Keskustelut Metsänhoito Höttöä tukkia

  • This topic has 110 vastausta, 33 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by AvatarJätkä.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 110)
  • Höttöä tukkia

    Sanomalehti Kalevassa oli eilen mielenkiintoinen juttu kuusitukkien huonosta laadusta. Jospa pohjoisen tiukkasyinen puu nousisi uuteen arvostukseen.

    ”Suomalainen rakennuspuu heikkenee

    Yhä harvemmasta kuusitukista tehty sahatavara täyttää rakennuspuun lujuusvaatimukset. Syynä on puiden liian nopea kasvu, joka laskee puuaineksen tiheyttä. Asiantuntijan mukaan kehitys varjostaa jopa suomalaisen metsätalouden tulevaisuutta.

    – Metsänomistajan on taloudellisesti järkevämpää kasvattaa iso kasa huonoa puuta nopeasti kuin samankokoinen kasa parempaa puuta hitaammin, sanoo puututkija Henrik Heräjärvi Lukesta.

    – Laadun kannalta haitallisinta on nuoruusvaiheen nopea kasvu, Heräjärvi toteaa.

    Tutkijan mukaan nuorten puiden kasvua nopeuttavat erityisesti nuorten kuusikoiden pitäminen liian harvapuustoisina. Riittävän tiheässä kuuset kasvavat hitaammin, jolloin eritysesti huonolaatuinen nuorpuun osuus jää pieneksi. …………”

     

  • Menninkäinen

    Reilun 5m tumppeja. Eikä nuo kovin oksaisia ole kun kasvaa +500kpl/ha.

    Jätkä

    pihkatappi:”- Kenttäsirkkelin käyttäjä lajittelee saheet ja sahaa fiksummin pölkyt käyttötarkoituksiinsa, kuin suursaha.
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Miten lujuusluokittelu pitäisi sitten toteuttaa? Haluaisimme kuitenkin piensahojen ja sirkkelien toimivan kuten ennenkin, vaarana on että kohta osaavia sahureita ei ole. Harmi homma, että kansanperinnettä ei arvosteta tarpeeksi, onneksi hirsiä saa vielä veistää isältä pojalle opeilla.”

    – Piensahaajilla on järjestetty jo kauvan lajittelukoulutusta. Käytännössä silloin käsitellään valmista sahatavaraa melko suuria määriä asiantuntijan johdolla. On sekä laatulajittelu, että lujuuslajittelukursseja, jolla asiaan perehdytetään. Kurssit ovat edullisia ja lisäksi niillä saa mainioita kontakteja alan ihmisiin.

     

    </div>

    pihkatappi pihkatappi

    Se on sitten muuttunut parempaan suuntaan. Joku sahuri puhui silloin kun lujuusluokitus tuli pakolliseksi, että taitaa loppua koko touhu.

    Luulisi että nuo uutisen lujuusluokituksessa hylätyt tuotteet oli läpivalaistuja. No kehittävät prosessiaan. Paras kun puurakenteet kestäisi.

    sitolkka

    Tuo sirkkelisahuu on jo tullut niin kalliiksi, että ei sinne sahauslanssiin kannata mitään huonoja puita edes viedä. Aina on itselle sahapuuksi tullut valittua parhaat tukit, joista lähtee priimaa tavaraa ilman isompia lajitteluja.

    pihkatappi pihkatappi

    Meilläkin on sahautettu perinteisesti vain yli 200 vuotiaita petäjiä ja niistäkin vain noin 10 metriä tyvestä. Niitä on lattiassa, paneeleissa ja runkotavarana. Paneelissa on erikoista, kun lähes koko paneeliseinä on punahonkaa, eli panelin leveys sydänpuuta ja kuitenkaan yhtään oksaa ei näy. Alle 200 vuotiaat puut joutaa vientisahalle ja sellun keittoon.

    Visakallo Visakallo

    Jesse: ”Eli saamarin oksaisia paksutyvisiä lyhyitä tumppeja vai Visa? Kympin enemmän kuin kuituna tarkoitit siis+?”

    Jessellä tuota huumoria on riittänyt jo heti aamusta. Ota palautumisjuomia mieluummin vasta illalla, vai oletko nyt lomilla?

    Sorvitukki 18 cm asti, ja hinta pitkän matkaa kahdeksattakymppiä motilta. Kuusikko kannatta kasvattaa ja harvennella niin, että päätehakkuussa on 500-600 runkoa ja saman verra mottia hehtaarilla, ja siitä 80% tulee sorvia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mutta kun Satakunnassa on huonot kuusimaat. Luulisi sen kasvavan siellä missä haapakin.

    Jätkä

    pihkatappi:”-Meilläkin on sahautettu perinteisesti vain yli 200 vuotiaita petäjiä ja niistäkin vain noin 10 metriä tyvestä. Niitä on lattiassa, paneeleissa ja runkotavarana. Paneelissa on erikoista, kun lähes koko paneeliseinä on punahonkaa, eli panelin leveys sydänpuuta ja kuitenkaan yhtään oksaa ei näy. Alle 200 vuotiaat puut joutaa vientisahalle ja sellun keittoon.”

    -Minäkin olen aina Pottuillut Metsänomistajille, että miksi he kärräävät sirkkeliin sahattavaksi tarvitsemiaan sahaita sellaisista tukeista, jotka tukkien ostaja olisi raakannut, taikka selkeästi alamittaista pölkkyä, josta pitäisi kymmensenttisestä puusta sahata kaksi 50×100 (kakkosnelosta) ja sivulaudat päälle. Sitten inutaan, kun tulee vajaakanttista. Kerran piti sahata seitsenmetristä pölkkyä  kakkos / kuutosiksi ja ne olivat lenkoja , latvasta himpun yli kuusi tuumaa.

    Ei metrisellä terällä voi sahata ”vääräämällä”. joten sirkkeli teki ensin toisen reunan suoraksi, eikä toiselta puolelta lähtenyt mitään. Ituniska sanoi, että kyllä hän nyt käsittää, minkä takia tukkien pitää olla suoria.

    Anneli. Olen ollut tekemässä (rajaamassa ja merkkaamassa) Pohjanlahden isoissa saarissa leimikoita . Kyllä niissä oli hulppeita kuusikoita. pitkää, suoraa, tervettä kuusitukkia. Niin kiviset maastot, että ajouria piti avata räjäyttelemällä murikoita ajokoneen tieltä. ( Kun ei välistä mahdu ja kivet olivat pihasaunan kokoisia.)

    Räjäytystyöt jäivät urakoitsijan hommiksi. Puut vietiin Proomuilla tehtaalle / sahalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jeesiön mailla Satakunnassa ei kuulemma kuusi kasva. Onko saastuneet maat vai mikä.

    jees h-valta

    Noh, voi ne olla saastuneitakin mutta eipä tuo sinällään haittaa kun en mikään erityinen kuusen kasvatusintoilija olekkaan. Kyllä tuossa edellisellä hakkuulla komeita kuusen tyvirunkoja oli mukava kasa ja vahvuutta oli vähintäänkin riittämiin. Niitä ei ollut tehty sorvitukeiksi vaan ihan sahattaviksi ja tosi komean kokoisia. Käsittääkseni lyhyet ovat niitä sorvipöllejä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 110)