Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 883)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämä keskustelu kesti 10 päivää.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008474973.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siellä riistaneuvostossa olikin tuttua porukkaa, olen nähnyt noista 12 kpl livenä, silloin kun ihmisiä vielä tapasi livenä (muut paitsi Metsäkeskuksen ja YM:n edustajat). Twitterissä myös: Leena Kauppila on mainittu siinä Panu Kuntun Lutukka-artikkelissa ja on FB-kaverini.

    Mitä itse asiaan tulee, niin luulisi SLL:n ymmärtävän kauriiden ylilaidunnuksen ja muut haitat. Vai meneekö ruuan tuottaminen suurpedoille kaiken edelle? Suurpetojen määrähän määräytyy meillä metsästyksen kautta eikä niinkään niiden ravinnon kautta.

    Marko Liljeström ei näköjään Twitterissä ymmärrä sitä mekanismia jolla metsästäjät päättävät hirvikannoista (alueellisissa riistaneuvostoissa). Elisa Pääkkö laittanut kuvan porolta aidatusta alueesta Saanan juurelta.

    puunhalaaja

    Anneli, olen hesarin keskusteluista sitä mieltä, että ei ollenkaan niin räyhäkkäytä ja mieltä kiihdyttäviä kommentteja kuin vaikka Twitterissä tai maaseudun tulevaisuuden juttuihin tulevat kommentit. En oikeastaan lue säännöllisesti hesarista muuta kuin fingerporin.

    puunhalaaja

    Mitä itse asiaan tulee, niin luulisi SLL:n ymmärtävän kauriiden ylilaidunnuksen ja muut haitat. 

    Niin luulisi, mutta niillä on oletettavasti jokin henkinen kynnys ylitettävänä. Jos oma ideologia perustuu eläinten ja luonnon hyvinvoinnin vaalimiseen, niin onhan se hankalaa, kun yht’äkkiä pitäisikin suu vaahdossa vaatia söpöisten bambien ampumista. Ja toisekseen on sitten se, että ne tosiaan näkee runsailla sorkkaeläinkannoilla tärkeän merkityksen petojen ruokana.

    puunhalaaja

    Ja tässä vielä kiinnostuneille Kuntun aloituspostaus, siellä on tosiaan mielenkiintoisia kommenttejakin: https://twitter.com/PanuKunttu/status/1476163722615918601

    Gla Gla

    Uutisista poimittua: ”Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan metsikön laatua alentavia tuhoja esiintyi vuonna 2020 noin viidellä miljoonalla hehtaarilla. Tuhojen osuus kasvoi edellisvuodesta runsaalla prosentilla ja oli noin 27 prosenttia puuntuotannon metsämaan pinta-alasta.

    Vuonna 2020 erityisesti hirvi-, tuuli- ja tervasrosotuhot lisääntyivät ja lumi- sekä ruskomäntypistiäistuhot vähenivät.”

    Metsästysorganisaatioiden mukaan hirvituhojen määrän pitäisi olla laskussa. Mites tämä nyt näin meni?

     

    Ola_Pallonivel

    Yle uutisoi paikallisissa uutisissa telkkarissa, että hirvivahingot ovat pudonneet minimiin. Korvauksia on maksettu muutama tuhatlappunen. Syyksi mainittiin sudet. Unohtui mainita, että vahinkojen ilmoitus on maksullista ja niissä on omavastuu. Ja suurella todennäköisyydellä tulee MO:lle lasku, ei korvausta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aiheuttaako susireviiri tyhjiön hirviarviohakemuksiin? Ainakaan itse en tuollaista arviopyyntöjen kartalla näe enkä myöskään suurempaa määrää hakemuksia Järvi-Suomessa jossa ei ole susireviirejä.

    Gla Gla

    Ylen toimittajien intresseihin kuuluu korostaa tai pikemminkin spekuloida susien määrän lisäämisen hyödyillä, koska sillä yritetään saada 600 000 metsätalouden harjoittajaa susikannan kasvattamisen puolelle. Näistä suuri osa asuu maaseudulla.

    No ok, muutama noista haluaa jo nyt kasvattaa susikantaa.

    Pahaa teki eilen kuunnella Metsäradiota, kun kettutytöt ovat sen vallanneet.

    Timppa

    Kyllä ne vahingot voivat ihan aidostikin vähentyä joko hirvikannan vähentymisen vuoksi ja/tai siksi, että hirvet ovat ruokailleet muualla.  Tai olisiko taimikoista perattum lehtipuu?  Tai tekisivätkömkuumatmkesät taimiin enemmän pihkaa jamaistuisivat huonommoin.

    Kävelin talvella 2019 hangilla.  Hirviä oli, mutta olivat kävelleet mäntytaimikoiden ohi ja söivät 3. ja 4. kehitysluokan metsissä mitä sattuivat löytämään.

    Tietystin saattaa olla syynä sekin, etteivät metsänomistajat viitsi hakea pientä korvausta.

    Meikäläisen käsitys on, että hyvin peratun taimikon männyt ovat hirven ”pettua”, jota se syö ellei muuta löydä.

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 883)