› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Sent on: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 16.10.2015, 21:16

    Hynösen suvulla on metsäpalstoja eri puolilla savoa ja ongelma on sama heinävedellä, nilsiässä, tervossa ja rautavaaralla.

    Hynönen: ”Olen itsekin metsästäjänä Nilsiässä. Hirvitiheys tulisi asettaa 1-2 hirven tasolle tuhannella metsähehtaarilla”.

    Metät kunnossa! 16.10.2015, 21:41

    Minullakin on muita harrastuksia jotka ovat halvempia verrattuna hirvihommaan. Toivon yleisellä tasolla, että < 2 / 1000ha vakiintuisi tasoksi.
    Jos asianosaiset eivät saa asiaa hoidettua, on mediassa jo riittävästi kerrottu hirvivahinkojen kasvusta viime vuosina v. 2011 lähtien. Maattomat saa hirvestää jatkossakin, mutta metsätalouden kannattava ammattimainen jatkuvuus on huomioitava. Maata omistavat ottavat vallan tässä asiassa ellei tahtotila lähivuosina muutoin toteudu. Kapitalisti tulee auttamaan tässä toimenpiteessä – talodelliset intressit eivät tue hirvieläinharrastusta (sis. peurat ja hirvet). Puuta tarvitaan teollisuudelle – ei elintarvikeharrastukseen.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 16.10.2015, 22:05

    Nii olikos sen koivikon syöny koko Suomen hirvikanta vai 1-2 hirveä? Tää onkin aika hyvä kun ihmiset tekevät päätelmiä koko Suomen tilanteesta hirvituhojen suhteen omien kokemusten perusteella. Esimerkiksi Metla on julkaissut tutkimuksen vakavien hirvituhojen osuudesta koivuntaimikoissa ja osuus oli 7%. Eikös hirvihysteeriköt peräänkuuluttaneet oikean tiedon jakamisesta hirvituhojen määrästä? Tätäkin tutkimusta yritetään kumota niiden toimesta, jotka ovat itse kärsineet tuhoista ja pienestä omakohtaisesta kokemuksesta puhuvat koko hirvikannasta. Kuusen riskit realisoituvat vasta niin pitkän ajan päästä, että riskejä ei pystytä käsittelemään ehkä kun niitä ei olla enää näkemässä.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 16.10.2015, 22:21

    Anttonilta haluaisin vielä vastauksen tähän: kun kuusenjuurikääpiköitä ja kuivia kankaita on kumpiakin istutettu miljoona hehtaaria ja hirvituhoja on vain miljoonalla hehtaarilla niin miljoona hehtaaria olisi väkisin säilynyt tuhottomina niin onko ollut oikea ratkaisu istuttaa kuusia? Neuvoisitko itse istuttamaan kuusia näille alueille vai kokeilemaan onnea vähintään 50%:n mahdollisuudella männyllä?

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 16.10.2015, 22:25

    VMI arvioinnit ovat vähän eri tasolla, kuin Metlan.
    Jos Metla laskee vain korvattuja hirvivahinkoja niin niitähän on manipuloitu jos jonkinlaisilla kynnysrahoilla ja arviointikustannusten maksatuksen uhalla jne. Niissähän otetaan muutenkin huomioon vain kolmen vuoden syönti. Jatkuva pieni syönti vie laadun alas, vaikka koskaan ei arviointikynnykset ylity.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 16.10.2015, 22:42

    Taneli korjas oikein. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan vuosina 96-2000 vakavien, koivuntaimikoiden laatua alentavien tuhot oli 12%. Sitä ennen osuus oli 7% (Tomppo & Joensuu). Vuodesta 78 hirvikanta on ollut yli 80 000-90 000 vuoteen 95 asti. Hyppäys johtuu siitä, että 2000 kanta oli kasvanut 120 000. Nyt taidetaan olla taas 80 000:ssa.

    Kaikkien lehtipuiden määrä metsissä on jatkuvassa kasvussa, että hirvillä on tänäpäivänä entistä enemmän syötävää myös koivuntaimikoiden ulkopuolella, että en ihmettelisi vaikka tuhoprosentti olisi jo paljon matalampi kuin n.20 vuotta sitten

    Gla Gla 17.10.2015, 03:23

    Nuoren mäntytaimikon perkuun yhteydessä totesin, että suurin osa lehtipuuvesakosta oli syöty joko tänä tai viime vuonna. Tuosta voisi tehdä päätelmän, että hirvi auttaa taimikonhoitajaa. En kuitenkaan ilahtunut havainnosta. Isoimmat männyt on nyt ja loputkin on vuoden kuluttua sen kokoisia, että ne kiinnostaa hirveä. Tuosta koitan selviytyä Tricon kanssa.

    Mutta mitä mahdan tehdä rehevällä savimaalla kasvavalle laholle kuusikolle, joka odottaa päätehakkuuta?

    Visakallo Visakallo 17.10.2015, 19:27

    Näinhän se kyllä on, paitsi tietysti Harjavallassa.

    Kurki 17.10.2015, 19:50

    Haapa on hirven herkkua ja houkuttelee taimikolle.
    Raivasin päivällä 2..5 metristä kuusentaimikkoa palstalla, jonka ostin 3 vuotta sitten. Jo vuosi sitten kiinnitin huomiota siihen, kuinka melkein kaikkia siemenlähtöisiä mäntyjä 2..5 m oli hirvet syöneet ja viime syksynä ruiskutin Tricoa parhaimpiin taimiin ja samalla korjailin niitä.
    Tänään se selvisi miksi tuokin taimikko, joka alkaa 30 m päässä naapurin konevarikosta oli kelvannut hirville.
    Varikon nurkalla oli laajahko tiheä haapavesakko, jota oli käyty syömässä vuosien mittaan niin, että se oli edelleen 0,5..1,5 metristä.
    No nyt ei ole koko taimikolla yhtään haavan vesaa ja ensi vuonna pitää uusi kasvu tuhota Roundupilla.

    Haapa on viheliäisin puu mitä tiedän.
    Houkuttelee hirvet taimikkoon ja levittää vielä männyn versosurmaa.

    mehänpoika 17.10.2015, 20:06

    Haapa olisi ilman hirvieläintuhoja Suomen metsäteollisuudelle kuten Uruguaille eukalyptus. Ilman hirviä olisivat metsien uudistamisen huolet poissa. Tuottavuus olisi huipussaan niin metsissä kuin teollisuudessakin.

    Hallituksenkaan ei tarvitsisi raapia päätään hirvistä johtuvan ”kestävyysvajeen” leikkaamiseksi. Pitemmällä tähtäimellä ei tarvitsisi leikata muuta kuin hirvielänten kantoja.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 87 88 89