› Keskustelut › Metsänomistus › Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 14 15 16

  • Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset

    Sent on: 29.4.2012, 09:05

    Metsäekosysteemimme sietokykyyn nähden kymmenkertainen sorkkaeläinkanta on valikoivalla laidunnuksellaan aiheuttanut itseään ruokkivan kierteen.

    Hitaasti hajoava kuusen hapan neulaskarike on lisääntynyt ja emäksinen maan viljavuutta lisäävä lehtipuiden karike vähentynyt.

    Maaperän ravinnekierto on hidastunut, maaperä on köyhtynyt; viljavaan maaperään sopeutuneet lajit joutuvat väistymään ravinneköyhän maaperän lajien tieltä.

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla Gla 22.5.2013, 07:46

    Kovia on kasvut palstan jutuissa. Jos 13 vuotiaasta koivikosta poistetaan vaikka puolet ja saadaan 50 m3/ha, on ensimmäisen 13 vuoden keskikasvu ollut n. 7-8 m3/ha.

    jees h-valta 22.5.2013, 09:21

    Niin, jos näillä kertymillä aletaan elvistellä niin oma hybridihaavikkoni olisi antanut jo kymmenen vuoden kasvulla harventaa 30m3/ha. Mutta havu/luont.lehtipuu ei aivan ole samaa metsän tuottoa vaikka siitä jotain irtiottoa vähän yrittelisikin.

    jees h-valta 22.5.2013, 09:55

    Kun en äsken oikein ehtinyt muotoilla valotan vielä että tuotto h-haavalla ensimmäiselle kymmenelle kasvuvuodelle olisi helppo varmaan vaikka kolminkertaistaa tuosta kolmestakymmenestäkin.
    Kun vain istuttaisi taajempaan. Kasvuhaluissa ei ole olennaista eroa näkynyt vaikka olen joissain kohdissa taajaankin istuttanut. Jopa samasta rungosta haarottuneet (hirvien katkomat) ovat kaikki mekein saman kokoisia. Seuraavalla kymmenvuotisjaksolla vasta tyssäisi latvuksen puolelta varmaan.

    Puun takaa 22.5.2013, 19:01

    En ole kertonut puunkasvatustuloksistani elvistelläkseni, vaan jakaakseni tietoa tehokkaasta puuntuotannosta kiinnostuneille.
    Ymmärrän hyvin, että suurin osa nykymetsänomistajista hakee metsistään jotain muuta kuin huipputuottoa, eikä siinä ole sinällään mitään moitittavaa.
    Meitä, jotka näkevät metsänsä tehokkaina tuotantolaitoksina, on vähemmän, mutta olemme ehkä sitäkin kiinnostuneempia kehittämään elinkeinoamme.
    Olen näiden vuosien aikana huomannut, että aika monet meistäkin tyytyvät vain keskinkertaiseen tuottoon, eikä siinäkään ole mitään moitittavaa.
    Henkilökohtaisesti olen eniten huolissani siitä, että olemme täällä Suomessa jäämässä jälkeen muista maista niin tehokkaassa puunkasvatuksessa kuin uusimmissa puunkäytön sovelluksissakin.

    Uusimmassa Metsälehti 80-vuotta -Makasiinissa on muuten hyvä juttu siitä, miten koivua on kasvatettu entisessä peltomaassa.

    suorittava porras suorittava porras 22.5.2013, 19:28

    Merkillistä kyllä hirvistä ei ollut jutussa sanaakaan vaikka sijainti ja olosuhteet ovat olleet ”optimaaliset” hirvivahinkoja ajatellen. Myyrä oli sen sijaan tehnyt tuhojaan 🙂 Todella hyvin onnistunutta työtä pellosta koivikoksi !

    jees h-valta 22.5.2013, 20:20

    Lehtipuun kasvatus vanhoihin peltoheittoihin on mielestäni helpoin tapa metsittää vanha pelto. Ei siinä todellakaan eläinongelmat ole varteenotettava vaan niitä vaivoja liioitellaan vain laiskuuden vuoksi.
    Myyriltä suojaa taimisuojat ja hirviltä vanha peltoheitto on helppo suojata akkupaimenaidalla. Eikä ole vaiva eikä mikään. Pehmeään pohjaan on mukava nojailla muovikeppejä.
    Usein sekään ei ole edes tarpeen. Tärkeintä on ettei sitä lehtipuustoa unohdeta sinne alkuvuosina missään vaiheessa kesää. Se käy nimittäin uskomattoman nopeasti kun heinä peittää sen ilman taimisuojaa olevan taimen. Aika nopeaan vielä suojallakin. Eli pari ensimmäistä kesää usein tarkastus ja riittävästi heinäystä. Siinä kaikki. En itsekkään ole enää vuosiin muuta kuin ihaillut kasvun hurjuutta. Se pieni vaiva on kymmenessä vuodessa sata mottia puuta. Eli nyt tullee nettoa joka vuosi tästä eteenpäin todella reilua vauhtia.

    Gla Gla 25.5.2013, 05:08

    Puun takaa: ”Puun oksaisuus ja muukin laatu johtuu enemmänkin perintötekijöistä kuin ympäristötekijöistä.
    Tämän voi jokainen todeta käymällä esim. energiapuu- tai ensiharvennusta odottavassa männiköstä tai koivikosta.
    Samoissa kasvuolosuhteissa on vierekkäin täysiä räkäpuita ja laadultaan jopa huippuyksilöitä.”

    Vihdoin löysin yhden artikkelin aiheesta. Matti Haapanen Metlasta on perehtynyt aiheeseen. Vuodelta 2008 peräisin olevassa julkaisussa ”Alkuperän ja metsänjalostuksen merkitys puuntuotokselle” käsitellään asiaa. Tuota en netistä löydä, mutta Haapanen on kirjoittanut artikkelin kirjaan Tuottava metsänkasvatus, jossa todetaan mm. näin:

    ”Puiden välisistä eroista 10-40% johtuu perintötekijöistä. Ympäristötekijöt aiheuttavat siis valtaosan puuyksilöiden välisistä eroista.”

    En tiedä, kuinka asiaa on tutkittu, mutta myöskään en pysty luonnossa katselemalla sanomaan ympäristö- ja perintötekijöiden merkitystä kussakin rungossa. Jokaisella puullahan on oma perimänsä, joten siksi ääritapauksissa vierekkäin voi olla räkäpuita ja huippuyksilöitä samoissa kasvuolosuhteissa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 21.1.2015, 16:01

    Pohjois-Savon MHY:n toiminnanjohtaja Pekka Sahlman (toiminnanjohtajana alkaen 1990) sanoi 50-vuotishaastattelussaan (savon sanomat 03.10.2014):

    ”Pohjois-Savossa perustettavista uusista taimikoista mäntyä ja koivua on vain muutama prosentti. Kuusen osuus on vastaavasti yli 95%, joka johtuu älyttömän suuresta hirvitiheydestä.”

    Metsuri motokuski 21.1.2015, 19:03

    Onko ihan pakko avata vuonna 2012 aloitettu ketju uudelleen ? Onko todella jotain uutta ilmaantunut ? Voi pyhä yksinkertaisuus.

    mehänpoika 22.1.2015, 22:41

    Kiitos Anton ketjun nostosta! Ei ongelma ole vielä mihinkään kadonnut, joten keskustelua liiallisista hirvistä ja niiden aiheuttamista menetyksistä täytyy ryhtyä kärjistämään.

    Ei tässä ole mistään ketjun ”avaamista” kysymys. Pitäisi hirvimiesten ainakin käyttää kaikki myönnetyt pyyntiluvat pankkilupineen jo pyyntikauden alkuaikana ja availla hirvien vatsoja entistä tiuhempaan.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 152)
1 2 3 … 14 15 16