Keskustelut Metsänomistus Hulluja Puolangalla

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 92)
  • Hulluja Puolangalla

    Ylen nettisivulla kerrottiin kuinka joku porukka yritti saada luolakoiran ahdistaman mäyrän kaivettua hiekkaharjusta Puolangalla. En kyllä voi kutsua heitä metsästäjiksi, koska luolakoiran avulla suoritettu mäyrän kotirauhan häiritseminen ei ole mielestäni metsästystä.

    Hulluus tulee siitä, että uutisen mukaan porukka kaivoi 6 metriä syvän pystyseinäisen kuopan harjuun. Tietysti se lopulta romahti ja alimpana oleva kaveri jäi metrisen maakerroksen alle. Kaverit saivat onneksi kaivettua kaverin pään näkyviin. Kesti kuitenkin 7 tuntia ennen kuin pelastuslaitos sai miehen kaivettua esille. Ruumiilliset vammat eivät kuulemma olleet mainittavia. Henkisiä vammoja kaveri ei kaikiten saanut lisää, sillä sanoi jatkavansa harrastustaan.

    Jotenkin tuntuisi, että moiset puuhat pitäisi kieltää. Kohtuulista olisi, että pitäisi korvata pelastuslaitoksen kuluja, koska porukka on tieten tahtoen moiseen hullunpuuhaan ryhtynyt. Uutisesta ei selvinnyt se, että oliko kaivajilla maanomistajan lupa.

  • jees h-valta

    Rauhoitus nimenomaan pitäisi aloittaa isoista pedoista ja antaa sorkkaeläinkannan taantua niiden ravintona. Sen jälkeen kun pedot ovat tehneet syötävästään kohtuueväät eli kanta vastaa niiden ravinnon tarvetta voidaan sorkallisten metsästys lopettaa myös.

    torppari

    kyllähän ilveskii rauhoittuu.. 6,2mm suihku kohti.. eipä paljo naurata kun koira kohtaa hukan tahi ison kissan..se on hyvä huuvella kirkonkyliltä.. mualla opittu ottamaan metästäkkii lihhoo..mäyrästä en tiijä..vähempi on mutta supi,kettu,ilves ja minkki ovat parhaita nahottuna

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Pieni näyte ottopojan (Antonin poika) erikoisasiantuntevaa tekstiä vuodelta 2011 (sanatarkasti ja pilkulleen):

    ”…Erikoistumisesta johtuen lumikot sananmukaisesti etsivät myyriä viimeiseen hengenvetoon. Tämä lumikon ominaisuus painaa myyrämäärät romahduksen aikana pohjalukemiin.
    Lumikoille saaliin loppuminen on kuolinisku. Ne hupenevat lähes olemattomiin. Se antaa taas myyrille tilaisuuden lisääntymiseen melko petovapaassa ympäristössä, ja pian niitä on jälleen joka kolossa…”

    Antonin poika

    Jos Anton myös kertoisit, mitä tekstissä on vialla?

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Näitä ottopoikiahan lymyää tuon nimimerkin (Antonin poika) takana yli tusina. Hyvä että tuon siteeraamani tekstin tuottaja kysyy.

    Lumikoilla ei ole osaa eikä arpaa myyräromahduksen (sellainen romahdus ei ole edes mahdollinen) kanssa eivätkä ne nälkään kuole. Ne tapetaan isompien toimesta.

    Värriön tutkimusaseman henkilökunta on seurannut näätiä talvesta 1976/77 lähtien kymmeniätuhansia kilometrejä ja kerännyt kymmeniätuhansia näädänpaskoja niiden ravinnon koostumuksen selvittämiseksi.
    Aina vuoteen 1983 asti myyrien määrä vaihteli niissä näytteissä10-95% välillä.

    1983 kiellettiin kettujen rautapyynti. Niitä oli pyydetty tutkimusaseman lähellä poronerotuspaikalla suuria määriä siihen asti.
    Rautapyynnin kieltämisen jälkeen (kun kettukanta pääsi elpymään) myyrien osuus niissä näytteissä on ollut 36-80%.

    Tutkimusaseman toimesta on laskettu myös lumikon jäljet 6 kilometriä pitkältä laskentalinjalta talvesta 1967/68 lähtien viikoittain.
    Tuossa aikasarjassa on nollavuosia (ei yhtään lumikonjälkeä koko talven aikana) kuusi (6).
    Lumikon nollatalvi on esim. 1976/77, jolloin näädänpaskoissa oli myyriä 57%. Myös 1986/87 on lumikolla nollatalvi, jolloin näätien ravinnosta on ollut myyriä 70%.

    torppari

    Tarkkaan hyö tutkiivat paskattii. Jos ei oes ammuttu yhtää kettua nii mualima oes pelastunu.. kuulin tuossa luotettavalta tutkijalta jotta jos ei yhtää pienpettoo oes ammuttu nii meille ei oes tullu pakolaesia ollenkaa elätettäväks. Nyt lopetettaa nelijalakasten metästys

    jees h-valta

    Torppari ottaa turhaa ”pattia” ilveksistä. Ei tule ihmistä lähellekkään.
    Pari olen luonnossa kohdannut ja kun saa kerrankin rauhassa seurata ilman etteivät saaneet vainua oli kyllä hieno elämys. Olen kyllä valmis minkä tahansa pedon kohtaamiseen luonnossa ja todella haenkin sellaista tilannetta.

    Antonin poika

    Myyrien kannanvaihtelu muuttui, siis vaimentui, koko pohjoisessa Fennoskandiassa 1980-luvun puolivälissä. Tämä alue ulottui Pohjois-Kainuusta läpi koko Suomen Lapin Pohjois-Norjaan ja Pohjois-Ruotsiin aina Uumajaan asti etelässä. Ja mielenkiintoista kyllä, voimakas sykli palasi koko tälle alueelle yhtaikaa 2010-11. Ketun rautapyynnin muutokset jossain Värriön erotuspaikalla eivät selitä tällaisia laaja-alaisia ”makroekologisia” muutoksia, vaikka Anton luettelisi mitä tahansa ulosteprosentteja. Ja kettujahtia ja ”järjetöntä petokampanjaakaan” ei ole ollut suuressa osassa ko alueesta. Mahdollisesti kyse on ilmastollisista vaikutuksista. Vaikea on muuten näin laaja-alaisia samanaikaisia muutoksia selittää. Mallitukset laajoista suomalaisista koko maan kattavista aineistoista viittaavat siihen, että ilmaston vaihtelut vaikuttavat pikkupeto – myyrä interaktioon, saalistukseen, ei sinänsä suoraan myyriin, ja tämä voisi selittää pitempiaikaiset trendit kannanvaihteluissa. En otaksukaan, että Anton näitä ymmärtäisi – muille lukijoille kirjoittelen, kun täällä fiksuja lukijoita on.

    6 m3 6 m3

    Hyvin perusteltuja pointteja Antonin pojalta.

    Toisin kuin nuo prosentuaaliset piperrykset, ja varsinkin kun ne revitään irti asiayhteydestä?
    Ja jätetään mainitsematta mitä muuta nuo ulosteet sisältää.

    Tuohon metsäkanojen taantumiseen pari lisäystä.
    Nämä nykyiset talvet ovat olleet huonoja esim. teerien selviytymiselle.
    Pari kertaa törmännyt ilmiöön että teeret ovat menehtyneet kieppiin hangen sisään. Yöllä satanut vettä ja pakastunut niin että eivät ole päässeet kiepistä pois.
    Tuo samainen sää on myös kuorruttanut koivun oksat jääkerroksella, joka taasen aiheuttaa teerelle ylimääräistä energiakulutusta ruoansulatuksessa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Ottopoika (Antonin poika) kirjoittelee taas ihan mitä sattuu.

    Seuraavassa asiaa. Esitin kysymykseni johtavalle erikoisasiantuntijalle (pari vuotta sitten):
    Kysymys:
    ”Kettujen myrkkypyyntihän oli kielletty ensimmäisen kerran 1984, kunnes se kiellettiin lopullisesti muistaakseni 1993. Huomasitko millaisia seurauksia siitä oli? Ja on?

    Kilpisjärven biologisen aseman myyräkäppyrässä se näkyy niin, että aiemmin säännöllisen epäsäännölliset myyräsyklit häviävät ja tilalle tulee melko säännöllinen vuodenaikaisvaihtelu (keväällä vähemmän, syksyllä enemmän).”

    Erikoisasiantuntijan vastaus:
    ”Ketun tassurautapyynti päättyi vuonna 1984 ja Bernin sopimukseen vedoten kiellettiin myrkkypyynti metsästyslain uudistuksella 1993. Merkittävin muutos myrkyn vaihtumisessa jalkanaruun on viimeksi mainitun täydellinen sääriippuvuus. Kulunut viime talvi oli samanlainen kuin talvi 1973-74, jolloin sateet tulivat räntänä ja vetenä, lämpötila muuttui heti perään pakkaselle. Tuloksena olivat pysyvät hanget, jolloin ainoa todellinen pyyntiväline – säästä riippumatta – oli myrkkypyynti.

    Myyräkanta todellakin noudattaa mainitsemaanne sykliä silloin, kun ottava pyynti puuttuu…”

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 92)