Keskustelut Metsänhoito Hybridihaavan lyhytkiertoviljely…..

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 134)
  • Hybridihaavan lyhytkiertoviljely…..

    Merkitty: 

    Tämä on kertausta vanhan palstan ajoilta mutta kuitupuunkasvattajan pyynnöstä ja H-vallan kriitikonkin ahkerasti patistamana:
    Ensin ensimmäistä kysymystä edeltävä pohjustus.
    Ostin metsätilan -90 luvun loppupuolella jossa oli mukana KAUAN viljelemätön peltoheitto (2ha). Alue vaikutti HURJAN rehevältä koska mies katosi pitkän kasvillisuuden joukkoon täysin.
    Mietin tuohon metsitystä. Männylle aivan liian rehevä. Kuuselle käy mutta äärettömän pitkätyöstöinen alkukasvatus ja kova pohjatyö.
    (Harvinaisempia en edes miettinyt kun haluan myös tavaralle jatkomarkkinat). Jäi lehtipuut joista olin jo kallistumassa rauduskoivulle kun silloinen Metsäliiton viesti -lehti mainitsi ML-n tekevän sopimuksia hybridihaavan kasvatuksesta. Myös tietty kovalla kasvumainostuksella. Innostuin koska juuri pohja tuntui sopivan ja nopea kasvu auttaisi hoitotyössä.
    Jo silloin he toimittivat tarvittavan taimet ja suojat. Ilman mitään sopimuksiakaan vielä silloin.
    Pari negaa vielä ennen vastauksia: Kevään silloinen märkyys torppasi kaikki muokkaussuunnitelmani. Ja Metsäkeskus torppasi pellonmetsitystukeni. Syynä paikan syrjäinen sijainti.
    Itse vastauksiin uudella sivulla:

  • jees h-valta

    Mistähän muuten tuo hemputtajankin epäluulo toisen ja kolmannen kierron kasvatukseen mahtaa johtua?
    Kyllä näissä ohjeissa joita mm. Satu Holminkin (väit) kirja sisällään pitää ainakin kolmen kierron pitäisi sujua ongelmitta.
    Pitää nyt muistaa ettei kanto- vaan juurivesoista. Yli-ikäisiä satseja ei tietenkään saa viljellä. Tarkoittaa maksimissaan kolmeakymmentä vuotta. Ja muistaa että ei ole kyse kotimaan valmispaskasta metsähaavasta. Niiden laatu on pilattu jo tarpeeksi perusteellisesti aikapäiviä.

    jees h-valta

    Olen nyt käynyt poistamassa valon puutteeseen kuivuneita alaoksia pienellä käsisahalla ja nyt voi sanoa että aika kivan näköistä haavikkoa alkaa muodostua pienellä viitseliäisyydellä.

    jees h-valta

    Nyt kun olen tuota ”kosmetologiaa” iltaisin harrastanut törmäsinpä uuteen metsänaapuriinkin. Joka myös suunnitteli oman peltoheittonsa metsittämistä. Aika raskas vain tuntui jälleen tuo kaava toimeen olevan. Ensin myrkkyä kuulemma jo tänä syksynä ja sitten mätästys jonka jälkeen kuusen istutukset. Toivotin tietenkin menestystä hankkeeseen vaikka rajan toisella puolen on lehtipuumetsä kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa hurjat määrät kuutioita ryönän joukkoon länttäämällä. Ei edes koko keskustelumme aikana kysynyt sanaakaan omasta pellonmetsityksestäni. Tiukka on linja ja onnea sille.
    Tämän kesän toiselta kohteelta vain totesin kuinka siinä voi käydä.
    Pitäisi riittää sitten se jälkihoitoonkin into. Tällä toisella kohteella ne unohdettiin ja sinne hävisivät.
    Tällä uudella naapurillani siellä pellossa on jo lähes valmis lehtipuumetsä koivusta ja lepästä pääasiassa ja ne kuulemma sitten klapeiksi alta pois. Koivukuituakin jo hurja määrä.
    Sen ikäinen kaveri kuitenkin ettei niistä kuusista enää itse tule tiliä kummoisia saamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siirretäänpäs haapakeskustelu eli haapojen päätehakkuuikä ynnä muut autoketjusta tänne. Ovatko muuten Harjavallan haapaviljelmät säästyneet sienitaudeilta?

    Lisää aiheesta. Risto Kasanen: Haavan sienituholaiset

    https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6690.pdf

    jees h-valta

    Ei ole säästyneet vaan ensimmäisten vuosien Virolaistaimissa levisi mukana sienitauti joka teki rumaa jälkeä etenkin juuri näöllisesti. Mustia okasnjuurikoroja ja niistä myrskyllä jopa poikkimenoja. Nyt näyttäisi jo vuosia laantuneen eikä uutta tuoretta tuhoa juurikaan ole näkynyt. Eikä levinnyt kotimaiseen taimituotantoon. Ne kaikki terveitä ja hyvännäköisiäkin. Ulkolaisia taimia siis älköön kukaan käyttäkö metsää uudistaessaan. Millään puulajilla.

    pihkatappi pihkatappi

    Eli kerran olet kokeillut ulkolaisia taimia ja siitä sitten johtopäätökset, vai onko jotain muuta syytäkin? Eikös MHY:t käyttäneet Ruotsalaisia taimia, käyttävätkö ehkä vieläkin? No joo, jatka vain hypridihaavoista, mielenkiintoista seurata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ruotsalaisten taimien siemen täytyy olla oikealta ilmastovyöhykkeeltä kerättyä, joten ne voivat olla kelpo taimia. Puutarhakasvien tuonti on isompi riski kuin metsätaimien, koska puutarhataimien mukana voi tulla tuholaisia. Tutkijat ovatkin ehdottaneet kaiken kansainvälisen taimikaupan lopettamista.

    jees h-valta

    Juuri noin pitäisi toimia kuin A.J. yllä toteaa tutkijoiden ehdottaneen.

    Puuki

    Ruotsalaiset ku-taimet on kasvaneet hyvin ilman mitään sienituhoja. Osaavat varmasti sielläkin kasvattaa puun taimia. Alkuperä pitää olla oikea ; n. 200 lmps:n verran siirto pohjoisempaan kuusella maksimi. Saattaa olla nykyisin jo pidemmätkin siirrot mahdollisia, kun kasvatusaluerajat on muuttuneet kotimaisillakin taimilla. Taimet  ei olleet MHY:n toimittamia.

    Hybridihaapa on herkempi  tuholaisille kuin havupuut.

    Tolopainen

    Hybridihaapa oli virhe ja täysin turha. Kuitupuusta ei ole mitään pulaa, sen käyttö kuitenkin on alle sen mitä pitäisi harvennuksia tehdä. Hybridihaapa syö oikealta metsänhoidolta kuitupuumarkkinaa. Ilmeisesti jonkun henkilön tekemä virheellinen päätös MG:ssä oli lähetä viljelysopimuksia tekemään. Toivottavasti on saanut fudut.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 134)