› Keskustelut › Metsänomistus › Hulluja Puolangalla

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 8 9 10

  • Hulluja Puolangalla

    Sent on: 13.4.2016, 19:09

    Ylen nettisivulla kerrottiin kuinka joku porukka yritti saada luolakoiran ahdistaman mäyrän kaivettua hiekkaharjusta Puolangalla. En kyllä voi kutsua heitä metsästäjiksi, koska luolakoiran avulla suoritettu mäyrän kotirauhan häiritseminen ei ole mielestäni metsästystä.

    Hulluus tulee siitä, että uutisen mukaan porukka kaivoi 6 metriä syvän pystyseinäisen kuopan harjuun. Tietysti se lopulta romahti ja alimpana oleva kaveri jäi metrisen maakerroksen alle. Kaverit saivat onneksi kaivettua kaverin pään näkyviin. Kesti kuitenkin 7 tuntia ennen kuin pelastuslaitos sai miehen kaivettua esille. Ruumiilliset vammat eivät kuulemma olleet mainittavia. Henkisiä vammoja kaveri ei kaikiten saanut lisää, sillä sanoi jatkavansa harrastustaan.

    Jotenkin tuntuisi, että moiset puuhat pitäisi kieltää. Kohtuulista olisi, että pitäisi korvata pelastuslaitoksen kuluja, koska porukka on tieten tahtoen moiseen hullunpuuhaan ryhtynyt. Uutisesta ei selvinnyt se, että oliko kaivajilla maanomistajan lupa.

    Tekijä
    Timppa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • JacktheRibber JacktheRibber 22.4.2016, 17:34

    Tuolla aiemmin (17.04.2016) veljenottopoika (Antonin poika) kirjoittaa ihan sekavia myyräkuumeesta.

    Sallan tapauksen jälkeen se tuli uudelleen esille juuri 1960-luvulla. Juhani lähdevirta teki taudista savonlinnan keskussairaalan potilasaineiston perusteella vuonna 1971 väitöskirjan, jossa taudinkuva esiteltiin yksityiskohtaisesti. Lähdevirta yritti jo silloin epidemiologisin keinoin todistaa metsämyyrän taudin välittäjäksi.

    Tunnen henkilökohtaisesti ensimmäisen myyräkuumeeseen sairastuneen pohjois-savolaisen. Tapaus sattui 1960-luvulla. Henkilö eristettiin kuopion keskussairaalaan, koska ei tiedetty että onko kyseessä vakavakin tartuntatauti. Oireet olivat ennennäkemättömät ja ennennäkemättömän rajut. Parantui kuitenkin aikanaan.

    Jätkä pätkät 22.4.2016, 20:27

    Sairastuin joskus yli 20 vuotta sitten aika voimakkaasti ja yksi hätkähdyttävä oire oli se, että ilmaantui verta virtsaan. Kuume nousi myös ja jouduin heti sisään terveyskeskukseen.
    Parin päivän kuluttua ilmeni, että myyräkuume-epäily oli väärä, minulla oli merkit jo sairastetusta myyräkuumeesta.
    Sairaus oli muuta ja sitä kyllä hoidettiin tehokkaasti, keuhkokuumekin siinä seassa oli.
    Olen funtsannut jälkeenpäin tautia, ja tullut tulokseen, että joskus 35 vuotta sitten sairastin salaperäisen kuumesairauden, jonka tyyppi ei selvinnyt koskaan. Liekö se ollut myyräkuume ja jos se oli, niin oli todella kova.
    Silloin minulla oli todella kova fysiikka, joka ehkä auttoi kestämään tosikovaa kuumetta monta päivää.
    Käytimme silloin saunapuina todella hyvälaatuista kuivaa koivupuuta.

    Antonin poika 23.4.2016, 11:01

    Hohhhoijjaa Antonin kanssa. Tapansa mukaan, kun mies ei pysty vastaamaan kommenttiin, hän vaihtaa aihetta. Kysymyshän oli tästä: Anton yritti myyräkuumetilastojen perusteella väittää, että petokampanjan takia myyrävaihtelut ovat voimistuneet ja myyriä on enemmän. Totesin, että eri aikakausien tilastot eivät ole laisinkaan vertailukelpoisia (tällä ei ole mitään tekemistä Lähdevirran väitöskirjan kanssa). Virus löydettiin 1979, jonka jälkeen vasta-ainemenetelmiä on kehitetty, ja siten taudin luotettava määrittäminen vasta oli mahdollista. Vertailukelpoinen THL:n tilasto alkaa 1995. Huomautin myös, että 2008 myyrähuipun jälkeen vaihtelut ovat Suomen eteläpuoliskossa vaimentuneet ja myyräkuumetapauksia on selvästi vähemmän kuin edellisellä vuosikymmenellä. Anton jättää kaikkeen tähän vastamaatta, tietenkin.

    Samoin Anton jättää vastaamatta toiseen kysymykseen. Miksi kannanvaihteluiden pitkäaikaiset muutokset tapahtuvat samanaikaisesti laajoilla alueilla Pohjois-Fennoskandiassa täysin riippumatta siitä, onko jossain osassa käynnissä petokampanjaa tai ei. Itsestään selvä vastaus on, ettei petokampanjoilla suuntaan tai toiseen ole tässä mitään merkitystä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 23.4.2016, 11:38

    ”Myyriä on Kainuun eteläpuolella enemmän kuin koskaan aiemmin Metlan 30-vuotisen pyyntihistorian aikana, myyrätuhojen tutkimiseen erikoistunut Otso Huitu kuvaa.”

    Tuo teksti löytyy savon sanomista 09.10.2008.

    Ja ottopoika (Antonin poika) jatkaa (savon sanomat 09.10.2008):
    ”Petoja on ollut hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun.”

    Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Uskottavuuden takia pitäisi pysyä alkuperäisessä kertomuksessa.

    Metsuri motokuski 23.4.2016, 12:33

    Eiköhän me polttopuulla lämmittäjät ja kesämökkiläiset olla kohta kaikki sairastaneet myyräkuumeen ja hyvin tässä mennään. Mitä tuosta murhetta kantamaan.

    Visakallo Visakallo 23.4.2016, 16:57

    Miksi muuten täällä Päijät-Hämessä ei ole ollut sanottavia myyrätuhoja suurtuhojen 2008-09 jälkeen?

    arto arto 23.4.2016, 18:25

    Ei meilläkään päin ole ollut myyrätuhoja yhden muistan aikaa yli 20v oli sala-ojitettu pelto söivät koivun juuret. alue yli 20ha. Meillä menee supi ja kettu nahkaksi aina kun näkyy luvalliseen aikaan. Silti ei myyrätuhoja. pöllöjä näkyy jonkin verran ne pyydystää myyriä, hyvinä myyrävuosina niillä isot pesueet.

    Metsuri motokuski 24.4.2016, 13:44

    Johtuukohan siitä että myyräkantoja säätelee ravinto sekä lisääntymisolosuhteet. Jos suosiolliset olosuhteet toistuvat muutamana vuotena peräkkäin niin minkään kokoinen petopaine ei pysty kantaa rajoittamaan. Nyt ei ole vuosiin ollut sellaisia olosuhteita että voimakasta lisääntymistä olisi päässyt tapahtumaan. Yksi avain tekijä on talviolosuhteet. Vähäluminen vesisateinen talvi verottaa jo lisääntyvää kantaa luonnostaan. Normaali syklivaihtelu toteutuu silloin jos olosuhteet ovat stabiilit vuodesta toiseen. Nykyään näin ei enää ole vahvan lumen ja pitkäaikaisten pakkasjaksojen talvia.

    Pienepedoilla ei ole silloin mitään sanomista lisääntymiseen kun myyrä tai sopulikanta saa sellaiset olosuhteet että lisääntyminen on huipussaan säästä ja ravintotilanteesta johtuen. Sanoi sitten metsälehden keskustelupalstan ainoat oikeat myyrätutkijat mitä tahansa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 13.5.2016, 20:43

    Mopokuski on yhtä ulkona asiasta kuin lumikkohypoteetikko, myyrätuhovastaava henttonen (typerine peesareineen).

    Väitös 14.09.2012: Jo saaliksi joutumisen riski tappaa myyräkoiraita (Haapakoski)

    ”Haapakoski havaitsi, että jo pelkällä saaliiksi jäämisen riskillä, eli koeasetelmassa lumikon hajulla koetarhoissa ilman varsinaista pedon läsnäoloa, oli dramaattisia vaikutuksia myyriin: lumikon haju heikensi myyrien kuntoa ja vähensi erityisesti koiraiden selviytymistä talven yli. Saaliiksi jäämisen riski johti myös pienempiin populaatiokokoihin sekä myöhästytti myyrien lisääntymisen aloitusta jopa kuukaudella.”

    Kun 20-40 grammaa painava lumikko (peltomyyrä painaa jopa 80 grammaa) saa aikaan tuollaisen paniikin myyrien keskuudessa, niin mitä saakaan aikaan lähes 200 kertaa lumikkoa painavampi myyriä pääravintonaan käyttävä kettu?

    Myyrätuhovastaava professori heikki henttonen kertoi viime syyskuussa omista lumikkokokemuksistaan metsähallituksen pallasjärven toimipaikassa muoniossa: sanoi laittaneensa samaan häkkiin (tutkimustilanne) tunturisopulin (hidas ja kankea) ja lumikon. Tunturisopuli oli tappanut lumikon. Siitä huolimatta väitti järkähtämättä, että lumikoiden saalistus aiheuttaa tunturisopulisyklin. Huolimatta siitä, että se sykli oli poissa kolmekymmentä (30) vuotta, siis kettujen rauta- ja myrkkypyyntikiellosta alkaen, kunnes palasi henttosen johtaman moottorikelkkajahdin (ketut ajetaan kiinni moottorikelkoilla ja ammutaan) ansioista.

    Antonin poika 13.5.2016, 22:13

    Onkohan jo kymmenettä vuotta kun Anton-ressu pyörittää aina vaan samaa nauhaa ja nyt kahdella kanavalla yhtaikaa.

    Lumikko – kettu vertailuun vastaus on selvä. Totta kai lumikolla on paljon suurempi vaikutus, koska se on hangen alla myyrien käytävissä, kun kettu puolestaan on taivasalla hangen päällä.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 92)
1 2 3 … 8 9 10