä ainakaan pysty vaikuttamaan niin.  Tilanne on huono.

    suorittava porras 8.3.2020 at 17:24

    Yhdellä Planterin hirvitalousaluen rajanaapurilla näyttää hirvitiheys olevan 2,3/ 1000ha. Siinä se hirvitiheys tasoittuu.

    reservuaari-indeksi 8.3.2020 at 17:36

    ajalkanen: ””Maaseutupuolueen” kannatus on madellut pohjalukemissa, ja muiden menestyneempien puolueiden agendalla maaseudun…”

    Ainakin omilla maillani ongelma ei ilmantuunut vasta viime vuosina, vaan on ollut tavalla tai toisella läsnä pidemmän aikaa.

    Sitä taitaa sittenkin saada, mitä tilaa.

    ♥ Kerttu

    Planter 8.3.2020 at 17:42

    ”Mikä olikaaan hirvitiheyksien kehitys 20 viime vuoden aikana Visakallon tanhuvilla?”

    Muita asioita tarkistaessa kurkkasin tuon Visa:n tilanteen. Hartolassahan ne tilukset olivat?, eli Keski-Suomi-Etelä-Savo-Etelä-Häme nimisellä hirvitalousalueella. Tuo käyrän viimeinen piste tulee korjautumaan takaisinlaskennassa likimain 4 / 1000 ha tasolle. Tavoitetiheys näkyy olevan 2,5-3 / 1000, eli lähellekään tavoitetta ei ole koskaan päästy. Se punasävyinen kartta edellisillä sivuilla kertoo, että tilanne on sama koko eteläisessä ja keskisessä Suomessa.

     

    KS-ES-EH

     

     

    suorittava porras 8.3.2020 at 17:50

    Tankasti ja vakaasti on käyrä lähtenyt laskuun , kun hirvikannan hoitosuunnitelmaa on ruvettu toteuttamaan vuodesta 2015 alkaen ja siirrytty reaaliaikaiseen tilastointiin tiedottamiseen.Ja kuten jo aiemmin olen todennut, moni rhy on ottanut tavoitteeksi saavuttaa suositusten edellyttämä taso kolmessa vuodessa tällä toisella kolmevuotisella suunnitelmakaudella. Yksi metsästyskausi on vielä jäljellä taivoitteeseen pääsemiseksi. Hirvihavainnot ovat laskeneet 10% vuoden 2018 havaintojen määrästä edellä esillä olevalla hirvitalousalueella.

    Visakallo 8.3.2020 at 18:10

    Miksi lupien määrä piti täällä pienentää puoleen, vaikka kaikki anotut luvat on aina käytetty sekä lisäluvatkin, mutta hirviä on aina vain liikaa?

Viewing 10 replies - 251 through 260 (of 346 total)
1 2 3 … 25 26 27 … 33 34 35