Keskustelut Metsänomistus Hirvitulo

  • This topic has 100 vastausta, 24 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by GlaGla.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 100)
  • Hirvitulo

    Merkitty: 

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttu hirvenmetsästyksestä ja sen tulojakaumasta. Ongelmana on, kuten artikkelissa todetaan, ettei maanomistaja monestikaan saa korvausta hirvenmetsästyksestä. Myöskäään kannan kokoon ei maanomistajilla ole juurikaan valtaa.

    Nykyinen 1000ha pinta-ala vaatimus on pitkälti syynä näihin ongelmiin.

    Jos hirvi vapautettaisiin kaikkien saataville, ongelmat poistuisivat. Toimiva järjestelmä olisi pyyntilupien arpominen, jossa kytkös maanomistuksen ja hirvenmetsästyksen välillä katkaistaisiin perinteisessä mielessä ja pyyntiluvan hinta nostettaisiin 1000€. Ehdotan mallia jossa hirveä saisi luvan haltija pyytää missä tahansa oman hirvitalousalueensa sisällä, toki nykyiset turvaetäisyydet asuttuihin rakennuksiin ja maanteihin tulisi säilyttää. Riittää että lupa arvonnassa onni on myötä. Se maanomistaja, jonka maalle kaato tehdään, saisi puolet lupamaksusta, loput käytettäisiin nykyistä parempaan tuhokorvausjärjestelmään ja lupahallintoon. Uudessa mallissa hirvikannan koon määrittelisi Luke, haittojen ja susitilanteen perusteella.

    Hirvi lupa olisi henkilökohtainen. Kaadon tapahduttua tulisi ruho merkata lipukkeella Kanadan malliin välittömästi. Se joka tavattaisiin merkkaamattoman ruhon luota, syytettäisiin automaattisesti salametsästyksestä. Koiran käytöön oikeus olisi ainoastaan luvan haltijalla.

    Näillä keinoin pyynti kohdistuisi alueille joissa hirviä on ja luvat pyrittäisiin varmasti käyttämään. Varsinkin jos luvan käsittelymaksuja perittäisiin 30% vaikkei saalista tulisikaan. Samalla nykyinen korvausmäärä kasvisi ja hirvikanta säilyisi järkevällä tasolla. Metsästäjiä kyllä riittää, se ei muodostu ongelmaksi.

  • suorittava porras suorittava porras

    ”Riistakeskuksen esittämän vuokran käyttäminen ei ainakaan voi aiheuttaa minkäälaista närästystä riistaväen keskuudessa, vaikka jokin nimimerkki edellä siihen suuntaan vihjaili.”

    Ehkä ei aiheuta suoranaista närästystä , mutta harrastusta suunnitteleville kielteisen signaalin korkeiden kustannusten muodossa. Jos uusia jäseniä ei enää tulekaan poistuvien tilalle , kasvavat kustannukset lankeavat harvempien harteille .Tämä luonnollisesti kiihdyttää harrastuksesta luopumista  . Varsinainen ongelma tulee vain kasvamaan , mikäli kustannustaso nousee.

    Kustannustasoa madaltamalla voi nuorempiakin saada mukaan toimintaan. Itse edistin omata kohdaltani tilannetta myymällä ykkösaseeni nuorelle metsästäjälle hinnalla , jolla ei saa edes kiikaria aseen päälle. Kun omilla pojilla on muut harrastukset , oli mahdollista jatkaa metsästysperinnettä edes tällä tavoin  omalla paikkakunnalla. Saatiin innokas ja kyvykäs harrastaja mukaan toimintaan , tosin naapuriseuran vahvuuteen.

    Kuluvana syksynä  erään etelä-suomalaisen nuoren metsästäjän into tyssäsi siihen , kun hirviseurueeseen liittyminen olisi maksanut useita tuhansia. Tämä lienee taso ruuhkasuomessa. Pohjoisemmassa puhutaan vain  satasista. Tästä huolimatta seuraan pyrkijöitä ei ole jonoksi asti  ja seurojen kuihtuminen vain kiihtyy.

    Nykynen lainsäädäntö antaa jo varsin hyvät mahdollisuudet pitää sorkkaeläinkannat sopivalla tasolla . Mikä kullekin on sopiva taso , on ratkaistava paikallisella tasolla siellä toimivien kesken . Siihen ei ulkopuolisia tarvita, varsinkaan poliitikkoja , jotka ovat varsin vähän perillä paikallisesta tilanteesta .

    Sekin kannattaa  ottaa huomioon , että pakkokeinoin ja resursseihin nähden liian kovilla vaatimuksilla tuskin saadaan yksittäistä metsästäjää painamaan liipasinta sen useammin , kuin tähänkään asti. Sen totesi muun muassa kokemuksestaan Keski-Suomen eläkkeelle jäänyt riistapäällikkö käydessään pitämässä jäähyväispuheenvuoron rhy:mme tilaisuudessa joitakin vuosia sitten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vertailun vuoksi: Juha Aaltoila kertoo (Aarre 8/2018), että Sallan yhteismetsä myi tänä syksynä hirvilupia hintaan 2300 euroa kappale! Tarina ei kerro, montako meni kaupaksi.

    Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja-Teema kolahti postilaatikkoon. Jutussa hirvituhoista on otsikko ”Hirvituhot yli sata miljoonaa euroa vuodessa”. Summa koostuu arvioidusta liikennevahinkojen osuudesta yhteiskunnalle (noin 65 miljoonaa) ja metsätuhojen osuus on loput 50 miljoonaa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Nikula arvioi jutussa, että todellisiin vahinkoihin pääsemiseksi on maksetut hirvituhokorvausten summat kerrottava ainakin kymmenellä. Jos vuotuinen korvaussumma on ollut 0,5 miljoonaa, kerroin pitää ehkä olla 100 eikä 10, kun huomioidaan kasvutappioiden lisäksi puun sisäisen laadun alenema.

    Planter Planter

    Omassa saalistiheyslaskelmassa eivät olleet metsäkauriit mukana, sillä niiden kaatomääriä ei ole tilastoitu. Toisaalta metsäkauriista ei ole ongelmaa, koska niiden metsästys ei ole luvanvaraista ja lihaakin niistä tulee aika vähän. Kahteen vuoteen en ole nähnyt taimikossa, homma hoituu tarvittaessa, kun kilauttaa  metsästystä harrastavalle kaverille, että käy hakemassa ja pistä pataan.

    Keräsin vielä vähän tarkempaa tietoa hirvi+valkohäntäpeura kaatomääristä omilta metsäalueilta, näkyy oleva viime vuonna yli 30 / 1000 ha. Kanta pitää olla silloin ainakin yli 70 / 1000 ha.

    Onko väärin, että tällaisessa tilanteessa nostaa ”kissan pöydälle”, että jotain tarttis tehdä!

     

    Gla Gla

    Suorittava: ”Nykynen lainsäädäntö antaa jo varsin hyvät mahdollisuudet pitää sorkkaeläinkannat sopivalla tasolla . Mikä kullekin on sopiva taso , on ratkaistava paikallisella tasolla siellä toimivien kesken . Siihen ei ulkopuolisia tarvita, varsinkaan poliitikkoja , jotka ovat varsin vähän perillä paikallisesta tilanteesta”

    Lainsäädäntö ei ole este. Sidosryhmät vaativat huomattavasti alempia määriä kuin metsästäjät. Mikä on esteenä sille, ettei tavoitteita voi asettaa kestävälle tasolle? Kerrotko Suorittava tämän ihan omin sanoin. Palataan sen jälkeen siihen, tarvitaanko ongelman ratkaisussa ulkopuolisia. Muista kuitenkin, että poliitikot eli käytännössä eduskunta ja hallitus on se taho, joka luo edellytykset suomalaiselle taloudelliselle toiminnalle, yhteiskunnalliselle turvallisuudelle ja ympäristönsuojelulle. Jos sidosryhmien vaatimuksista huolimatta edes tavoitteita saati todellista tilannetta ei saada kuntoon, miksi ihmeessä ulkopuolista apua ei tarvita?

    Voi tietysti olla, ettei eduskunnasta tarpeeksi selkärankaa löydy, joten sahat taitaa olla ainoa kykenevä taho, jos vain mahtuisivat puuntuottajien kanssa samaan pöytään edes tämän asian käsittelyssä. Miksi MTK ei marssi heidän kanssaan Helsinkiin vaatimaan asian hoitamista kuntoon. Melkein mikä tahansa asia, josta Metsäteollisuus aivastaa, aiheuttaa eduskunnassa  kengän kantojen kopsahduksen ja oikean käden kulkeutumisen lippaan sekunnin murto-osassa.

     

    Hirvijäärä

    Jo tästä keskustelusta näkee ketkä asiaa jarruttaa: metsästäjät itse. Mitä isompi kanta, sitä enemmän kaatoja ja lihaa. Pukki kaalimaan vartijana, kuten vanha sanonta kuuluu.

    Haavakoiden kanssa ei ole sen enempää ongelmaa pienemmillä metsästysalueilla kun nykyäänkään. Haavoittuneen eläimen voi lopettaa mihin tahansa. Saaliin omistaa tokitse jonka maalle eläin kaadetaan, mikäli maanomistajalla on lupa kyseisen eläimen pyyntiin. Ei siihen maanomistajan lupaa tarvitse, jos ei nyt ihan pihapiiriin mene lopetusta tekemään.

    Varsi

    En kyllä syyllistäisi metsästäjiä. Vuosi vuoden jälkeen haetaan enempi lupia kuin riistakeskus myöntää. Kaikki lupa hirvet ammuttu. Näin siis oman metsätilani ympärillä.

    jees h-valta

    Kyllä saa syyllistää ja kuuluukin syyllistää! Kun on aivan heidän oman kattojärjestönsä touhuista kyse. Ei ole mikään valtakunnan ylin neuvosto vaan aivan vain ja ainoastaan heidän oma järjestönsä tuo Riistakeskus. Laittakoon kattojärjestönsä kuriin ja lakatkoon valittamasta! Jos kaikki metsästäjät jonain vuonna tekisivät selväksi ettei yhtään hirveä ammuta jos ei lupamäärä ole paikkakunnan tarpeen mukainen. Kun näillä mennään muutamana vuonna on valtiovallan pakko puuttua tilanteeseen ja tulehtunut hallinto todennäköisesti purettaisiin kokonaan. Valta siirtyisi takaisin paikallistasolle ja todennäköistä olisi että koko lupajärjestelmä samalla purettaisiin. Hirviä saisi sen jälkeen normaalisti metsästää kuka vain aseenkantoluvan ja metsästyskortin omaava kansalainen. Sitä ennen varmasti jouduttaisiin hätäratkaisuihin ja koko mähky tulisi tehokkaasti kansan tietoisuuteen.

    MJO

    Jos jesse tätilläkin olis munat hän olisi setä.

    Jos kaikki metsästäjät tekisivät sitä ja tätä, niin silloin. Jos kaikki maanomistajat kieltäisi metsästämisen niin sitä ja tätä.. Lupajärjestelmä on laissa määrätty ja sen romuttamisen tekisi eduskunta, jos kaikki kansanedustajat… Jos jos jos..

    Tee itse jotakin..

    Tolopainen

    Jessellä on ongelma kun on alkanut kerätä aarteita maanpäälle velkarahalla. Kaikki tuntuvat uhkaavan hänen menestystään, vaikka pahin menestymisen este näkyy peilistä. Hän ja hänen haavikkonsa. Mitään tulosta ei tule vuosikymmenien työstä. Paras tulos olisi tullut jos hirvet olisi syöneet haavat ja olisi istuttanut tilalle kuusentaimia. Tässä maassa on paljon epäonnistuneita yrittäjiä jotka liiallisella yrittämisellä ovat menettäneet rahansa. Sosiksen asiakkaanakin saisi paremmat tulot kuin pienyritystä pyörittämällä.

     

     

    harrastelija harrastelija

    Jees: ” Kyllä saa syyllistää ja kuuluukin syyllistää! Kun on aivan heidän oman kattojärjestönsä touhuista kyse. Ei ole mikään valtakunnan ylin neuvosto vaan aivan vain ja ainoastaan heidän oma järjestönsä tuo Riistakeskus.”

    Usko nyt sinäkin, että metsästäjistä lupamäärät eivät ole kiinni! Suomen Riistakeskus on julkishallinnollinen , eli kuuuluu maa- ja matsätalouden ministeriön hallintaan. Riistakekskus myöntää luvat ja kyllä täälläkin tilanne on se, että lupia ei anneta anomuksien perusteella ! Omassa lähiseurassa hakeminen / myöntäminen oli suhteessa 25 / 10 tälle syksylle.

    Sen verran tarlennan, että Riistakeskus perustettiin 2011. Samalla toiminta siirtyi pois Metsästäjien Keskusjärjestöltä. Aikuisen hirven lupa on 120 € ja vasan 50 €.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 100)