Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 9 vastausta, 151 - 159 (kaikkiaan 159)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Scientist Scientist

    Lyhyellä tähtäimellä voidaan  varmaan metsittää joutoalueita  ja lisätä puun määrää metsissä. Mutta isoissa metsämaissa ( Venäjä, Kanada, Brasilia) metsäpalot ja hyönteistuhot ovat valtavia. Amazonas ei ole enää hiilinielu ainakaan erään uudemman tutkimuksen mukaan. Kanadan metsät eivät ole enää hiilinielu, Venäjän laajat metsät ehkä vielä. Saharan eteläinen osa on alkanut vihertää, mutta sen merkitys on pieni. Merkittävää hiilinielu lienee laajemmin vain Euroopassa.

    Kulmalan haastattelussa oli mielenkiintoinen tämä hiilinielu plus, jolla hän tarkoitti metsissä muodostuvan aerosolin ilmastoa viilentävää vaikutusta. Vaikutus lienee kuitenkin melko vähäinen.

    Timppa

    Voi olla myös niinkin, että Kulmalan tutkimukset veisivät pohjan koko Suomen hiilihömpötykseltä.  Viisas tutkija vain vihjailee.  Jos löisi todelliset luvut pöytään tutkimusrahoja myöntävät suuttuisivat.

    Visakallo Visakallo

    Kulmalan tutkimuksen jutusta sai sen käsityksen, että kyse oli nimenomaan kasvavasta metsästä. Sekään ei ole soveliasta tietoa kaikille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, nimenomaan kasvava metsä tuottaa aerosoleja. Eri puulajit tuottavat niitä eri määriä ja hakkuutkin vaikuttavat niihin. Tutkittavaa siis riittää.

    Tällä hetkellä Kulmalan ryhmä tutkii ns. COBACC-hypoteesia eli Continental Biosphere-Aerosol-Cloud-Climate -kytkentöjä. Hypoteesin mukaan maapallon kohoava lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus lisäävät biomassan tuotantoa, biomassan kasvu lisää vapautuvia hiilen yhdisteitä, jotka edistävät uusien aerosolihiukkasten syntyä ja uusien pilviytimien muodostusta, jotka viilentävät ilmakehää ja lisäävät hajasäteilyn osuutta kokonaissäteilystä, joka puolestaan voi edelleen lisätä biomassan tuotantoa ja kehä jatkaa pyörimistä…

    Lähteet: Yhdessä ilmakehässä -kirja ja julkaisu Boreal Environmental Research 19B/2014.

    Kuitupuunkasvattaja

    Kulmalan tutkimuksista voidaan johtaa päätelmiä, jotka ovat myrkkyä suojeluväelle:

    – Puunkasvuun kannattaa panostaa. Pitkään hiiltäsitoviin puutuotteisiin kannattaa panostaa.

    – Metsät tulee olla huomattavasti tehokkaammassa hiilensidontatyössä kuin nykyään: jalostettu perimä, hoitojen oikea-aikaisuus ja nopeasti nurin päätehakkuuiässä

    – Ihmisen toiminnalla voidaan näiden aerosolien määrää puussa jopa monikymmenkertaistaa

    – Ihminen voi toiminnallaan ottaa nämä uuteaineet myös omaan hyötykäyttöön ja ne aikanaan vapautuvat ilmakehään

    – Eli nopeasti uusi havupuusukupolvi kasvamaan ja kaikki toimet käyttöön, jolla metsänkasvua voidaan nopeuttaa ja lisätä

    Timppa

    Ilmastoon liittyy jäljessä oleva 1834 Saarijärvellä syntyneen ja agromiksi köyhistä oloista opiskelleen Davidin aikalaiskuvaus.  (David on vaimoni isän äidin isä):

    Vuonna 1867 matkustin lopulla toukokuuta 1867 Mustialasta Sippolaan.  Luminietokset seisoivat korkeammalla aitain harjoja kuin talvisydännä.  Sitten kesäkuun alussa matkustin Sysmän kautta Jyväskylään ja Saarijärvelle.  Matkallani kuljin 5 p. sanottua kuuta Päijänteen salmen (Kärkisen salmi) Korpilahdelle sillä tavoin, että venhettä vedettiin jäälauttain yli ja Päijänteen selkä oli aivan jäässä että hevosella saattoi ajaa.

    Sitten 10 p. samaa kesäkuuta Saarijärvellä oli vielä jäitä järvissä, että kirkkoväki souteli kierrellen jäiden välissä.  Sitten tuli tavattoman lämmin niin, että juhannuksena oli kuitenkin jokseenkin täysi lehti puissa vaikka samana päivänä sentään nähtiin luntakin vuorien pohjoisilla rinteillä.  Wiljat kasvoivat hyvästi.  Mutta kun Saarijärveltä palasin 20 p. elokuuta, oli päivä hyvin helteinen, mutta illan puolella muuttui äkisti kylmäksi ja ollessani Kuukan (Uurainen) kirkolla yötä olivat seuraavana aamuna lammikot jäässä.  Niin ankara oli kylmyys.  Silloin meni ei ainoastaan suvitouvot, vaan kaikki rukiitkin.  Jälemmin tuli samanlaisia öitä ja vei loputkin viljat.

    Sitten seurasi kauhea nälkäkausi, jonka vertaista ei Suomen historia monta tiedä.  Seuraavana vuonna kuoli 137 720 henkeä, joista ilmoitusten mukaan varsinaisesti nälkään 2350 henkeä.  Seuraava talvi tuli runsasluminen ja kovilla pakkasilla, joka vielä suuressa määrin lisäsi nälän kuormaa.  Jälkeisenä kesänä v. 1868 matkustelin Kuopin läänissä ja kammottavaa oli nähdä sitä tavatonta nälkään sortuvan kansan vaellusta, sitä taudin raivoa sekä kuolevaisuutta kuin myös että tiet olivat täynnä ruumisten kulettajia.

    Nautitaan vain hyvistä säistä niin kauan kuin niitä riittää.

    Kurki

    Ymmärtäisin tuon Kulmalan mainitseman metsän hiilinielun 3 tn/ha/v (300g/m2/v) niin, että kyseinen metsä (puut+ maanpäällinen karike+ metsäpohjan kasvillisuus) sitoo tuon, joka vastaisi metsän kasvua alle 3 m3/ha/v, joka on aika vähän.

    Jos ottaa tuon metsän ”hiilinielu plus” (yhteyttämisen aerosolivaikutus) mukaan maanpäällisen hiilensidontaan, joka kasinkertaistaisi hiilinielun, niin 20 milj.m3 hakkuusäästön maanpäällinen CO2-sidonta olisi n. 2*20 milj.CO2-tn/v ja siihen lisättynä puiden elävä maanalainen osa 0,3*20 milj.Co2-tn/v, niin hiilinielu yhteensä olisi 40+6 = – 46 milj. CO2-tn/v.

    Tuo alkaisi olla jo viime vuoden energiasektorin päästön suuruinen n. +48 milj.ekv-tn/v.

    Maankäyttösektorin päästöt pois lukien ”Metsämaa” oli vuonna 2019  -7,9+4,1+7,9 +0,7+2,2+0,7- 3,4= +4,3 milj.ekv-tn/v, joka olisi  EUn Suomelle myöntämää kompesaationielua -10 milj.CO2-tn/v  n. – 5,7 milj.CO2-tn pienempi.

    Tämän kun huomioi, niin Suomen kasvihuonekaasutase  on  noin -46+48 -5,7= n. -3,7 milj.ekv-tn jo nyt positiivinen 20 milj.m3 hakkuusäästöllä, joka lienee lähellä tämän vuoden hakkuusäästöä.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näin, ja jos maankäyttösektori saa maatalouden turvemaan päästöt kuriin ja lisäksi jonkin verran metsämaan nieluja kasvatettua, ei tarvita edes tuota ylimääräistä kompensaationielua. Metsänielu kasvaa nyt vuosittain jo siksi, että hakkuut ovat kasvua pienemmät. Tämä mekanismi ei kuitenkaan toimi loputtomiin, vaan jossain vaiheessa metsiä on taas alettava nuorentaa.

    Scientist Scientist

    Viitaten edelliseen Timpan kommenttiin 1800-luvusta olen aina ihmetellyt, miksi vertailukohdaksi on otettu 1700-1800-luku, jolloin vallitsi vielä ns. pieni jääkausi. Tätä on perusteltu sanonnalla ””ennen teollistumista. Mutta kyllä aiemmin keskiajalla on ollut lämpimämpiä kausia. Ehkä pitäisi verrata 1960 ja 1970-lukuun. Toki voimakas lämpeneminen on alkanutkin juuri 1970 luvun jäleen. Mutta esim Suomessa ilmasto kylmeni 1930-luvulta 1960-luvulle. Vieläkin kesä 1937 on ollut mittaushistorian lämpimin.

Esillä 9 vastausta, 151 - 159 (kaikkiaan 159)