Keskustelut Metsänhoito Husqvarna 545fxt ATune maastossa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 103)
  • Husqvarna 545fxt ATune maastossa

    Hankintapäätös tuli tehtyä ja tartuttua yllämainittuun sahaan.Päätös oli helppo, paikallinen pitkäaikainen myyjä ,hyvä huolto/takuupalvelu ja kohtuu hyvitys jo ammattikäytön ulkopuolelle sahatusta 555:sta.Autotunes huollon merkitys hieman korostuu koska laitteelle ei peruspäivä viiluun lisäksi voi juurikaan tehdä mitään takuuhuolto hoitaa jos jokin jukkii.Toivottavasti ei tuu 0 sarja lastetauteja.Paketista käyntiin laitto onnistui loistavasti.Heti huomio kiinnittyi kulmavaihteeseen joka on kokenut muodonmuutoksen ja saanut uudet rattaat sisälle, kopassa on vain yksi start nappula.Ilmansuodatin näkyy päivitetyn paperiseen ja talvelle/kosteeseen perinteinen muovi.Laitettta alan ulkoiluttaan viikon sisään kelien salliessa jote sit lisää.

  • kuusessa ollaan

    Sähkösäätöisiä raivureita ei saada koskaan niin piheiksi kuin ruuvisäätöisiä. Yksinkertaisesti siitä syystä, että useimmiten ruuvisäätöiset on vedetty yläkierroksilla liian laihalle. Ja liian laihalla voivat kestää kun sahaaja ei rääkkää koneesta liikaa irti. Sähkösäätöisissä tehtaat haluavat varmistaa moottorin kestävyyttä ja ohjelmat mahdollistavat täsmällisemmän seoksen kaikille kierrosalueille.

    mettämiäs

    ”Seisoin hänen takanaan n. kymmenen sentin päässä, kun hän sahasi juuri niin kuin olin neuvonut.”

    Sahoissa näyttää tuo turvaetäisyys olevan 15 m…

    Jätkä

    Ihanko totta? Osasit kuitenkin lukea, mikä sinänsä on hyvä.

    Pitkät taitaa olla käsivartesi?

    Jätkä

    ”Sähkösäätöisiä raivureita ei saada koskaan niin piheiksi kuin ruuvisäätöisiä. Yksinkertaisesti siitä syystä, että useimmiten ruuvisäätöiset on vedetty yläkierroksilla liian laihalle. Ja liian laihalla voivat kestää kun sahaaja ei rääkkää koneesta liikaa irti. Sähkösäätöisissä tehtaat haluavat varmistaa moottorin kestävyyttä ja ohjelmat mahdollistavat täsmällisemmän seoksen kaikille kierrosalueille.”

    Olet varmaan ihan itse pähkäillyt tuon?

    Se ei vaan ole niin.

    mettämiäs

    ”Ihanko totta? Osasit kuitenkin lukea, mikä sinänsä on hyvä.

    Pitkät taitaa olla käsivartesi?”

    Ihan oikeesti Jätkä, mihin oikein pyrit näillä täysin järjettömillä kommenteillasi?

    kuusessa ollaan

    Jätkälle vaan tiedoksi, että polttoaineen kulutuksella ja sahan säädöillä on tietty suhde keskenään. Kun saman tehon 450 tilhellä kehutaan sahattavan jopa 1.45 ja uudemmalla sähkösäätöisellä 460:llä 1.15, ei kauheasti tarvi pohdiskella mistä tuollaiset erot syntyy. Tehtaat ei ole niin tyhmiä, että tekisivät kiinnileikkaavia seoksia, eikä taasen päästöt salli liian rikasta seosta – jokainen stihli muuten koekäytetään ja päästömitataan tehtaan lopputarkastuksessa.

    Ja olen sahannut sähkösäätöisellä msahalla ja raivurilla, joten pohjaa kommentille on. Sen sijaan alkuaikojen raivurit jäi kokematta, mitä nyt vähän opistoaikana hq165 tuli käyteltyä.

    arto

    Se ero suutin koneissa ja itse säätyvissä. Suutinkone vaatisi joka ilman lämmöille eri säädöt samoin, ilmanpaine vaikutta ne näkee sahojen tehoissa. Itse säätyvä hakee ne itse ja aina sama teho koneessa. Harrastan pikku nitro koneita niissä jo lämpötilan heitto pudotaa huippukierroksia (2 astetta) valtavasti. Vaatii siis säädön, sahojen kokoisissa koneissa se taas sama mutta jokainen ei huomaa.

    Jätkä

    Kusessa ollaan. ”Kun saman tehon 450 tilhellä kehutaan sahattavan jopa 1.45 ja uudemmalla sähkösäätöisellä 460:llä 1.15, ei kauheasti tarvi pohdiskella mistä tuollaiset erot syntyy.”

    -Kuvitteletko, että Tilhin 450 ja 460 – malleissa on samanlaiset männät ja sylinterit huuhtelukanavineen?

    Puhutaan koneista, joissa on muutakin erilaista, ei vain kaasuttimen sähkösäätö. Miten on esim tankin koko?

    Sähköllä säädettävien sahojen käytäjätovat aika yleisesti ilmaisseet jopa pelkonsa siitä, että kone ei kestä, kun sen kiekasee niin kovaa ja korkeelta.

     

    kuusessa ollaan

    Sähköllä säätyvät kiekaisevat siksi, että niissä säätyy tasaisemmin koko kierrosalue. Ruuvisäätöisissä säädöt on L ja H ruuvien kompromissi, eli välialue on ”jotain sinnepäin”. Kun yläkierrosten seos säädetään laihalle ja saha nuukaksi, pitää alakierrosten seosta rikastaa. Saha saattaa tuntua vahvalta, mutta ei sitä todellisuudessa ole.

    Minkähän takia autot ei ole enää kaasarikoneisia? Ei edes kilpa-autot…siksi, että tarkemmalla säädöllä saadaan parempi hyötysuhde.

    Jätkä

    Olet väärässä autojen suhteen, mutta tavallaan oikeassa. Autoissa on polttoaineen suihkutus siksi, että saadaan kulutus pienemmäksi ja siten puhtaammat pakokaasut.

    Kun pikkukone kiekaisee, mutta ylärekisterissä nelistää, kuin oikein säädetty kone tekee, on seokset oikeat. pienkoneissa ei vlialueilla ole pienintäkään merkitystä, kunhan kone kiihtyy. sahalla sahataan vain täyskaasulla ja se päästetään välillä joutokäynnille. Se on siinä.

    Sähkösäätöinen kone voi antaa paremmat tehot jopa ilman lisääntyvää polttoaineen kulutusta.

    Jos saman koneen kulutus nousee merkittävästi muutaman kuukauden käytön jälkeen ilman, että sen käyttö tai säätö muuttuu, on kyseessä jokin vika. Vikaa voi tulla myös sytytyspuoleen, mutta luultavasti kulumista esim. männän helmoissa tai kanavien aukkojen kulmissa. Ilmavuoto ei pitäisi lisätä kulutusta, ellei sitä tapahdu vain korkeilla kierroksilla. ( nousee ylikierroksille)

    Luulenpa, että kun joku huippumalli on säätösuuttimilla saatu määkäsemään valmistajan ilmoittamat maksimikierrokset, niin sama peli sähköisellä kaasuttimella yltyy samoihin, ei juuri korkeammalle.

    Tunnen kyllä tasan tarkkaan kaksitahtimoottorin toiminnan, niin nykyisten, kuin vanhempienkin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 103)