Ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan

Nostokoukku on suuri humoristi.

Puunkasvatuksen ilmastovaikutuksen kuvaus on epätarkka, koska hakkuissa poistuva hiili lasketaan päästöksi metsämaan maankäyttöluokassa, mutta puun vaikutuksia muussa ihmistoiminnassa ei huomioida metsän eduksi. Esimerkiksi niitä korvausvaikutuksia, että puun poltto vähentää energiasektorin päästöjä tai että puusta rakentaminen on vähäpäästöisempää kuin betonista rakentaminen.

Tähän on kehitteillä uusia laskentamalleja, joista yksi on ruotsalainen SS-ISO 13391 jota Skogstyrelsen Peter Holmgrenin mukaan kokeilee. Muistelen että (Lukella?) on tähän elinkaariarviointiin perustuva malli, mutta palaan tähän.

Kuten sanottua, Peter Holmgren on kirjoitussarjassaan aivan ilmastokeskustelun ytimessä: onko nykyistä vähäisempi metsien käyttö eduksi paitsi monimuotoisuudelle myös ilmastolle? Vastaus riippuu paljon siitä, mistä lähtökohdasta lähdetään lisäämään tai vähentämään metsien käyttöä. Pohjoismaissa se on erittäin intensiivistä ts. vuotuisesta kasvusta hakataan lähes kaikki, ja muualla havumetsävyöhykkeellä hyvin pieni osuus. Tämä on johtanut meillä mahdollisimman suureen kasvuun.

Luonnonmetsien vallitsema maisema on ollut alueesta riippuen lähinnä melko vakaa hiilivarasto. Nyt vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutos muuttaa tätä kuvaa, kun rajut metsäpalot yleistyvät kaikkialla. Metsä ei tunnu enää varmalta hiilivarastolta. Eikä ole sitä ollut ennenkään, kuten on nähty Keski-Euroopan metsätuhoista kahdesti: ensin saastetuhot ja viime vuosina kaarnakuoriaistuhot.

Ei se kuusiporan tappama kuusi heti lahoa, mutta ei se jää talousmetsään,  vaan tulee korjatuksi (energiaksi?) tuhometsää uudistettaessa.

*

Luin uudelleen Peter Holmgrenin kirjoitussarjan osa 1. Ei vastaväitteitä, paitsi Ruotsin metsien hiilinielu kuulostaa edelleen suurelta verrattuna Suomeen.

Osa 8 käsittelee metsien hiilivarastoja (linkki).

”Gamla skogar har därför ofta höga kollager. … En annan faktor i sammanhanget är behovet att anpassa skog och skogsbruk när klimatet ändras. … Vi får alltså högre klimatnytta på två sätt i brukade skogar – dels genom en högre nettoinlagring av kol i skogen, dels genom virkesförsörjning till förnybara träbaserade produkter.”

Viitataan myös tutkimukseen, jonka mukaan luonnonmetsissä oli 70 % enemmän hiilivarastoa per pinta-alayksikkö.

Holmgren ei siis kiistä luonnonmetsän suurempia hiilivarastoja. Toisaalta hänen mielestään muuttuvaa ilmastoa kestävämpi metsä ja parempi ilmastohyöty saadaan käyttämällä metsää aktiivisesti tuotteisiin ja pitämällä kasvu korkeana kuin varastoimalla siihen hiiltä.

https://holmgrenpeter.substack.com/p/fragor-och-svar-om-skogens-klimatnytta-ba3

Nostokoukku: metsän hiilivarasto palautuu. Joka vuosi metsiin kasvaa vähintään saman verran takaisin kuin mitä tuli hakattua, ts. hakattujen puiden päästöt tulivat saman tien kuitattua, eikö niin? Lisäksi saatiin iso kasa rahaa. Metsien käyttö hiilivarastoina tulisi meille hirvittävän kalliiksi.

Tunnen Rane valtion metsien taseen n. 30 000 ha:n ”kuviolta”. Ja koko lailla saman verran firmojen mtsäkuviota. Ei oikein hiilisyöpöltä näytä.

En ole kysynyt enkä vastannut lämpöasteista suuntaan enkä toiseen. Täytyykö periaatteena olla, että jos kerran muut niin sitten mekin?

Eipä Suomen hakkuurajoituksilla ole mitään vaikutusta, sillä vastaavat hakkuut ja puunjalostus tehdään silloin muualla. Markkinoiden painopiste on jo valmiiksi siirtynyt ja siirtymässä muihin maanosiin, joten Suomen metsätalouden osuus markkinoista jatkaa vähenemistään jo sitäkin kautta, eli Suomesta tulee tahtomattaankin ilmaston pelastamisen mallimaa. Tosin palkinto siitä jää saamatta ja kansa köyhtyy.