Keskustelut Metsänhoito Hirvikapina kytee – riittääkö harras pyyntö?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 84)
  • Hirvikapina kytee – riittääkö harras pyyntö?

    Tuolla otsikolla kirjoittaa täysin yllättäen maaseudun tulevaisuuden toimittaja.

    Toimittaja siteeraa Matti Kärkkäistä, joka on puhunut Teuvalla hirvituhoseminaarissa: ”…Meidät on houkuteltu uskomaan, että hirvivahinko on se, mikä näkyy taimikossa. Näin ei ole, vaan suurin talousvaikutus tulee siitä, että hirvituhojen välttämiseksi istutetaan kuusentaimet lahon kuusikon tilalle. 30 vuoden kuluessa uusi puusto saa saman maannousemalahon. Kuusikoita on jouduttu istuttamaan aivan liian karuille maille. Sadan vuoden kuluttua joudutaan myymään puusto kuitupuuna kuitupuun hinnalla…”

    Sekä kuusenjuurikääviköitä uudelleen kuusenjuurikääviköiksi että kuivia kankaita kuuselle on kumpiakin istutettu miljoona (1000000) hehtaaria (15 vuoden uudistusalat). Tilanne on täysin kestämätön. Uusin tutkimustieto kertoo, että jokainen hirvi tuhoaa vuodessa 2,5 hehtaaria taimikoita (satatuhatta hirveä tuhoaa 250000 hehtaaria, enemmän kuin vuodessa uudistetaan). Aarin sieltä, toisen täältä, jostakin vain muutamia kymmeniä neliöitä, jostakin hehtaarin.

    Toimittajan loppusanat hirvenmetsästyksenharrastajille (niille holtittomille): …Mutta muistattehan, että maanomistajille hirvikannan koko on hirveän tärkeä. Jos se on pielessä, ei mene kauan kun on piru merrassa…

  • suorittava porras

    ”Jos hirvikannan koko on maanomistajalle niin tärkeä , hän liittyy hirviporukkaan ja ampuu liiat pois.” : )… siteeraan tässä rakasta vaimoani , joka antaa ymmärtää , että jahtipäiväkiintiö alkaa täyttyä tältä syksyltä(tähän mennessä 12 pitkää päivää) . Sanoi vielä , kun yritin vedota hirvivahinkoihin , että ”ampuukot ne , joita hirvet haittaa . Meillä ei ole metsää.”

    Anton Chigurh

    Siteeraan jutun toimittajaa: ”…Kun toisen tavoitteena on kasvattaa puuntaimia ja toisen tavoitteena on kasvattaa puuntaimia syöviä hirviä, niin ei siinä ihan helposti sopua ja yhteisymmärrystä löydy…  …Sekään ei helpota tilannetta, että toiselle osapuolelle kyseessä on elinkeino ja toiselle harrastus…”

    Ei takuulla tule koskaan löytymään yhteisymmärrystä: hirvet pois puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria). Niille jää vielä toistakymmentämiljoonaa hehtaaria. Sen pitää riittää.

    A.Jalkanen

    Missä ei ole hirviä, siellä on poroja. Puut eivät saa olla missään rauhassa.

    arto

    Meillä ei hirviä eikä poroja. Puut saavat kasvaa rauhassa.

    Anton Chigurh

    Hienoa arto!

    Naapurin kotivävy on samalta kylältä kuin arto ja vahvistaa arton kertomuksen. Sillä erotuksella, että kyllä siellä muutama hirvi susille (joita siellä on) on. Aivan riittävästi: luokkaa 5/10000 hehtaaria.  Mutta ei metsästää asti.

     

    hatelo

    Ssma tilanne meillä kun Artolla. Jos 1 hirvi/1000 ha löytyy, niin se on ihme. Hirvet on pakkasessa ja vasat petojen mahassa. Ei ole hirvituhoista pelkoa.

    Tolopainen

    Hirvet syövät mieluimmin istutettuja männyntaimia kylvetyt ja luontaisesti uudistetut eivät maistu sorkkaeläimille yhtä hyvin. Minulla on hirvialueilla kylvettyjä männiköitä, joissa ei ole hirvituhoja lainkaan. Lisäksi taimia on niin paljon, että voisivat osan niistä syödäkin, mutta ei näytä kelpaavan. Osalla männyistä on ilmeiseti kehittynyt luontaiseti aineita, jotka torjuvat hirviä, miksi biologit eivät ole selvittäneet tätä asiaa. Pitäisi jalostaa taimiaines, joka ei hirville maistu, niillä on niin tarkka hajuaisti, että valitsevat huolella, minkä taimen turpaansa laittavat.                           Kahdeksan kymmentäluvulla, kun hirvimäärä oli paljon isompi kuin nykyisin, vahingot tulevat näkymään vielä vuosikymmeniä metsissä ja puutavaran laadussa. Pitää pystykärsia noita käkkäröitä ja laittaa vahinko kiertämään sahalle, kyllä ne mutkat oikenee ja laho oksankohta ehtii jäädä rungon sisälle, ei motokuski pimeässä huomaa kaikkia virheitä.

    jees h-valta

    Kyllä Toloppa oikeassa on luontaisten taimien huonommasta kelpaavuudesta. Mutta ei ole oikein että nytkin jouduin hyväksymään uudistuksen jossa käytetään vain kylvöä kun ei uskalla männyntaimia istuttaa hirvien kulkureitille. Istutetut ovat paljon nopeammin kasvavia ja siksi kyllä harmittaa tällainen. Olen tähän asti toiminut oman pääni mukaan ja aidannut kriittiset alueet mutta en halua aivan männiköistä lähtien alkaa aitaamaankaan. Menee liian työlääksi. Tämäkin tuleva hakkuualue jää taas liian pitkäksi aikaa mökkiläisten taivasteltavaksi kun uuden metsän kasvu viivästyy monella vuodella. Myös heinttyminen tulee varmasti olemaan silläkin kuviolla ongelma joka olisi paremmin voitettu istutuksella. Kuusikkoa uudistan edelleen rauduskoivulle ja aitaan. Nytkin reilu puolen hehtaarin ala sitäkin.

    pikkutukki

    Ei ole hirvistä meilläkään riesaa . Ilves , ahma , karhu ja suset nurkissa pyörii . Ei tämäkään tilanne ole ihanteellinen .

    MaalaisSeppo

    Ilmeisesti kylvömännyt maistuvat huonosti hirville. Taitaa johtua siitä, että parempaakin on tarjolla. Ellei olisi, alkaisivatko kylvömännytkin kelpaamaan nälkäkuoleman sijasta?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 84)