Keskustelut Metsänomistus Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 152)
  • Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

    Metsäekosysteemimme sietokykyyn nähden kymmenkertainen sorkkaeläinkanta on valikoivalla laidunnuksellaan aiheuttanut itseään ruokkivan kierteen.

    Hitaasti hajoava kuusen hapan neulaskarike on lisääntynyt ja emäksinen maan viljavuutta lisäävä lehtipuiden karike vähentynyt.

    Maaperän ravinnekierto on hidastunut, maaperä on köyhtynyt; viljavaan maaperään sopeutuneet lajit joutuvat väistymään ravinneköyhän maaperän lajien tieltä.

    Der Steppenwolf

  • suorittava porras

    En halua puolustella liiallista hirvieläinkantaa , mutta vanhojen tilastojen ohella on seurattava tämän päivän tilannetta . Kaatotilastot ja hirvikannan alueelliset ja rakenteelliset muutokset on otettava huomioon reaaliajassa. Niistä voi päätellä , mitä tulevaisuudessa tapahtuu .
    Talvilaidunalueet , joille monien pitäjien hirvet kerääntyvät , ovat jatkossakin paikallinen ongelma .Vahinkoja ei kuitenkaan esiinny merkittävästi muualla .
    Metsien hyvä tuotto ja monimuotoisuus ovat itselleni elintärkeitä asioita . Siksi toivoisinkin , että metsiä hoidetaan huolella alusta alkaen . Näin saadan paras tuotto ja voidaan vähentää erilaisten luonnotuhojen (myös hirven) vaikutuksia kasvatettavalle puustolle.

    Monimuotoisuutta turvaamaan voidaan jättää veden vaivaamia alueita , leveämpiä suojakaistoja vesistöjen ja purojen varsille sekä vaikeasti udistettavissa olevia maastollisesti ongelmallisia alueita. Nythän näitäkin kohteita joudutaan käyttämään metsätalouden tarpeisiin . Parempien kasvualustojen tehokkaampi hyödyntäminen koituisi myös monimuotoisuuden eduksi.

    .. . ja vielä vähän metsästyksestä.
    Olin lopettamassa hirvien jahtaamisen viime vuosituhannen lopulla. Kuitenkin päätin jatkaa harrastusta nimenomaan vahinkojen vähentämseksi niin metsissä , kuin maanteilläkin. Sillon hirviä vilisi joka puolella. Nyt sorkkaeläin on lähes yhtä harvinainen näky , kuin 60-luvulla. …että jotain on ainakin yritetty tehdä vahinkojen vähentämiseksi.

    Gla

    Suorittava porras: ”Taas täällä pöyhitään vanhoja ja ummehtuneita hirvivahinkotilastoja. Viimeisimmät tilastot osoittavat kiistatta vahinkojen laskeneen jyrkästi sekä metsissä , että liikenteessä .”

    Pekka epäili hirvien kansantaloudellista vaikutusta. Kerroin, että asiaa on arvioitu. Vaikka raportti onkin jo muutaman vuoden vanha ja kanta hiukan tuosta pienentynyt, raportti on silti hyödyllistä luettavaa. Sen avulla ymmärtää, miten hirvikanta vaikuttaa talouteen.

    Ja vaikka kanta onkin huippuvuosista eli vuosituhannen vaihteesta vähentynyt n. 30% ja vuodesta 2004 laskettuna n. 20%, edelleen hirvikolareita tapahtuu vuosittain yli tuhat kappaletta. Se, ettei vuonna 2010 kuollut kukaan, ei muuta asiaa mihinkään. Vuosina 2006-2009 kuoli keskimäärin 4,25 ihmistä vuosittain, joten nollatulos ei ole mikään erityinen osoitus asioiden kehittymisen suunnasta.

    Vaikka vahingot ovatkin laskeneet huippuvuosista, syytä tyytyväisyyteen ei minusta ole. Huippuvuosina oltiin sietämättömällä tasolla, mutta siedettävällä tasolla ei minusta olla vieläkään.

    Suoritava porras: ”Mahdolliset hirviongelmat ovat nykyään hyvin paikallisia ja monesti ainakin osittain kotikutoisia. Yli 90% metsänomistajista ei tunnu välittävän hirvistä eikä taimikon kasvusta vähääkään , kun jättävät taimiot pusikoitumaan ja tuhoutumaan joko hirvien avustamana tai ilman. Loput 10 % hoitavat taimikot ajallaan ja kärsivät harvoin hirvivahingoista.”

    En tiedä, mistä ero havainnoissamme johtuu, mutta itse olen nähnyt hoidettuja, mutta hirvien vikuuttaamia koivu- ja mäntytaimikoita.

    Entä ne, jotka kasvattavat männylle soveltuvalla alalla kuusta männyn sijaan tai ne, jotka kasvattavat juurikäävän vaivaamalla alalla kuusta koivun sijaan? Vahinkoa ei näy yhdessäkään tilastossa, koska korvattavaa tai tilastoitavaa vahinkoa ei ole syntynyt. Vahinko ei ole pelkästään nykyisen puuntuottajan, vaan myös seuraavien sukupolvien. Lisäksi vaikutus ulottuu koko suomalaisen luonnon monimuotoisuuteen.

    Gla

    Suorittava porras: ”En halua puolustella liiallista hirvieläinkantaa , mutta vanhojen tilastojen ohella on seurattava tämän päivän tilannetta . Kaatotilastot ja hirvikannan alueelliset ja rakenteelliset muutokset on otettava huomioon reaaliajassa.”

    Toki näin. Kuitenkin lukujen suuruusluokkaa tarkastelemalla tiedetään, että vahinkoja tapahtuu niin liikenteen, metsänomistajien kuin ympäristöarvoista kiinnostuneiden mielestä edelleen liikaa. Ainoa peruste olla pudottamatta kantaa edelleen reippaasti on metsästäjien intressit.

    Suorittava porras: ”Monimuotoisuutta turvaamaan voidaan jättää veden vaivaamia alueita , leveämpiä suojakaistoja vesistöjen ja purojen varsille sekä vaikeasti udistettavissa olevia maastollisesti ongelmallisia alueita. Nythän näitäkin kohteita joudutaan käyttämään metsätalouden tarpeisiin .”

    En tiedä, mikä pakottaa noita nykyään käyttämään enemmän metsätalouden tarpeisiin kuin jossain toisessa tilanteessa. Omistaja pyrkii joka tapauksessa maksimoimaan omaisuutensa arvon huomioiden omasta mielestään kohtuullisen luonnonhoidon tason.

    Minusta monimuotoisuutta ei pidä karummilla paikoilla väheksyä sen takia, että jossain rehevässä tai kosteassa paikassa asia hoidetaan viimeisen päälle hyvin. Luonnossa on erilaisia elinolosuhteita, jotka kaikki ovat tärkeitä. Niin vt-kangas kuin omt-puronvarsikin.

    Gla

    Lisäys edellisiin kommentteihin.

    Suorittava porras: ”En halua puolustella liiallista hirvieläinkantaa , mutta vanhojen tilastojen ohella…”

    Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 100/2005 käsittelee hirvikannan säätelyä ja sen seurauksia, ei hirvieläinten kannan säätelyä ja seurauksia.

    Minulla ei ole aavistustakaan siitä, millainen laskelmasta tulisi, jos perusteena olisi hirvieläimet.

    suorittava porras

    Gla:
    ”En tiedä, mikä pakottaa noita nykyään käyttämään enemmän metsätalouden tarpeisiin kuin jossain toisessa tilanteessa. Omistaja pyrkii joka tapauksessa maksimoimaan omaisuutensa arvon huomioiden omasta mielestään kohtuullisen luonnonhoidon tason.

    Minusta monimuotoisuutta ei pidä karummilla paikoilla väheksyä sen takia, että jossain rehevässä tai kosteassa paikassa asia hoidetaan viimeisen päälle hyvin. Luonnossa on erilaisia elinolosuhteita, jotka kaikki ovat tärkeitä. Niin vt-kangas kuin omt-puronvarsikin.”

    Kannatan monimuotoisuutta olosuhteista riippumatta , kunhan sillä ei tarkoiteta männyntaimikkoa tuhoava hieskoivikkoa. Mitä tulee omistajien haluun huomioida kohtuullinen luonnonhoidon taso , on olemassa tuoreitakin esimerkkejä jopa käräjille asti johtaneista hakkuiden jälkipyykeistä . Maanomistaja on halunnut ulottaa hakkuut tärkeille luontokohteille . Siellä ovat sitten maanomistaja ja korjuuorganisaation edustaja punastelleet kilvan käräjäsalissa.

    Ja vielä kerran! Metsästäjät ryhtyivät leikkaamaan hirvikantaa jo paljon ennen 2005- vttkv:n raportin julkistamista. Paljon on tapahtunut myös tämän jälkeen. Yhteisesti sovittuun 2- 3 hirven talvehtivaan kantaan / 1000 ha on päästy lähes koko maassa , monin paikoi jopa alle. Nyt voi hyvällä syyllä sanoa pallon olevan metsänomistajalla. Hän voi omalla kohdallaan vaikuttaa siihen , houkutteleeko alue hirviä vai ei.

    mehänpoika

    Vuosituhannen vaihteen hirvikannan karkaaminen kokonaan metsästäjien käsistä todistaa kiistatta sen, että metsästäjien suorittamaan hirvikannan säätelyyn ei ole ollenkaan luottamista. Silloinkin todisteltiin metsänomistajille, että hirvikanta on vakaa noin 100 000 hirveä talvikantana. Todellisuudessa hirvikanta päästettiin yli 1,5 kertaiseksi. Vieläpä Lapin vaikeasti uudistettavat männyn taimikotkin suurelta osin annettiin tuhoutua hirvien hampaissa.

    Samanlainen hirvikannan huipun kehittely voi olla vaikka parhaillaan menossa. Onhan hirvilaskenta saman klikin hallussa kuin hirvien metsästyskin.

    Hirvivahinkotilastot teillä ja metsissä todistavat sen, että hirvikanta on mitoitettava ratkaisevasti paljon alhaisemmalle tasolle kuin MMM:n hirvitiheyssuositukset. Alle 10 000 hirven talvikantaan tulee mitoittaa metsästäjien toiveet jo seuraavan jahtikauden tuloksena.

    suorittava porras

    Hirvien määrä arvioitiin puutteellisten menetelmien johdosta väärin 1990-luvun puolivälissä . Joku oli päätellyt , että hirvikanta on taantumassa . Tämän seurauksena lupamamääriä pudotettiin jopa kolmasosaan totutusta. Suotuisissa olosuhteissa eläinmäärä moninkertaistuikin muutamassa vuodessa liian pienen metsästyspaineen takia.

    Vertailun vuoksi totean , että seurueemme kaatoluvat pudotettiin pyyntiluviksi muutettuna 7:stä 2:teen vuoden 95 jälkeen ja lupia myönnettiin varovaisesti 2000- luvulle saakka. Koko pitäjän 13 seurueen yhteislupa-alueella noudatettiin samaa kaavaa.

    Metsästystä tehostettiin varsin nopeasti , kun eläimiä todettiin olevan selvästi liikaa . Useana vuonna peräkkäin kaadettiin 4-6 eläintä tuhannelta hehtaarilta koko pitäjän alueella , mikä merkitsi enimmillään kaatomäärien kuusinkertaistumista vuoteen 96 verrattuna.

    Tänä päivänä hirvien määrää määritellään jokaiselta metsästyspäivältä laaditun havaintokirjanpidon perusteella . Tehdyt havainnot ja kaadot suhteutetaan metsässä käytettyyn aikaan niin miesten kuin jopa koirienkin osalta. Havainnot hirvikannan rakenteen muutoksesta kertovat omalta osaltaan kehityksen suunnan .
    Kun havaintoja ja kaatoja on kertynyt vähän , on kaatotavoitteita laskettu . Nyt metsästellään n. 1,5:n hirven tasolla / 1000 ha ja arvioitu jäävä kanta on n. 2/ 1000ha.
    Jos laskelmat epäilyttävät , ovat epäilijät tervetulleita mukaan tekemään havaintoja metsästäjien avuksi. Metsästyksen voimakkuus perustuu tänä päivänä todelliseen ajantasaiseen tietoon saalistettavista , ei ikivanhoihin tilastoihin , uskomuksista puhumattakaan.

    Gla

    Suorittava porras: ”Yhteisesti sovittuun 2- 3 hirven talvehtivaan kantaan / 1000 ha on päästy lähes koko maassa , monin paikoi jopa alle. Nyt voi hyvällä syyllä sanoa pallon olevan metsänomistajalla. Hän voi omalla kohdallaan vaikuttaa siihen , houkutteleeko alue hirviä vai ei.”

    Tuo ”yhteisesti sovittu” tavoite on rktl:n mukaan 2-4/1000 ha lukuunottamatta pohjoisinta Suomea. Mikä osuus muilla kuin metsästäjillä on ollut tavoitteen asettamisessa, se onkin toinen juttu.

    Rktl 29.4.2011: ”Tämän hetken arvion mukaan hirviä on noin 3,1 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Hirvitiheys vaihtelee alueittain. Pohjois-Suomessa hirvitiheys on 2,7 hirveä kun taas Etelä-Suomessa on 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Etelä-Suomen hirvikanta on pysynyt ennallaan, sen sijaan pohjoisen hirvikanta on laskenut yli 13 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna.”

    En siis allekirjoita väitettäsi siitä, että pallo olisi yksin metsänomistajalla. Edelleen etenkin lehtipuun kasvattaminen on käytännössä kovin riskialtista, samoin männyn.

    Korpituvan Taneli

    Metsästäjäjärjestöthän sen ovat määritelleet.
    Muistaakseni Metlan tutkimuksissa on todettu, että pitäsi olla alle 2/1000ha että metsätuhot oleellisesti vähenisivät.

    Niin. ja kuka sitten kertoo, että nyt kanta on niin ja niin paljon?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    ..vielä vähän tilastoista…
    Hirvikolareiden määrä on vähentynyt 61% ”ennätysvuodesta” 2001 . Muutos on 3034 kolarista 1195:een epätoivottuun kohtaamiseen hirven kanssa .
    Vuoden 2011 kolarimäärä oli alhaisin sitten vuoden 1993 . (Mikähän muuten oli liikennesuoritteen määrä v 1993 ? Ei ainakaan vuoden 2011 suoritetta suurempi)
    Hirvien määrä on lähes puolittunut 2000-luvun alkuun verrattuna.
    Vuoden 2011 jahtikauden kantaa leikkaava vaikutus ei vielä näy tilastoissa , mutta hirvien määrä on laskenut varmuudella edellisestä kaudesta.
    Näitä taustoja vasten tarkasteltuna vuoden 2005 vahinkotilastot ja valtakunnan metsien inventointitulosten käyttäminen hirvikannan määrän ohjailuun on pahasti jälkijättöistä . Ollaan menossa vahvasti vika raiteille , jos jo pakastettujen ja syötyjen hirvien synnit luetan tähän päivään mennessä puolittuneen eläinkannan syyksi. Jos hirviä on puolta vähemmän , kuin huippuvuosina , on enemmän kuin todennäköistä , että vahingotkin ovat puolittuneet.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 152)