Keskustelut Tekniikka Husqvarna 550xp(g) seuraaja?

Tämä aihe sisältää 289 vastausta, 35 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi pihkatappi 8 kuukautta, 3 viikkoa sitten.

Esillä 8 vastausta, 281 - 288 (kaikkiaan 288)
  • eero heikki eero heikki

    Ei oo tainna porukat olla metsätöissä nyt,no palsta se on tämäkin,4 tankillista kävin sahaamassa Savon kuljetuksen piikkiin ,

    Metsänmies

    Se on niin, kuin Metsuri motokuski sanoo. Olipa koneena moto, tai moottorisaha, puunvalinnan ja työnjäljen tekee ihminen.  Turhiahan ne mieshakkuut ovat, ainoastaan hankinnalla , jos itse pystyy, jotenkin kannattavaa.

    Jätkä

    Mm:”-Siihen en usko että edes metsurityönä olisi jälki parempaa ”

    Tuohon pitää lisätä sana ”AINA”. Siis se ei ole aina parempaa ja joskus on jopa konehakkuun jälki parempi. Nyt kuitenkin eroittaisin ainakin pölkkyjen sijoittelun  ja kasat pois ja keskittyisin ns. korjuujälkeen.

    Siinä pitää kyllä edelleenkin väittää, että parhaat hakkuujäljet ovat metsuri-moottorisaha-yhdistelmällä tehty.

    Puiden yksilöinti, ajourien kapeus, katkonta ( latvusten paksuus) kantojen korkeus, kolhitut rungot jne ovat HYVIN ja AMMATTITAIDOLLA tehdyn enskan jälkeen aivan varmasti joka ikinen kerta vähintään yhtä hyvä kuin konehakkuussa, tekee sen konehakkuun kuka tahansa.

     

    sitolkka

    Ammattitaitoisen metsurin hakkuujälki on aina parempaa kuin koneella tehty.

    Metsuri motokuski

    Tuossa puiden yksilöinnissä ne minulla on ollut kaikista huonoimmat kokemukset metsurihakkuista joista puita olen ajanut. Sen myönnän etten ole kovinkaan paljoa ajannut mutta joidenkin vuosien aika kuitenkin. Siirryin aika aikaisessa vaiheessa hakkuu puolelle.

    Järjestäin oli niissä kohteissa joita ajoin niin ongelmana se että harvennuksissa ei oltu keskitytty aina heikoimman kasvun puihin eikä laatu edellä. Syynä oli kuulemma se että motteja haluttiin saada. Heidän taksataulukossaan ei kuulemma ollut pienestä litrakoosta suurempaa hakkuu taksaa, kuten moto hakkuussa on. Heillä oli kuulemma vain motti kohtainen taksoitus.

    En tiedä oliko näin. Mutta näin ne sitä perusteli silloin.

    petep

    Ajoura tehdään aina siihen kohtaan mistä saadaan eniten puuta eiköstä niin ?

    Jätkä

    Ajourat tehdään kahdenkymmenen metrin välein ja jos siinä on eniten puuta, niin siitä vaan…

    Ei metsurilla ole yhtään väliä, onko puut missä kohtraa tahansa, kunhan hakataan pitkänä.

    Tai on – ajouralla olevia pölkkyjä pitää jopa vetää uralta pois. Palstalla olevat menevät yleensä kaatuessaan kasaan. (Kasaus palstalle ajoura vapaa)

    Mitä vähemmän tarvitsee pölkkyihin / rankoihin koskea, sitä enemmän niitä tulee päivän mittaan.

    pihkatappi pihkatappi

    Tänää lopetin just ennakkoraivuun tulevaan rämeharvennukseen. Ajourat tulee ojista vajaan 10 metrin päähän. Ojanvarret kasvaa tuplaten saran keskustaan nähden. Osa puista kaadettava ojan yli, jolloin tyvi pölkky jää ojan päälle ja latvapölkky uran varteen. Saran keskellä oleva vähäinen poistuma houkuttelee jopa energiapuuhakkuuseen, hinta ratkaisee. Ja kemeratuki on tietysti tilauksessa, poistuma noin 40 mottia ja kemeratuki reilun 400 euroa, kannattaa kokeilla. Ennakkoraivuu manuhakkuuseen säästää selkää, esim tänä talvena ennakkoraivattu oli hyvä tehdä ja ajokone ei risuja ronkkinut, kasojen keskikohdalta mahdolliset risut poikki karsinnan ohessa sahalla, ja risupätkät putoaa matkasta.

    Ajouralta kaadettaessa kasa on jo uran varressa ja tyven voi kaadettaessa siirtää suoraan kasaan, tai kaataa lyhyen vaikka nojalleen uranvarren toisellepuolelle ja tyvi huilaa ilmaiseksi kasaan ja latva jää uralle.

Esillä 8 vastausta, 281 - 288 (kaikkiaan 288)