Keskustelut Metsänhoito Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 1,762)
  • Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

    Merkitty: 

    R. Ranta:
    ”Kuinka Taneli on, onko käsityksesi yhtään muuttunut ilmastonmuutoksesta?”

    Vastaukseni:

    Ilmasto on aina ollut muutoksessa, se muuttuu tälläkin hetkellä ja se tulee aina muuttumaan.

    Eli mitään ylimaallista ja erikoista ei ole tässä hetkessä. Näitä kuumia kesiä ja leutoja talvia on ollut mm. 1912 tienoilla ja taas 30-luvulla.

    Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.

    Ihmiset omat aina tykänneet kuunnella maailmanlopun ennustajia, nykyisin ne ennustajat vain ovat pukeutuvat tieteen kaapuun.

    Viimeisin pieleen mennyt tieteen ennuste oli että happosateet tappavat suomen havumetsät vuoteen 1995 mennessä. Lisäksi vielä ettei rikkipäästöjen vähentämisellä ole mitään merkitystä metsäkuolemaan, mutta se voi metsien palautumiseen vaikuttaa hiukan. Jälkeenpäin on todettu ettei ennen vuotta 1995 ole ollut edes mitään taantumaa Suomen havupuiden kasvussa.

    Tämä höppä ei ollut vain yhden miehen show, vaikka se pieleen menon jälkeen on siksi yritetty kääntää. Kohulla oli ehkä hiukan myönteistä vaikutusta Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden rikkipäästöjen alasajossa, joka sinänsä oli hyvä asia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Nostokoukku

    Riippuu siitä kuka lainhuudon on tehnyt ja milloin?

    MJO

    Riippuu siitä kuka lainhuudon on tehnyt ja milloin?

    Suomessa lainhuudon laatii ainostaan yksi taho. Muut kelpaa pelkästään sytykkeeksi tai hyyssiin.

    PS: Viimeisin korvaa aina edellisen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ilmastoasiaa englannin osaajille.

    On Time and Water: A Conversation with Icelandic author and activist Andri Snær Magnason

    https://www.youtube.com/watch?v=2sCe28fv_nY

    käpysonni käpysonni

    Eikös tästä metaanin hajoamisesta ole täälläkin joskus keskusteltu vilkkaastikin, en tosin muista enää, missä ketjussa, mutta uutta tutkimustietoa asiasta on nyt tullut.

     

    https://yle.fi/a/74-20227017

    Uusi, kiistelty laskenta­menetelmä: Suomalaisen maidon hiilijalanjälki saattaakin olla puolet pienempi kuin luultiin

    Nostokoukku

    Ei sen jalanjäljen koosta mitään luultu vaan toivottiin puolta isommaksi.

    Kurki Kurki

    https://yle.fi/a/74-20227017

    Uusi laskentamenetelmä huomioi metaanin hajoamisen ilmakehässä, mikä aiemmin on jätetty laskuista pois. Lidauerin mukaan maitotuotteen hiilijalanjäljestä noin puolet johtuu metaanista.

    Voihan halavatti näitä Luken laskelmia.

    Häkkinen ja Kurki taisivat ratkaista Hiilinielu-ketjussa tämän metaani-päästö ongelman jo vuosi sitten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos laskelmissa on puutteita, tässä tapauksessa sylttytehdas ei ole niinkään Luke, vaan IPCC.n ohjeet joita Luke noudattaa.

    Mulla on se käsitys ollut että hajoamisnopeus ja kaasujen erilaiset lämmitysvaikutukset voidaan ottaa jossain määrin huomioon jo vanhojenkin GWP-kerrointen avulla. Että mikä GWP*-laskennassa siis on mullistavaa uutta verrattuna GWP100-laskentaan?

    Kurki Kurki

    Lidauer kertoo, että Suomen virallinen kasvihuonekaasulaskenta ei huomioi metaanin hajoamista ilmakehässä, ja siksi se yliarvioi Suomen nautasektorin ilmastovaikutuksen noin 2,6 miljoonalla tonnilla hiilidioksidiekvivalentteja.

    Ja sitten vielä nämä vilja-,nurmi- kesantopellot, joidenka CO2-sidonta todellisuudessa on 2-kertainen Luken laskemiin.

    Suomessa on n. 300 000 ha turvepeltoja, joista + 6,5 Mtn CO2-päästö ja jotka voisi kääntää kivennäismaiksi nostamalla kivennäismaata turvekerroksen alta pintaan muutamassa vuodessa. Mutta mitään ei ole tehty. Minä olen kääntänyt näin noita peltojen muhapäitä ja muutakin metsämaata viitisen hehtaaria.

    Saksassa turvepelloilta 1,3..1,4 milj.ha lasketaan CO2-päästöjä – 53 Mtn/v AIn mukaan.

     

     

    käpysonni käpysonni

    Kuuntelin verorahoitteista Yle Radio Suomea. Siellä keskusteltiin yksityisten turvepeltojen  entistämisestä. Haastateltiin verorahoitteisen Luonnonvarakeskuksen virkailijaa. Verorahoitteiset läskit keskustelevat palkkansa maksajien, veronmaksaijen, omistuksista ja käyttötarkoituksista. Tähän on tultu. Eikä muka mistään voi leikata? Veronmaksajalta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keskustelin erään kaupallisen ennallistajan kanssa Facebookissa. Jos oikein ymmärsin, he ovat sitä mieltä että jos turvemaan metsässä on yli 10 cm turvetta, se kannattaa ennallistaa. Oma raja-arvoni on aivan tyystin eri kohdassa. Eihän metsästä katoa maaperän hiili ojitettuna kokonaan: siinä on kuitenkin aina jäljellä kangashumus ja karikekerros.

    En osaa sanoa turvepelloista oikein muuta kuin että jos sellainen on omistajalle huonosti kannattava mutta runsaspäästöinen, voisi kannattaa ennallistaa. Sama metsäojitetuissa: kannattaa aloittaa runsaspäästöisistä paksuturpeisista kohteista ja jättää nuo ohutturpeiset jo lähes kangasmetsän kaltaiset puun tuotantoon.

Esillä 10 vastausta, 1,641 - 1,650 (kaikkiaan 1,762)