Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 853)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • jees h-valta

    Kun tuossa viikonloppuna itäsuomen mökkeilyreissua ajeltiin katselin tätä uutta viritystä hirvien tielle tulon rajoittamiseen. Keltaista nauhaa oli vedetty muutaman sadan metrin pätkiä valtateiden varsiin. Mielestäni ainakin tuollainen on täysin rahan ja ajan haaskuuta ja talven myötä varmasti muovisaasteena metsänomistajien maastossa.
    Kun se hirvi ei ole mikään erityinen hämäränäkijä ja tutkimusten mukaan aika huono värin näkijäkin. Eihän tuo keltainen näy sille ja se tulee läpi ilman että välttämättä huomaakkaan. Hirven näkökenttään se oli aivan liian alhaallakin.Tuntuu vain kummalta ettei edes hirven luonnetta tunneta tällaisia virittelevillä tahoilla. Kyllä se pitää kiiltää ja välkkyä jos tehoa nauhalla haetaan. Mutta eihän sekään siirrä kuin sen nauhan päähän hirviliikenteen. Akku/tai sähköpaimenaita on se paras ja turha sitä on edes kummastella. Helppo kasata ja helppo huoltaa ja pitää hirvet pois taimikosta. Lisäksi kierrätettävissä monta kymmentä vuotta koska kaikki on muovia tai ruostumatonta terästä.
    Se määrä uusia koivikoita mitä valtakunnassa tähän menoon perustetaan on suojattu muutamassa päivässä. Näitä vain pitäisi kaupallistaa ja vähän kertoilla valmistajankin toimesta enemmän.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Mitä sanoo MHY Pohjois-Savon (metsää yli 300000 ha, jäseniä yli 9000) toiminnanjohtaja Pekka Sahlman (toiminnanjohtajana alkaen 1990):

    ”Pohjois-Savossa perustettavista taimikoista mäntyä ja koivua on vain muutama prosentti. Kuusen osuus on vastaavasti yli 95%, joka johtuu älyttömän suuresta hirvitiheydestä”.

    Sahlman antoi tuon lausunnon savon sanomille 03.10.2014. Tilanne on tuosta vuoden takaisesta vaan pahentunut.

    satapii

    Kyllä metsätuhot on kasvamaan päin. Hirvijahti päättyi eilen ja luvat on käytetty. Kyllä kanta kasvaa tänä vuonnakin.
    Ei vaan yhden metsänomistajan mielipide tai edes seuran kanta isommista lupamääristä paljon paina lupia haettaessa/myönnettäessä.
    Tänäkin vuonna aluellamme havaittujen vasojen määrä ylittää kaadettujen eläinten määrän eli kanta kasvaa selvästi.
    Mielestäni lupia pitäisi hakea riittävästi ja sitten harkintaa käyttää jos ei ole hirviä alueella.

    Timppa

    Lueskelin Jahti-lehdestä ruotsalaisista kokemuksista. Sielläkin on ongelmia metsissä, joista erittäin suuri osa on kuusta. Kun hirvillä on vähän ruokaa, niin syöntipaine kohdistuu vähäisiin mäntytaimistoihin.

    Sitten on toisenlainen esimerkki. 15000 ha:n metsäkiinteistöllä Keski-Ruotsissa kasvaa ensisijaisesti mäntyä ja uudistusistutuksiin käytetään mäntyä. Hirvikanta on 9-10 eläintä/1000 ha. Vahingoittuneiden mäntyjen osuus on 3-4 %, millä ei luonnollisestikaan ole käytännön vaikutusta metsätalouteen.

    Kannattaisiko siis antaa aivan toiset neuvot männyn kasvatukseen?

    Meillä hirvikanta on runsas. Tänä vuonna kaadetaan 3,2 eläintä/1000ha. Parhaimpana 6 eläintä/1000 ha. Meillä mäntytaimikoiden osuus on lisääntynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Taimikot on pidetty vapaina lehtipuista. Tuhoja ei käytännössä lainkaan. Lähetin esimerkin Lukijoiden kuviin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Timppa: ”…Lueskelin Jahti-lehdestä…”

    Epäluotettavampaa tietolähdettä en pysty löytämään. Edellinen toiminnanjohtaja (puuntuottajien päävihollisen metsästäjäliiton) juha k. kairikko vannoi myyrätuhovastaava henttosen nimeen (jonka mukaan lumikko romahduttaa myyräkannan kolmen vuoden välein ja ketut tappavat kanalinnut sukupuuttoon, jos niitä ei tapettaisi).

    Timppa

    Antonille tiedoksi. Jutun kirjoittaja Jonas Malmsten on toki metsästäjä. Hän on työskennellyt Ruotsin eläinlääketieteellisessä tutkimuslaitoksessa 10 vuotta ja väitellyt tohtoriksi hirven lisääntymisestä, sairauksista ja hirvikannan hoidosta vuonna 2014.

    Itse kyllä uskon hänen näkemyksiinsä, mutta monethan eivät usko vaikka näkevät.

    torppari

    harvalla suomessa on kymmenientuhansien hehtaarin palstoja…jos on vaikkapa 5 ha männyntaimikko ja sattuu talvilaidunnus alueelle niin tuho tahtoo olla yli 50 %…jos ei enemmänkin….vai pitäisikö kuviokokoja suurentaa kuten täällä on väläytelty….alle 200 ha alat pakkolunastukseen ja ilmatteeks

    Timppa

    Entä mitä tapahtuisi männiköille, jos kaikki savolaiset alkaisivat kasvattaa mäntyä? Siitähän tässä on kysymys.

    Toisekseen ei aukoista kannata tehdä kovin suuria. Itse teetän yleensä 2-3 hehtaarin kokoisia. Ne eivät näytä houkuttelevan juurikaan hirviä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Myös myyrätuhovastaava henttonen on intohimoinen hirvenmetsästäjä; kertoi minulle tavatessamme syyskuussa metsähallituksen pallasjärven toimipisteessä nylkeneensä satoja hirviä.

    Puolusti järkähtämättä naurettavaa lumikkohypoteesiaan (vaikka teurastin sen). Kerroin joskus seuranneeni lumikon kamppailua metsämyyrän kanssa. Sillä kertaa lumikko voitti ankaran taistelun jälkeen.
    Henttonen sanoi laittaneensa samaan häkkiin lumikon ja tunturisopulin. Myyrätuhovastaava kertoi lähes tippa silmässä, että sopuli oli tappanut lumikon.

    Timppa

    Anton. Nyt sinulla on huonot selitykset.

    Oletko siis sitä mieltä, että tuo tohtorismies valehtelee? Kysymyshän oli siis luonnosta tehdyistä havainnoista, ei jonkun tutkijan mielipiteistä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 853)