Keskustelut Metsänomistus Hulluja Puolangalla

Esillä 2 vastausta, 91 - 92 (kaikkiaan 92)
  • Hulluja Puolangalla

    Ylen nettisivulla kerrottiin kuinka joku porukka yritti saada luolakoiran ahdistaman mäyrän kaivettua hiekkaharjusta Puolangalla. En kyllä voi kutsua heitä metsästäjiksi, koska luolakoiran avulla suoritettu mäyrän kotirauhan häiritseminen ei ole mielestäni metsästystä.

    Hulluus tulee siitä, että uutisen mukaan porukka kaivoi 6 metriä syvän pystyseinäisen kuopan harjuun. Tietysti se lopulta romahti ja alimpana oleva kaveri jäi metrisen maakerroksen alle. Kaverit saivat onneksi kaivettua kaverin pään näkyviin. Kesti kuitenkin 7 tuntia ennen kuin pelastuslaitos sai miehen kaivettua esille. Ruumiilliset vammat eivät kuulemma olleet mainittavia. Henkisiä vammoja kaveri ei kaikiten saanut lisää, sillä sanoi jatkavansa harrastustaan.

    Jotenkin tuntuisi, että moiset puuhat pitäisi kieltää. Kohtuulista olisi, että pitäisi korvata pelastuslaitoksen kuluja, koska porukka on tieten tahtoen moiseen hullunpuuhaan ryhtynyt. Uutisesta ei selvinnyt se, että oliko kaivajilla maanomistajan lupa.

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Lumikko olisi periaatteessa hyvä, jos myyrät eivät tappaisi niitä. Ja ennenkaikkea: jos niitä edes olisi.

    Kuules ottopoika (Antonin poika) mitä uskollinen oppipoikasi puavo hellstetti kirjoittikaan vuonna 2005:
    ”Nk. peto-saalis-hypoteesin mukaan myyriin erikoistuneet nisäkäspedot (lumikko ja kärppä) ylläpitävät myyrien säännöllisiä, keskenään samanaikaisia monivuotisia kannanvaihteluita, eli populaatiosyklejä. Yleispedot (kettu) vakauttavat myyrien kannanvaihteluita… …Myyräsyklit ovat laajalti kadonneet Lapista… …Koko Suomen kattavassa, lumijälkiin perustuvassa tutkimuksessa totesimme kärppä- ja lumikkokantojen vähentyneen…”

    Tuossa on kysymys silloisen RKTL:n lumijälki-indekseistä. Muutama vuosi sitten koko lapin laskentalinjoilta ei löytynyt yhtään lumikonjälkeä. Myyrä- ja sopulikanta oli lapissa kolmisenkymmentä vuotta kettujen vakauttama.

    Ottopoika: ”…kettu puolestaan on taivasalla hangen päällä…”
    Tuotakin asiaa on tutkittu värriön tutkimusaseman (helsingin yliopiston tutkimusasema, jossa olen käynyt muutaman kerran vierailevana tutkijana) toimesta kohta 50-vuotta.
    Aseman aiempi johtaja susipulliainen kirjoittaa:
    ”Metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä muodostavat kolme neljäsosaa näätien myyräsaaliista. Tämä kielii siitä, että näädät ovat talvella saalistaneet pääasiassa havu- ja sekametsissä. Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivavat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa. Näin ketut ja näädät eivät ole myyrienkään osalta suuressa määrin ravintokilpailijoita.”

    Värriön tutkimusaseman aikasarjat kertovat, että vuodesta 1967 alkaen viikoittain lasketulla tutkimuslinjalla (lumilinja) on ollut lumikottomia talvia seitsemän (7), mutta ei yhtään ketutonta eikä näädätöntä talvea. Ketun jäljet on laskettu 3483 kertaa, näädänjäljet 2375 kertaa ja lumikon jäljet 619 kertaa.

    Mosku

    jo vain on. riethan nahkat tiukkaa asiaa. Tammikuusa ahma tuli portaile. yhthän myyrää ei ole sen jäläkhen asunkentälä ollunna Syksylä kuloheinä kuhisi harmaa turkkiva. nyt ei kissakhan saa saalista. kaiki on huvenna ahman käynin jäläkhen.Ei se vuuen vaihthen vesisathen ja sen jäläkishet pakkasen o vaikuttanha ahma soli,, harmaa turkit sai halavauksen ja kuolivat. nii son. joutvatki. pois ketun ruoat.

    Tuostapa tehinki päätelmän notta mitä isompi peto sen suurempi vaikutus myyrhin, notta nyt ei reilula saalla hehtaarila oo tavanny yhthän myyrää, mitä sitten jos se peto olisihäntä vaikhapa hirven kokunen,,,

    Saattasipa se mettikanakantakhin nousta räjähtävvään noussuun ko ketutki olisi häntä vaikkapa kappeesarvisen mettäpetran kokosija,,,,,

Esillä 2 vastausta, 91 - 92 (kaikkiaan 92)