› Keskustelut › Metsänhoito › Hybridihaavan lyhytkiertoviljely…..

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 134)
1 2 3 … 12 13 14

  • Hybridihaavan lyhytkiertoviljely…..

    Lähetetty: 19.8.2012, 11:33

    Merkitty: 

    Tämä on kertausta vanhan palstan ajoilta mutta kuitupuunkasvattajan pyynnöstä ja H-vallan kriitikonkin ahkerasti patistamana:
    Ensin ensimmäistä kysymystä edeltävä pohjustus.
    Ostin metsätilan -90 luvun loppupuolella jossa oli mukana KAUAN viljelemätön peltoheitto (2ha). Alue vaikutti HURJAN rehevältä koska mies katosi pitkän kasvillisuuden joukkoon täysin.
    Mietin tuohon metsitystä. Männylle aivan liian rehevä. Kuuselle käy mutta äärettömän pitkätyöstöinen alkukasvatus ja kova pohjatyö.
    (Harvinaisempia en edes miettinyt kun haluan myös tavaralle jatkomarkkinat). Jäi lehtipuut joista olin jo kallistumassa rauduskoivulle kun silloinen Metsäliiton viesti -lehti mainitsi ML-n tekevän sopimuksia hybridihaavan kasvatuksesta. Myös tietty kovalla kasvumainostuksella. Innostuin koska juuri pohja tuntui sopivan ja nopea kasvu auttaisi hoitotyössä.
    Jo silloin he toimittivat tarvittavan taimet ja suojat. Ilman mitään sopimuksiakaan vielä silloin.
    Pari negaa vielä ennen vastauksia: Kevään silloinen märkyys torppasi kaikki muokkaussuunnitelmani. Ja Metsäkeskus torppasi pellonmetsitystukeni. Syynä paikan syrjäinen sijainti.
    Itse vastauksiin uudella sivulla:

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 19.8.2012, 11:48

    Kiertoaika: Vastasin ennne empimäti että 20v. Nyt 10-20v.
    Syynä aivan viimepäivien energiatarjoukset joihin olen tutustunut.
    (Muista asioista kauppaa tehdessäni)
    Kasvattamieni aloja: Nyt jotain 13,5ha eri kokoisia joista kaikki yli 0,5ha.
    Nyt rinnankorkeusläpimitta: Valta 16-20cm. (2000-2001 istutukset)
    Nyt sopimustila: Silloiset sopp. voimassa ja takaa 80%kuusik.hinn.
    (Tämän päivän energ-hinta ylittää tuon tason ja pääsee ainakin samaan-siitä uusi kasvatusaika)
    Sitoumus sopijakumpp: Ei sido vaan TOIVOO ensisijaista kauppaa.
    (Tarkoittanee ainakin tarjouspyyntöä heiltä)
    Kantohinta-arvio: Uskon sopimukseen ja isoihin kertaeriin joten ML-tarjous tottakai ensin. (Kaskisen kemihierre)
    Tuo energia vaivaa minua vain entistä useammin varsinkin yhden firman ominaisuudessa. Hinta: sanon vain hämmäst.hyvä.
    Kasvatusmaapohjat:
    Palataan aiheeseen Metsäkeskus.
    Hylkäsivät kuusipohjan haavalle myrskyuudistuksen. Nyt syynä liian karu pohja. Kas vain, nyt muokkariurakoitsija hämmästeli karuimman kohdan parasta kasvua viereisen palstan muutaman metrin päästä. Joten se siitä.

    jees h-valta 19.8.2012, 11:59

    Vielä yksi tärkeä pointti: Nyt viimepäivien hinnoilla saisin reilu kymmenen vuoden kasvatuksella hehtaarilta vuosituloksi muutettuna vähintään 150 euroa josta on jo pois alkumenot eli tamet ja suojat. Kyllä sillä ilmaiset aitavärkit (Riistakeskus)silloin tällöin tarkistelee. Tämä pelkän energian mukaan….

    Kuitupuunkasvattaja 20.8.2012, 17:38

    Parilla sanalla omasta kokemuksesta haavan käytöstä:

    Pihapiirissä meikäläisellä on reilusti yli 100 vuotta vanha haapahirsistä tehty aitta. Samoin haapa on ollut mm. saunojen rakennusmateriaali. Haapahirren ei tarvitse olla edes aivan valkoinen, vaan siinä saa olla niitä tummia oksankohtia. Olen myynyt haapapaneelia sisustuskäyttöön ja nytkin on varastossa kymmenen kuutiota haapalautaa ja haapalankkua. Haavasta on tehty myös pari uutta tuotetta, mutta niistä myöhemmin. Omassa jalostuksessani haavan käyttöä rajoittaa saatavuus. Hyvää haapaa on luontaisesti omissa metsissä vain muutamassa tuoreen tai lehtomaisen kankaan paikoissa ja niissäkin hyvin niukasti.

    Kuitupuunkasvattaja 20.8.2012, 17:42

    Kiitoksia Harjavaltaan hybridihaapa -kuvauksesta.

    Koska puhut lyhytkiertoviljelystä ja uskalsit laittaa kiertoajaksi 10-20 vuotta, niin tuohan alkaa täyttämään EU:n maataloustuen kriteerit: Nopea kiertoaika ja energiakasvi.

    Kysyin muuten vapolaisilta jossakin tilaisuudessa pajun viljelystä ja he sanoivat, että Suomessa pajun viljely ei ole maataloutta. Vapo siis keskittyi ruokohelpiin ja siitähän ei tullutkaan hittiä. Kävin kyllä äskettäin Ruotsissa ja Tanskassa ja siellä energiapaju on ihan tätä päivää. Neuvoteltiinko siellä sitten pajut mukaan maatalouteen?

    Metsäkeskuksessa hybridihaapaa ei siis ole vielä nähty metsätalouspuuna? Lehtikuusi sentään aikanaan nähtiin metsäpuuna ja nyt harvennuslehtikuusenkasvattajat ovat ihmeissään, että mihin laittaa puu, kun sellunkeittäjä ei maksa siitä käytännössä mitään. Niin ja se lehtikuusen lahonkesto on tutkitusti samaa luokkaa kuin lappilaisen sydänpuumännyn.

    Oletko päässyt myymään vielä yhtään harvennushaapaa? Mitä luulet seuraavasta sukupolvesta, onko uudistushakkuun jälkeen edelleenkin hybridihaapaa ja onko seuraava sukupolvi vesasyntyistä?

    Seuraavan sukupolven kasvusta on arveluja, ettei se ole niin nopeaa kuin ensimmäinen, mutta johtuuko se maan ravinnetilanteesta vai mistä. Luulisi ainakin, että jos hirvet saa pysymään pois, uudistusalueella on helposti 20 000-50 000 tainta/ha, mistä saa alkaa valitsemaan seuraavan sukupolven kasvatettavia.

    Mutta olen jo joskus aiemmin kommentoinut, että aivan varmasti pienellä työllä löytyy hyvälle haavalle sahausasiakkaita, jotka voisivat olla valmiita maksamaan kantohintana selvästi yli kuusikuidun hinnan.

    Mutta oletko kaatanut haapoja ja tutkinut puuaineksen väriä ja terveyttä? Onko runko kokonaan valkoista tervettä puuta? Entä miten näkyy oksa, joka on kuollut rungon sisällä – siis jos sitä sahaisi.

    jees h-valta 20.8.2012, 19:22

    Huh, nyt tulikin hiukan enemmän vastattavaa.
    Juuri kuuntelin metsäradion haastattelemaa Tapion metsälain muutostyöryhmän jäsentä ja uuteen lakiin on tulossa väljennys entistä useamman puulajin soveltuvuudesta kasvatuspohjamääritelmiin. Joten väliinputoaja taas tietenkin olen.
    Sitten tuo uudistusasia. Tuo käsitys mielestäni on täysin ristiriidassa oman saadun tiedon kanssa tuosta seuraavan sukupolven huonommasta kasvusta. Juuri päinvastoin pitäsi olla.
    Sehän uudistetaan nimenomaan juurivesoista ja saa silloin alkuunlähtöön voimaa laajasta vanhan puun juuristosta. (lähde: satu holm: haavankasvatus ja käyttö) Tuo on ollut todennettavissa myös jostain syystä vioittuneiden emäpuiden tuottamien juurivesojen hurjasta alkukasvusta. Harvennus-ja valikointivaraahan piisaa. Mitä puiden laatuun nyt tulee en ole kaatanut vielä ollenkaan.
    Ainoastaan majava kaksi eri h-haapaa kaatoi. Nekin jätin maastoon ajatuksella että jos vierailee uudesti kävisi niihin kiinni. Ei ole enää näkynyt. Niissä aivan ok-kanta sen mitä taltatusta sai selkoa. Laadussa saattaa yhdessä vuosierässä olla kirjavuutta taimiaineksen mukanaan tuoman sienitaudin myötä. Aiheutti koroja ja mustan töhnän valumista joistain oksajuurista. Metlan mukaan vähäinen haitta. Lähetin näytteet heti huomattuani vian.
    Suositus ettei sen erän paikalle kasvata juurivesoista enää uutta polvea. 2001 kevään noin hehtaarin mäkirinteet peltoheiton ympäriltä. Jatkan seur.siv.

    jees h-valta 20.8.2012, 19:32

    Tuo sahausajatus varmasti sopii päällisin puolin terveiden ja hyvälaatuisten runkojen ajatukseen. Niitäkin on todella paljon.
    Hirvistä en huolta kanna koska uusi vesoitus on mieletön ja aita ympärillä säilytetään vielä seuraavaankin polveen joka toki myös kasvatetaan (sille jälkipolvelle tietty).
    Luonnon omatuotantona olen jonkinverran metsähaapaa myynyt ja siitäkin olen saanut täällä kuituna aivan huikean hinnan. (Varmaan kohteliaisuudesta). Nytkin muutama tukkikokoinen löytyy mutta laatu aivan arvoitus. Nyt tuli puoliysin uutiset. Pitää seurata tiiviisti muailman kummajaisia.

    Kuitupuunkasvattaja 22.8.2012, 20:28

    Veikkaanpa, että 16-20 cm d1,3 h-haavoissa on vielä rajusti kasvupotentiaalia. Paksuuskasvu (läpimitta) vuodessa taitaa olla senttitolkulla?

    Kuusikuidun hinta pystykaupoilla pyörii kai siina 18 euron tietämissä. Eikö se tarkoita silloin sitä, että terveestä järeästä haavasta sahauskäyttöön voisi pyytää 30-35 euroa / motti? Pyytää saa toki enemmänkin…

    jees h-valta 22.8.2012, 21:04

    Kyllä se paksuuskasun muutos näin syksynpuolelle kallistuttaessa aina hämmästyttää. Kun melkein silmissä huomaa.
    Nythän sen paras vahvuuskasvu vasta oikein alkaakin. Toinen kymmenvuotispuolisko on varmasti hyvää järeytymistä. Harvemmassa kasvavat reuhtoo nopeammin. Taajemmassa taas pituus pääosassa. Tukin hintataso selviää aikanaan sitten.

    hemputtaja 23.8.2012, 10:04

    Haapa on hyvä puu. Eivät nuo muinoiset sitä tyhmyyttään ladon, lauteiden ja portaiden puuna käyttäneet.

    Olenpahan nähnyt koerehunäytteen, jossa oli melkoisen karkeaa haapahaketta ja kananpaskaa. Kuulemma kelpasi lihakarjalle. Näyte oli kylläkin Amerikan tai Kanadan kokeita, että eipäs nyt hermostuta.

    Haavan saatavuus/ kotimaa on ilmeisesti huono, mutta olen ollut huomaavinani, että täällä pääkaupunkiseudulla ei olisi pulaa.

    En tiedä, mutta arvailen, että tuovat Baltian maista tai Venäjältä. Koska rakentajat käyttävät, taitaa olla halvempaa kuin apassi.

    Tuo kakkoskierto, ei aavistusta miten käy, jos sahapuuta toivoo. Epäilen, että energiapuuksi ainakin kannattaa kasvattaa. Siihen saattaa onnistua kolmaskin kierto.

    jees h-valta 23.8.2012, 11:08

    Pekka K-n ominaisuus ei vain rahamassia liiemmin lihota.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 134)
1 2 3 … 12 13 14