Keskustelut Tekniikka Husku vai Stiili – millä raivaat?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 187)
  • Husku vai Stiili – millä raivaat?

    Merkitty: 

    Tervehdys

    Teemme seuraavaan Makasiiniin vähän isommin juttua raivuusahoista ja ajateltiin käyttää palstalaisten asiantuntemusta kerrankin hyväksemme.

    Eli siis, millä sahalla raivaat ja miksi. Nyt saa kehua omaa merkkiä ja jos siltä tuntuu, niin morkata muita.

    Kokemuksenne kiinnostavat meitä. Tarkoitus on käyttää teiltä saatuja kommentteja osana juttuamme

    Karppisen Sami ja Riikilän Mikko

  • Per Ä Reikäs

    Selväksi tuli taas tämäkin,eli stilhi on pjaska,mikä pjaska edes kymmentä hehtaaria seitsemän vuoden aikana sillä ei saa sahattua,saatika heiniä,silloin sen kulmavaihde rikkoutuu.

    Osta siis husku.

    toimistorotta

    Tykästyin myös tuohon Bahcon terään. Kun terä on terävä ja haritukset kunnossa, kyllä koivut nöyrtyy helposti.

    Syrjälä Jari

    Käytössä tällä hetkellä sthil 490 ja husqin 545 autotune. Ostin tuon sthilin tänä keväänä, tyytyväinen olen ollut, xtreem valjaat hyvät mitkä tulee nykyään vakiona sthil sahoihin. Kummallakin saa työn tehtyä. Sthil ollut kyllä positiivinen yllätys.

    Kumikettu

    Pärresuomalainen lukee taas kuin wanha vihtahousu pipliaa. Stihlin vähä käyttö on riippuvainen kulloisestakin ammatinvalinnasta, mutta hintansa haukkunut.

    Bahcon teristä ei ole pahaa sanottavaa. Muutenkin tekevät käyttölaatua!

    iisakkis

    Stihlillä olen sahannut parikymmentä  vuotta. Sitä ennen oli Husqvarna, jonka epävarmuuteen kyllästyin. Stihlejä on nyt neljä, 450, 460 ja kaksi 490. Toisessa pienemmistä siimaleikkuri ja  toinen vaimon raivurina. Isommat nyt minulla ja pojalla. 490 on parasta, mitä on ollut. Varmatoiminen, jota arvostan eniten ja tehokas tuon lisäksi.

    Ensimmäisessä 490 oli vielä huonot valjaat. Tuolloin ostin Husqvarnan valjaat ja käytin niitä.  Viime kesänä tulikin Stihlin Extreem ja ostin nekin. Nyt ne tuntuvat parhailta. Usein kyllä pidän vuoropäivinä eri valjaita. Aina ne jostakin painaa, mutta eri merkki eri paikasta.

    Uusinta sahaa ostaessa harkitsin myös Husqvarnan 555, mutta vielä pysyin Stihlissä.

     

    Apli

    Yksi huski ollu ensimmäinen ja viimeinen, nykyisin kuulun Stihl uskovaisten joukkoon ja aioin myös pysyä siinä jatkossa..

    markules

    Noin seitsemän vuotta ja 1000ha raivaillut toiminimellä.  Eka saha oli stihl 460, sitten hva 545 ja 555. Jatkossa sahailen huskuilla, todennäköisesti 555:lla. Se on ollut erittäin kestävä, kaasuvaijeri ja 1 kpl tärinänvaimentimen jousia vaihdettu reilun 350 ha jälkeen. Kulmavaihteen ostin kun loppuunmyynnistä sai halvalla mutta taitaa saada myydä eteenpäin. Stihlissä ollut kaikenlaista pientä mutta suurin ongelma ollut lumisessa taimikossa työskentely, saha hyytyy nopeasti. Ergonomiaa ei minusta ole ajateltu niin pitkälle stihleissä kuin huskuissa. Pidän myös huskun valjaista,peukalokaasusta ja ärhäkkyydestä.

    Mettämakuri

    Stihl 460 on ollut käytössä perikunnan metsissä 4vuotta  jonka aikana sahattu n.100ha. vikoja ei ole ollut.

    talvella jos lunta puussa niin ei toimi.

    Työnantajalta  samanlainen ,mutta lämpökahvoilla. Petilaakerit meni vaihtoon takuuaikana ja lämpökahvat lopetti toimimasta heti takuun jälkeen. Sahattu n.300ha.

    Kulmavaihteita ei ole mulla  mennyt.

    Erittäin luotettava saha kesäkäytössä.

    Seuraava saha kuitenkin on husqvarna, koska töitä täytyy tehdä myös talvella

    pihkatappi pihkatappi

    3 kpl 460 stihlejä ollut, runkolaakerit vaihdettu kahteen ensimmäiseen ja vanhimmassa korjattu joku outo 100 euron vika. Uusin toimi kaksi tankillista ja kaasutin meni vaihtoon. Kaikesta tästä huolimatta olen tykästynyt malliin, on kepeä ja kiinnitys valjaisiin pitää sahan balanssissa. Pienen terän takia tehokkuus hieman kärsii, mutta näppäryys ja keveys toisaalta miellyttää. Tankki on hiukan pieni ja sen joutuu huomioimaan sahausjärjestyksessä, ettei lopu kaukana taukopaikasta.

    Husqvarnan 555fx on tehokkuuden ja luotettavuuden suhteen parempi ja uskallan arvella että paras raivaussaha ikinä. Kiinnitys valjaisiin on minulle häiritsevä asia, kun raivuri pyrkii kampeamaan jollekin kyljelleen ja on sitten hieman pideltävä vaikka tuolla kaasukädellä, niin kyllä se pitkässä juoksussa rasittaa. Tuo kiinnitys on tietysti säädettävissä, mutta ei taida säätäminen tuota ominaisuutta poistaa. Muuta moitetta ei tuossa mallissa ole.

    Jätkä

    pihkatapilla kuulostaisi olevan huono tuuri Tilhien kanssa, vai onko vain tullut runsaasti käyttötunteja?

    Monikaan ei nykyaikana enää laakeroimaan lähtisi, jos kyse on ammattityöstä, vaan takuuajan aikana jo kone vaihtuisi. Tuo Huskun kiinnitys – ongelma ei ole laajemmin tullut esiin, vaikka esim minä pidän sahan ripustuksen säätöä niin tärkeänä, että aluksi säädän hartaasti koko hommaa, kunnes se on niin että saha pysyy oikeassa asennossa esim kävellessä, vaikka ei kahvoista pidäkään kiinni.

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 187)