Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

This topic has 883 vastausta, 74 voices, and was last updated 2 years, 3 months ago by jees h-valta.

Viewing 10 replies - 201 through 210 (of 883 total)

1 2 3 … 20 21 22 … 87 88 89

Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Sent on: 16.10.2015 at 20:29
Tagged: holtiton sorkkaeläinlaidunnus

Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

Creator
Anton Chigurh

Theme Metsänhoito

wanhajätkä 23.3.2018 at 10:57

Riistanhoitoyhdistykset ei ole virkamiehiä. Sillä ei ole nykyisin edes lausunnon antajan roolia. Suvereeni diktaattori on ministeriö riistakeskus viranomaisineen juoksupoikina. Jämerä riistapäällikkö voisi vaikuttaa uransa uhalla. Alueneuvostot on vain näennäisdemokratiaa. Ministeriö päättää.

A.Jalkanen 23.3.2018 at 11:22

Eikö riistaneuvoston tavoitekanta ole se tahdonilmaisu, jota riistakeskuksenkin on lupia myöntäessään noudatettava? Siis edellyttäen, että maastoon jäävä kanta saadaan määritettyä riittävän tarkasti? Jos maastoon jää aina enemmän päitä kuin luullaan, tavoitekannan saavuttaminen on vaikeaa.

suorittava porras 23.3.2018 at 11:28

Alueellisten riistaneuvostojen jäsenistä (10) kuusi on riistanhoitoyhdistysten asettamia.

Rhy esittelee metsästysseuroille alueellisen riistaneuvoston asettamat saalistavoitteet kullekin vuodelle . Lausuntoja se ei anna . Kukin seura voi hakea esityksen pohjalta pyyntilupia parhaaksi katsomansa määrän .

Esim. viime kaudella ns. pankkiluvat(20-25%) lisättiin metsästysseurojen OMIEN HAKEMUSTEN päälle.

Kuriositeettina voin mainita , että oma seurani voisi hakea 3700ha:n alalle vain yhden pyyntiluvan pelkästään arvioidun jäävän kannan perusteella(hirvitiheys 2/1000ha). Koko rhy:n alueella päädyttänee kokonaisuutena kuitenkin pyyntilupien määrässä viime vuoden tasolle. Pitäjän toisella kulmalla yhden seuran alueen jäävä kanta oli yli 6yksilöä/1000ha , kun taas ko seuran naapurilla hirvitiheys jäi 1,75 yksilöön/1000ha. Alueellinen vaihtelu on suurta ja kohdistuu eri vuosina eri alueille . Ilman monen kiroamaa lupapolitiikkaa tilanne olisi paljon huonompi.

…ja varsinaiseen aiheeseen..

Onkos kukaan huomannut , että uudistaminen männylle on kasvanut viimeisnen kymmenen vuoden aikana erään tilaston mukaan jopa 30%?

MJO 23.3.2018 at 13:37

Onkos kukaan huomannut , että uudistaminen männylle on kasvanut viimeisnen kymmenen vuoden aikana erään tilaston mukaan jopa 30%?

Onkos kukaan Huomannut, ettei 10 vuotta sitten kukaan uudistanut männylle. Johtuen 2000-luvun vaihteen sorkkaeläinlauduntamisesta.

Planter 23.3.2018 at 14:34

Eli nuorissa taimikoissa olisi männyn osuus suurempi kuin varttuneissa taimikoissa?

Berza 23.3.2018 at 15:00

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14617/Heikkinen.Eija.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Aikatavalla samoja hehtaarimääriä on männyn uudistamisalat olleet tällä vuosituhannelle , tosin kylvön osuus siinä vähän lisääntynyt. Kaiketi juuri tämän hirvitilanteen vuoksi suositaan sitä enemmän.

Ei tämän yhtälön mukaan puustolajien suhde ole pahasti vinksallaan, Mutta on myös hirvitihentymä alueita missä ei näin hyvin ole asiat ja myös puustonlaatu tappioita on syntynyt.

suorittava porras 24.3.2018 at 21:13

Korjaus virhelliseen väittämääni männyn uudistusalojen määrän lisääntymisestä Suomessa. Kyseessä olikin Ruotsi , jossa kymmenistä satoihin yltävä sorkkaeläinten määrä / 1000ha on pistänyt miettimään keinoja vahinkojen pienentämiseksi .

Männyn istutusalat olivat vähentyneet sielläkin Suomen tavoin , kunnes noin 10 vuotta sitten alettiin määrätietoisesti lisätä männyn osuutta . Se onkin kasvanut kyseisestä ajasta 34% ja nykyään joka toinen istutetu puu on mänty.

Ruotsalaisten tutkimusten mukaan hirvi syö 14 kertaa mieluummin pajua , pihlajaa ja haapaa verrattuna mäntyyn . Kataja ja rauduskoivu ovat puolestaan 3,5 kertaa maistuvampia hirvien suissa , kun mänty ja hieskoivu.

Vahinkoriskiä voi vähentää tekemällä taimikoiden varhaisperkaukset ajoissa. Tällöin taimet kasvavat nopeasti hirvien ulottumattomiin. Sivuoksien syönti lienee myöhemmin jopa toivottavaa. Raivauksen jälkeen taimikkoon joko itsestään tai kantovesoista synynyt lehtipuuvesakko tarjoaa mieluisempaa evästä. Talvella puolestaan männiköiden hakuista kertynyt latvusmassa tuottaa runsaasti syötävää hakkuumäärien kasvaessa. Edellyttäen tietysti , että latvuksia ei sotketa tarpeettomasti raiteisiin , vaan jätetään ne koholle ja kasoihin paremmin hirvien ulottuville.

Olisiko meilläkin aika kokeilla suuntaa , johon naapurimaassamme on päädytty eli pyrkiä uudistamaan metsä maapohjalle parhaiten sopivalla puulajilla ilman hysteriaa? Jos jatkamme nykyistä suuntaa vähentämällä männyn viljelyä , hirvien aiheuttama laidunnuspaine kasvaa varmasti sietämätömälle tasolle tulevissa taimikoissa.Hirvikannan merkittävään vähenemiseen en usko huolimatta siitä , että joukko metsästykseen perehtymättömiä henkilöitä näitä toiveita herättelee.

Korpituvan Taneli 24.3.2018 at 21:48

Suorittavan syönnin suositummuuslinta on ihan käytännön kokemusten mukainen. Ongelmana on vain se että Suomessa on hyvin paljon nälkäisiä ja sivistymättömiä hirviä, jotka tietämättömyydessään syövät myös mäntyä, jopa kesällä, vaikka se on heidän ateriointi ohjeittensa vastaista.

Suorittava, Sinun on turha yrittää valistuksella muuttaa sitä tosiasiaa että hirvien syömät taimikot vähenevät ja lisääntyvät tasan tarkkaan hirven ja muiden sorkallisten talvikannan mukaan. Vain sen pudottaminen pelastaa Suomen männiköt, koivikot ja haavikot, ei mikään poppakonsti tai propakanda.

Asia on aivan sama susien syömien koirien ja muiden kotieläinten suhteen. Vain susikannan pudotus auttaa. Ei se että valtion varoin pannaan ituhipit valistamaan kansaa ettei valtion koira pure, auta yhtään mitään. Se aiheuttaa vain salametsästyksen lisääntymistä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Visakallo 24.3.2018 at 21:54

Taneli sanoi sen, mitä moni ajattelee. Voi olla, että jatkossa hirvetkin hoituu maahanmuuttajien voimin, jos suomalaiset miehet käyvät metsästyshommiin(kin) kykenemättömiksi.

suorittava porras 24.3.2018 at 22:14

Mitenkäs Taneli kuvittelee hirvikannan pudottamisen onnistuvan niillä alueilla , joilla metsästysporukan väkimäärä on laskettavissa yhden käden sormiin ? On jo kyliä , joissa ei asu ensimmäistäkään metsästykseen kykenevää ihmistä ja kyseinen tilanne pahenee koko ajan . Kokonaisia riistanhoitoyhdistyksiä rimpuilee olemassaolon rajamailla.

Juttelin joku aika sitten tällaisen kuihtuvan seuran maata omistavan jahtipäällikön kanssa . Vaikutti aika työlästyneeltä tilanteeseen . Vielä vuosikymmen sitten jahtiin riitti innokkaita . Nyt enää vajaa puoli tusinaa.Hän ennustikin , että kohta maanomistajat joutuvat maksumiehiksi ,mikäli haluavat päästä hirvistään eroon. Tämä siis maanomistajan kantana.

Toisaalla taas näyttää olevan positiivinen ongelma siinä suhteessa ,että metsästäjiä on riittävästi . Siellä kuitenkin hirvitiheydet pidetäänkin korkealla , että metsästettävää riittää halukkaille.

…ja kuten hirvikannan kehityksestä vuosikymmenten mittaan laaditut tilastot osoittavat , kantaa ei ole onnistuttu pudottamaan n. 50 000:n yksilön talvehtivan kannan alapuolelle 2000 -luvun aikana . Poikkeuksena vuosi 2011 , jolloin luku alkoi nelosella, ja jonka johdosta sitten pyynti väheni ja kanta alkoi kasvaa.