Keskustelut Metsänhoito Hirvikannan säätely metsänomistajille

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 346)
  • Hirvikannan säätely metsänomistajille

    Merkitty: 

    Eläkkeellä olevat lukelaiset (metla) dosentti heikki smolander ja professori pekka niemelä kirjoittivat maaseudun tulevaisuudessa (22.01.2018):

    ”…On aika päättää, ovatko metsästäjien ja hirvikoiraharrastajien intressit painavampia kuin metsänomistajien ja autoilijoiden ja näiden kautta koko yhteiskunnan…”

    Tässä ovat vastakkain metsästäjät (100000= satatuhatta) sekundasusiharrastuksineen, metsänomistajat (740000=seitsemänsataaneljäkymmentätuhatta, joista 40000, rapia 5 prosenttia metsästää sorkkaeläimiä), autoilijat (muutamia miljoonia) ja koko yhteiskunta (nafti kuusi miljoonaa).

    ”…Luken ilmastomuutokseen sopeutumista käsittelevässä raportissa (Sopeutumisen tila 2017, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017) hirvivahinkojen arviona käytetään vuoden 2013 maksettuja 800000 euron hirvivahinkokorvauksia. Tämän mukaan yksi hirvi aiheuttaa metsissä vain noin kymmenen euron vahingon…”

    Edelleen: ”…Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Antti Juutinen ja erikoistutkija Jani Pellikka ovat uutisoineet näyttävästi arvioita metsästyksen yhteiskunnallisesta hyödyistä tämän lehden tiedesivuilla (MT 18.9.2017)…  …Myös jotkin artikkelin arviot hirvestyksen hyödyistä ovat mielenkiintoisia. Juutinen ja Pellikka hyödynsivät liikenneviraston soveltamia hirvionnettomuuksien korvausarvoja, kun he laskivat hirvenkaatojen synnyttämän säästön eteläsuomalaisella hirvitalousalueella. Yhden vuoden esimerkkilaskelma osoittaa, että hirvijahdit säästivät laskennallisesti noin 350000 euroa. Suomessa hirvitalousalueita on 58…”

  • jees h-valta

    Suorittava sitten määrää mitä metsässä saa kasvattaa taimena ja mitä ei. Jos joku haluaakin kasvattaa niitä ”etukasvuisia lehtipuita” niin onko sitten niin että metsänomistaja onkin se syyllinen rikokseen hirvivahingon suosijana?

    Metsuri motokuski

    Kaippa työ ruikuttajat olette alkaneet toimimaan ja ilmoittaneet järjestöjenne kautta tavoitteet ensi syksyn hirvimääriksi alueillanne. Vai tämäkö foorumi on ainoa paikka missä saatte äänenne kuuluviin. Nyt olisi todellista saumaa saada asiaan vauhtia kun otatte yhteyttä rhy:n toiminnanjohtajiin toiveinenne.

    Minusta tuntuu että kaatolupamääristä homma ei ole kiinni. Minullekkin sanottiin että hae niin paljon kuin haluat kun verotussuunnitelmaa laadin.

    Planter Planter

    Tähän mennään. Tällä menetelmällä käymme taistoon hirvieläininvaasiota vastaan, ei anneta ruokaa, eikä hirvivahinkoja tule kun ei ole taimia. Ei tosin tule uutta metsääkään.

    ”Esimerkiksi metsä eri-ikäisrakenteisessa eli jatkuvassa kasvatuksessa ei ole läheskään niin altis hirvivahingoille kuin tasaikäisrakenteisuuteen perustuvassa metsänkasvatuksessa, koska hirville ravinnoksi sopivia puuntaimia on vähemmän tarjolla.”

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/267999/Leppanen_Katriina.pdf?sequence=2&isAllowed=y

    Metsuri motokuski

    Tuo on hyvä esimerkki siitä että suurimmalla osalla tutkimuksista on p…ka paperin arvo.

    pystykorvat

    Siellä on riistanhoitopiirin edustaja mukana sen vuoksi että mahdolliset korvaukset suoritetaan metsästäjiltä kerätyistä maksuista. Toki siellä pitää maksajan edustaja olla mukana.

    Niin oli kun minunkin vahinkojani  mittailtiin. Jos korvattavaa vahinkoa on niin sen arviointilaskun rahat tulee takaisin korvausta maksettaessa. Syksyllä  arvioitiin ja ennen joulua oli jo rahat tilillä.

    Tuolla maksulla vältytään siltä että ei tarvitse tehdä turhia arviointikäyntejä ”varmuuden vuoksi”.

    Gla Gla

    Mm: ”Tuo on hyvä esimerkki siitä että suurimmalla osalla tutkimuksista on p…ka paperin arvo.”

    Tarkoitatko Planterin linkissä olevaa julkaisua? Toki se on vain opiskelijan tekemä, mutta ensinnäkään se ei ole tutkimus, vaan opinnäytetyö. Toisekseen en ymmärrä, miten yhden opinnäytetyön perusteella voi tehdä päätelmiä yleisesti ottaen tutkimusten arvosta. Kolmanneksi ainakaan hirviä koskevasta kappaleesta en löytänyt olennaisia virheitä pikaisella lukemisella. Toki sikäli informaatioarvo on heikko, että jokaiselle alaa vähänkin tuntevalle Planterin lainaama kohta on itsestäänselvä asia. Kyse on kuitenkin opinnäytetyöstä, joten sitä pitää lukea hiukan eri silmin kuin tutkimusta. Tuo kohta ei mielestäni työtä millään tavalla pilaa.

    Metsuri motokuski

    Väitän että tuhot ovat suuremmat. Vähäiset taimet joutuvat vielä kovemman syönnin kohteelsi. Siitä on ihan omakohtaista kokemusta. Tämän väittämän voi jokainen käydä toteamassa kun kiertelee kansallispuistoja ja toteaa miten pienaukon taimet ovat kärsineet.

    Tuo lainaus noista tutkimusten järkevyydestä on yhden havardin tohtorin väite kun kerran keskusteltiin tästä aiheesta. Eli ei tämä yksin minun mielipide ole.

    Gla Gla

    Toki vähäiset taimet joutuvat koville. Jos jk-hehtaarilta syödään 10 luontaista männyntainta, tuho on 100%. Mutta jos jaksolliselta uudistusalalta syödään 1000 istutustainta, tuho on vain 50%. Kumpi on enemmän. Toisaalta jatkuvassa suurin osa taimista on kuusta ja silloin tuhot siirtyvät naapurin männikköön. Minulla luontainen taimisekoitus vähensi hirvituhokorvausta, vaikka istutustaimien olisi pitänyt olla 3 metrisiä ja luontaiset oli alle puolimetrisiä ja eri puulajia kuin istutustaimet. Mikä arvo kuusella on juurikääpäisellä alueella, siihen ei tuhokriteerit ota kantaa.

    Minusta suurin ongelma tutkimuksiin liittyen on se, mihin niitä käytetään ja miten tuloksia tulkitaan tai halutaan tulkita. Tutkimushan tehdään aina jostain näkökulmasta ja se ei voi olla kaiken kattava. Ns. maksetuissa tutkimuksissa tämä näkökulma on varmasti tarkkaan mietitty. Joskus muulloinkin. Esim. WWF:n ympäristöasiantuntija Annukka Valkeapää teki Helsingin yliopistossa kyselytutkimuksen ihmisten metsäkäsityksistä. Tuloksissa 69% vastusti avohakkuita ja saman suuruinen joukko hyväksyi tasarakenteisen kasvatuksen. Kuitenkin vain ensimmäistä tulosta on käytetty hyödyksi, kun on ollut kyse avohakkuiden vastustamisesta. Ainoa vika tutkimuksessa oli se, että tätä ristiriitaa ei mitenkään käsitelty. Todettiin vain, että suurin osa ihmisista vastustaa avohakkuita. Tutkimuksen tulos oli kuitenkin oikea eli nuo vastausprosentit.

    Gla Gla

    Perko: ”Yksinkertaisinta olisi laki jossa metsän omistaja voi poistaa haitan tai palkata eläinten teurastajan paikalle tarvittaessa ellei ole itsellä mahdollisuutta tai halua suolistaa. ”

    Entä jos hirven reviiri on tuhansia hehtaareja ja keskimääräinen tilakoko on 30 ha? Kuka maksaa teurastuksen, kun hirvet ei tilarajoista mitään tiedä, vaan tulevat mitään kyselemättä rajan yli?

    ”Armeijaa voi myös pyytää apuun sillä hirvet tuhoaa joka vuosi enemmän kuin laivue tulevia hävittäjiä maksaa.”

    Voi toki pyytää. Armeijan vastausta voi sitä ennen arvailla.

    Mielestäni nykyinen systeemi on paras tiedossa olevista vaihtoehdoista, mutta se edellyttää lopputiliä maa- ja metsätalousministerille ja seuraajaksi jotain selkärankaista kaveria. Päivi Räsänen on minun suosikkini. Tosin nykyhallituksen nuorisokin on osoittautunut toimintakykyiseksi vaikeassa tilanteessa. Toki pääkoppa täytyy olla kunnossa, mutta ilmeisesti heillä ei ole varttuneemman (mies)poliitikon tavoin liikoja sidosryhmäpaineita, vaan ovat vapaita toimimaan kuten parhaaksi katsovat. Hirvieläinasioiden käsittelyssä siitä olisi suurta hyötyä.

     

    Per Ä Reikäs

    Omalla luvalla,omalta maalta,omalla jouselle,omaan pakastimeen”Hirviä”

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 346)