Huskun c-cutin ja uuden oregonin selvä ero aikaisempiin ketjumalleihin näkyy silmällä ja on jätkän kertoma, ensiteroitus tehtaalla muistuttaa pyöröviilauksen jälkeä. Eli teroitusvaiheessa hiomakiven pitää liikkua hieman kaarevalla liikkeellä. Saman muodon saa muihinkin .325 ketjuihin tekemällä ekan viilauksen 5,5 mm viilalla.

Olipas hyvä ohjeistus..

Sinänsä ei kannata vaihtaa viilaa kourun madaltuessa, kunhan pitää huolen, että viila uppoaa hampaaseen niin, että viilan yläosasta jää kourun selän yläpuolelle puoli millimetriä. Voisi sanoa, että ei enempää, eikä vähempää. Viilan paksuuden muuttaminen kesken hampaan edellyttäisi aina myös ohjurin vaihtoa. AINA pitää ohjurin olla just eikä melkein ketjulle tehty. Siis: -Ketjujako, -Vetolenkkien paksuus, -Hampaan muoto – Kaikkien pitää täsmätä. Jos tuntee, että ei oikein muista, onko viila sopiva rullaviilansohjaimeen, kannattaa kokeilla ohjaimessa olevaa reikää. se on aika jämpti.

Tuolla videolla on melko tarkkaan kaikki se, mikä on ollut teräketjun teroituksen opettamisessa ollut jo ainakin 50 vuotta tiedossa ja käytössä.

Se vain kummastuttaa, kun jotkut eivät usko siitä yhtään mitään.

Vallorbe on huomattavan suuri viilantekijä ja aika vahvasti kehittänyt myös viilojensa laatua. Itse olen pyrkinyt hankkimaan Sharp-viiloja, jotka ovat auutena hieman vähemmän rouheita, mutta pysyvät uuden veroisina hyvin pitkään. Se johtuu viilan hakun  muodosta, joka siis on huomattavasti hienojakoisempi ja näin ollen joka hakku ottaa hieman vähemmän, mutta niitä on taajemmassa. Näis Sharp tekee sileämmän jäljen hampaaseen ja – uskokaa tai älkää – lastu liukuu sileämpää pintaa pitkin ”liukkaammin” kuin hieman karkeampaa pintaa.

Olen mielenkiinnosta aiheesen pyrkinyt kokeilemaan kaiken merkkisiä ja -mallisia viiloja ja todennut, että halppis-viilat, varsinkin merkittömät ovat todella kehno sijoitus.

Viilatehtaita on suhteellisen vähän, viilamerkkejä on paljon enemmän, eli muutamilla tehtaita tehdään ja leimataan sekä pakataan eri merkkisiin viilapakkauksiin. Viilat ovat erilaisia, jokaisella merkillä on erilaiset hakutviiloissaan ja nehän tehdään, kun tarpeeksi maksetaan.

Suhtaudun epäillen koneen tekemään viilaukseen, koska jo nopea käsinviilaus rasittaa viilaa rajusti, koska sen hakut kuumenevat liian nopeasta työnnöstä ja viila ”palaa” pinnaltaan, eli tylsyy nopeasti.

Joo! Viialan viilat ne ovat liukkaita, en tiedä tehdäänkö siellä enää lainkaan viiloja.

Arska kävi aikoinaan varmaan joka vuosi Viialassa ja väitti sieltä tultuaan, että ne pakkaavat viiloja tunnettujen kansainvälisten viilamerkkien laatikoihin. Toki niissä oli erilaiset hakut tilaajien mukaan.

Taehdas vaan oli ”liian pieni” pystyäkseen kilpailemaan jättiläisten kanssa. Eipä varmaan Ruotsissakaan enää tehdä ainakaan M-sahan viiloja.