› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 883)
1 2 3 4 5 6 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Sent on: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 19.10.2015, 21:13

    Timpalle:
    tähän jonas malmsteeniisi on viitattu 105 kertaa, kun taas lumikkohypoteesin isään, äitiin ja kätilöön samassa hahmossa, professori heikki henttoseen vastaavasti 10442 kertaa (muutama minuutti sitten tarkistin nuo luvut). Noista viittauksista luokkaa 10000 kohdistuu juuri legendaariseen lumikkohypoteesiin. Lumikkohypoteesia on todistettu kymmenien, ellei peräti yli sadan väitöskirjan voimin.

    henttonen on lumikkohypoteeseineen yksi kirkkaimmin loistavista tutkijatähdistämme, etten sanoisi omissa piireissään oikea kiintotähti.
    Ja sinä Timppa uskallat väittää, että lumikkohypoteesi ei pidä paikkaansa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 19.10.2015, 21:14

    Tarkoittaa ainakin sitä, että suuri joukko professoreja ja pienempiä nilkkejä uskoo lumikkohypoteesiin. Ja vielä suurempi joukko typeriä peesareita.

    Minä en usko tuon malmsteenin tarinointiin. Sepustuksiahan nuo jahti-lehden jutut ovat. Täysin katteettomia.

    Gla Gla 20.10.2015, 08:10

    Jätkä pätkät: ”Hyvin avonaisessa taimokossa hirvet eivät viihdy.”

    Oliko tämä taimikko liian peitteinen?

    Etusivu

    Metsalehti/Lukijoiden-kuvat
    /Kuva/?imageId=890&
    index=0

    Suorittava porras: ”Koivua en olisi istuttamassa kovin syrjäiseen paikkaan . En myöskään sinne , missä hirvet luonnostaan oleskelevat .”

    Mutta määrittele kovin syrjäinen paikka. Onko 150-200 m paikallisesta soratiestä, jossa liikenne on vähäistä liian syrjäinen paikka koivulle? Toiseen suuntaan soratielle on matkaa 800 m ja vilkkaampi kestopäällystetty tie kulkee 900 m päässä. Taloja on kuten haja-asutusalueella tapana, yksi siellä ja toinen täällä. Jos tuo on liian syrjässä, melko vähiin jää koivulle soveltuvat kasvupaikat. Varsinkin kun hirviä tuntuu olevan siellä, missä metsätaloutta harjoitetaan. Vai viittatko luonnostaan esiintymisellä Antonin usein mainitsemiin ydinhabitaatteihin? Joo, suolla ei ainakaan raudusta kannata kasvattaa.

    Mitä annat minulle ohjeeksi uudistamisen suhteen, kun laho omt-kuusikko on menossa nurin? Lähimmät soratiet on n. 500 m päässä ja kestopäällystetielle on matkaa 1,4 km.

    Hirven ampuminen voi lievittää tuskaa jos tuolla asenteella riistanhoitoa suoritetaan, mutta taimikkovahinkoja se ei vähennä. Vasta hirvikannan selkeä alentaminen vähentää vahinkoja. Siinä suhteessa ei minulle päätösvaltaa anneta, vaikka porukan mukana olisinkin. Todennäköisesti en kuitenkaan porukkaan sopeutuisi, kun tavoitteet poikkeaa muiden metsästäjien tavoitteista.

    jees h-valta 20.10.2015, 08:46

    Olen ite katellut auton ikkunasta, nousevassa mäkirinteessä juuri katkaistun ja syödyn männyn juuressa makaavaa hirveä omalla palstalla muutamia vuosia sitten. Matkaa noin kuusikymmentä metriä tiehen. Ei lähtenyt ennen kuin avasin auton oven. Eikä ollut edes vielä niin kovin hämärän aikaakaan. Että se on täysin sattumakauppaa jos tuohon suorittavan ”ohjeeseen” tukeutuu. Mutta mielenkiinnolla odottelen myös ohjeita lahojen kuusikoiden uudistukseen. Minullahan se yksi ohje onkin mutta ei lisä pahaa tee. Jos vaikka metsästysseuroilta alkaisi tulla avustavia, auliita aitaajia. Josta aloite saisi jo heti alkuun tulla Riistakeskukselta tai paikalla metsästävältä seuralta että haluamme suojata lehtipuutaimikkosi joten sovitaan käytännön toteutumasta. Eikä siten että haluamme vuokrata maasi vastikkeetta seuran metsästyskäyttöön koska sinulla on taimikoita jotka vaarassa hirvien syödä. Kuten viimeinen lähestyminen suunnilleen meni. Sekin kävisi jos tulisi takuu että taimikko suojataan metsästämällä.

    Timppa 20.10.2015, 08:49

    Anton. Etkö usko siihenkään, kun Malmsten kirjoittaa, että seuduilla, joilla on paljon kuusta, vähäiset männyt ovat vaarassa. Etkös sinä juuri aloittanut keskustelun asiasta. Vai eikö se pidäkään paikkaansa.

    Gla Gla 20.10.2015, 09:14

    Edelleenkin harvalla meistä on mahdollisuus vaikuttaa tuhansien hehtaarien puulajivalintaan.

    Timppa 20.10.2015, 09:40

    Gla. Luonnonolot niihin puuvalintoihin, ainakin meidän metsissä, vaikuttavat. Sitten on toisenlaisia vaikuttajia. Tämä hirvituhokysymys on johtanut monet metsäammattilaiset harhateille, jos tähän Ruotsin esimerkkiin uskoo. Kaikkihan eivät halua uskoa.

    Oikeastaan koko männynkasvatuskeskustelu on hyvä esimerkki nykymaailman päättämättömyydestä. Kun on lähdetty johonkin suuntaan, ei kenelläkään siitä porukasta ole halua kyseenalaistaa ratkaisua. Näin toimitaan myös monessa firmassa. Kukaan ei halua heittäytyä häiriköksi ja ottaa luonnollisestikaan henkilökohtaisen epäonnistumisen riskiä, vaikka riskinotto onkin kaiken kehityksen edellytys.

    Gla Gla 20.10.2015, 10:20

    Millaisen neuvon sinä annat minulle, kun pitäisi uudistaa kolmisen hehtaaria lahoa omt-kuusikkoa?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 20.10.2015, 10:38

    Itte oon uudistanut kymmeniä hehtaareja OMTeetä kuuselle. Rauduskoivu peitto melkein 100% ilman siemenpuitakaan. Joissain paikoissa tarviaa suorittavan ohjeilla 3 raivausta, että pääsee koivusta eroon. Eipä oo hirvistäkään mitään apua.

    raivuri 20.10.2015, 10:57

    Juu kyllähän sitä rauduskoivua riittää metsissä ja lisää kasvaa. Kuitua… tukiksi laadusta ei nimittäin yhden syönnin jälkeen useimmin ole. Joiltain lienee jäänyt huomaamatta tuhotarkistusten ja arviointien yhteydessä, että koivu yleensä jatkaa kasvua lievien syönnösten jälkeen. Ja jälki peittyy parissa kolmessa vuodessa, mutta jäljelle jää mutkia poikaoksia haaroja runkovaurioita ja muuta mukavaa. Itsehän pyrin koivun kanssa laatuun sitä kasvattaessani, joten kyseinen eläin syrjäisillä paikoilla estää mielestäni sen. Kuidun kasvatus tavoitteena ei osu minulle.

    Kaipaisin kanssa muita vinkkejä kuin aidat. Se on suuremmassa mittakaavassa hankala ratkaisu. Tie- ja asuntoalueiden läheisyydessä kasvatan mielelläni koivua, mutta näillä näkymin syrjäisten laitumien OMT:t ja pari lehtoakin lienee pakko lykkiä kuuselle toista polvea. Niin nopeita pohjia en halua epävarmalle koivulle uudistaa. Harmi juttu, kun kunnon keinoja ei löydy.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 883)
1 2 3 4 5 6 … 87 88 89