Keskustelut Metsänomistus Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 152)
  • Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

    Metsäekosysteemimme sietokykyyn nähden kymmenkertainen sorkkaeläinkanta on valikoivalla laidunnuksellaan aiheuttanut itseään ruokkivan kierteen.

    Hitaasti hajoava kuusen hapan neulaskarike on lisääntynyt ja emäksinen maan viljavuutta lisäävä lehtipuiden karike vähentynyt.

    Maaperän ravinnekierto on hidastunut, maaperä on köyhtynyt; viljavaan maaperään sopeutuneet lajit joutuvat väistymään ravinneköyhän maaperän lajien tieltä.

    Der Steppenwolf

  • Anton Chigurh

    Keskustelun avaamiseksi ja pohjaksi voisi aluksi lukaista Jonna Heikkisen pro gradu – tutkielman:

    ”Männyn taimikoiden metsänhoidollinen tila 10 vuotta hirvivahingon jälkeen keski-suomen, pohjois-karjalan ja pohjois-savon alueilla”.

    Sisältää pienen määrän asiaa valaisevaa tietoa. Kuitenkin sen verran, että ei jää epäselvyyttä siitä mikä on kolmen ämmän nilkkien taso.

    Der Steppenwolf

    Anton Chigurh

    Tuo gradu löytyy, kun kirjoittaa ”jonna heikkinen”.

    Siinä on sivulla 7 graafi. Mikä katkaisi puuntuotannon ja ennenkaikkea kaiken perustan eli biodiversiteetin kannalta suotuisan kehityksen?

    Der Steppenwolf

    Anton Chigurh

    Toistuvasti hirven vahingoittama koivu pensastuu (Löyttyniemi & Lääperi 1988).

    Der Steppenwolf

    tamperelainen

    Pahinta holtittomassa hirvipoilitiikassa on ,että monin paikoin siementävä rauduskoivu häviää.Laatumäntyä saadaan yhä vähemmän metsistä,syynä hirvivauriot.
    Ehkä tulevaisuudessa pahimmat häiriköt voidaan heittää ulos valtiovirastoistakin.Nämä ratkaisut tehdään sitten puoluepoliitisesti.Luottamuksen metsästäjien hirvikannan hoitoon olen menettänyt
    Ihmettelen kun vihreät ja luontoihmiset eivät kanna huolta Suomen metsien lehtipuuston vähenemisestä ja kuusen lisääntymisestä.Tämä on paljon suurempi ongelma kuin lahopuut,niitä kyllä riittää

    tamperelainen

    Anton kirjoittaa:
    ”Toistuvasti hirven vahingoittama koivu pensastuu (Löyttyniemi & Lääperi 1988).”

    Puu saa lisäksi hirvivauriosta lahovian

    Anton Chigurh

    Maittavuutensa ja taimikoiden vähyydestä johtuen lähes kaikki Suomessa kasvavat koivun taimikot joutuvat jossakin kehitysvaiheessa hirvituhojen kohteeksi (Heikkilä 1999).

    Der Steppenwolf

    Anton Chigurh

    Mänty: ”Päärangan kolmannen kasvaimen alapuolelta katkennut taimi ei sen sijaan elvy hirven aiheuttamasta vahingosta (Löyttyniemi 1983)”.

    Lisäksi: ”Lievä toistuva syönti voi pysäyttää taimen pituuskasvun ja johtaa taimen pensastumiseen (Löyttyniemi & Lääperi 1988)”.

    Der Steppenwolf

    tamperelainen

    Hirvituhot ja yleensä hirvipolitiikka on kansantaloudellisesti täysin älytöntä pelleilyä.Mo:t uudistaa metsää,pitää valtion pyöriä käynnissä ja sitten uusi metsä tuhotaan syöttämällä taimet hirville.VTV on myös asiasta huomauttanut.Valtionhallinnosta pitäisi etsiä syylliset ja potkaista gubbelit pois viroista,potkujen syynä vakavat virkavirheet

    Gla

    Pekka, kansantaloudellinen merkitys on arvioitu Valtiontalouden tarkastusviraston toimesta vuonna 2005:

    http://www.vtv.fi/julkaisut/tuloksellisuustarkastus-kertomukset/2005/100_2005_hirvikannan_saatelyjarjestelma.html

    Jos ja näköjään kun linkki ei toimi, laita googleen Valtiontalouden tarkastusvirasto raportti 100/2005.

    tamperelainen

    Lukaisin VTV:n raportin 100/2005 loppupäätelmät sivulta 39 ja paljon ovat tarkastajat nähneet hirvipolitiikassa mätää,mitä eivät poliitikot kuitenkaan ole korjanneet.Kansanedustaja Irja Tulonen(Kok) teki n 10v sitten hirvivahingoista eduskuntakyselyn,mutta Lipposen hallituksen salkuton maatalousministeri esti asian käsittelyn.Mitkähän oli ministerin motiivit?

    Antonin puheet holtittomasta hirvieläinlaidunnuksesta tuntuvat tosilta.Asian myös havaitsevat päivittäin metsissä liikkuvat

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 152)