› Keskustelut › Metsänhoito › Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Viewing 10 replies - 341 through 350 (of 620 total)
1 2 3 … 34 35 36 … 60 61 62

  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Sent on: 9.2.2017 at 18:30

    Tagged: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

    Creator
    A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 29.3.2017 at 12:16

    Tähän täytyy harmitellen todeta, että kun Luke lopetti metsätilastollisen vuosikirjan 2014, metsävaratietoja on vaikeampi löytää. Luken tilastopalvelu ei ole yhtä kattava.

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/taulukot/2014/index.html

     

    MaalaisSeppo 29.3.2017 at 12:19

    Järeydestä en tiedä, mutta puuta metsissä on enemmän kuin yli 100 vuoteen. Vielä kuitenkin sopii lisää ja lisäähän tulee. Vuosi vuodelta puuta on metsissä enemmän kuin yli 100 vuoteen.

    Onko puiden järeys jotenkin oleellista? Eiköhän järeänkin puun määrä lisäänny koko ajan.

    reservuaari-indeksi 29.3.2017 at 12:30

    No niinhän se on että puuta on enemmän, siitä ei tainnut olla kyse. Olellista tai ei mutta väite kuului että järeää puuta on enemmän kuin koskaan.

    Oheisen linkin metsätilastollisessa vuosikirjassa (2011) kirjoitetaan sivulla 88:

    ”Lähes yhtä usein uhanalaisuuden aiheutaa puulajisuhteiden muutos tai vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen.”

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2011/vsk11_02.pdf

    (Tulkitsen että ”järeä puu” on ainakin määritelmällisesti lähellä ”kookasta puuta”)

    Miten siellä (Anton-tasolla) Puuntakunen menee? Millaisia lähteitä sinä löysit väitteesi tueksi? Vai meneekö edelleen stetsonlinjalla..

    Tuolla vähän Kaller väläytteli että määritelmät (latvaläpimitta) olisi matkan varrella puolittunut. Eli oikeasssahan Visvapallo taitaa olla, järeän puun määrä on kuin onkin kasvanut!

    kuusessa ollaan 29.3.2017 at 12:49

    Mihin tarvitaan järeämpää puuta, kuin mitä nyt metsistä löytyy?

    Hirsitaloja tehdään melkoisen vähän enää kokohirrestä, sahat on optimoitu n.23 senttisen pölkyn sahaukseen. Ei edes purjelaivojen mastoja enää tarvita…CLT levytkin syntyy lähes mistä vaan puusta. Ikkunapuitteita sormijatkostetaan oksattomiksi.

    Valitettavasti erittäin laadukkaan järeän puun kysyntä nykymaailmassa on vähäistä. Meille metsien parissa toimiville se tuntuu hassulta, mutta maailma muuttuu…

    Visakallo 29.3.2017 at 13:29

    Revalle on hieman selvennettävä näitä Suomen  metsätalouden perusteita.  Kuvaavinta metsille on niiden yhä lisääntyvä eriytyminen. Osaa metsistä hakataan jopa enemmän kuin tarvitsisi, osaa metsistä ei eri syistä hakata juuri lainkaan. Jälkimmäisten metsien määrä on kasvanut, ja sitä kautta myös kaikkilla mittapuilla määriteltävä järeän puun osuus. Tämän takia teollisuuden käyttöön tulevan puun järeys ei ole niin suuri kuin hakkaamattomissa metsissä. En ymmärrä mikä ongelma näin yksinkertaisen asian ymmärtämisessä voisi kenelläkään olla?  Yksilöityjen metsävaratietojen keräämisellä haetaan juuri nyt näitä hakkaamattomia metsiä. Tapahtuuko se sitten markkinoinnin vaiko verotuksen keinoin, on taas oma asiansa.

    reservuaari-indeksi 29.3.2017 at 13:38

    ..osaa metsistä ei eri syistä hakata juuri lainkaan. Jälkimmäisten metsien määrä on kasvanut, ja sitä kautta myös kaikkilla mittapuilla määriteltävä järeän puun osuus. Tämän takia teollisuuden käyttöön tulevan puun järeys ei ole niin suuri kuin hakkaamattomissa metsissä. En ymmärrä mikä ongelma näin yksinkertaisen asian ymmärtämisessä voisi kenelläkään olla?

    Tyypillinen kommentti kun faktat loppuu: Miten tänän ymmärtäminen voikaan olla joillekin nin vaikeaa?

    Missä ne faktat olikaan? Ai niin, ne perustelut onkin nuo: ”kaikilla mittapuilla”, ”määrä on kasvanut” ja ”lisääntyvä eriytyminen”.

    Asia vilpitön, tämä riittää tästä asiasta. Olen lukuisia kertoja törmännyt tähän korkeimman mahdollisen asteen todisteluun, missä katsotaan tiukasti silmiin etusormi ojossa ja sanotaan painokkaasti: ”onpas”.

     

    kuusessa ollaan 29.3.2017 at 13:47

    Valtio hallinnoi ja määrää veroista, ei metsäyhtiöt. Jos järeitä metsiä jää hakkaamatta, mitä yksityisen omaisuuden hallinnointi kuuluu tippaakaan kummallekkaan noista?

    Samalla perusteella pitäisi sitten kaikki suomen pellot määrätä pakkoviljelyyn ja kalliokukkulat murskattaviksi.

    Kekkosen ja metsäpatruunoiden aika on jo ohi.

    Visakallo 29.3.2017 at 13:47

    Revalle ei näytä kelpaavan Suomen metsävaratieto eikä Suomen metsäteollisuuden antama tieto. Voisitko kertoa, mikä tieto sinulle kelpaa? Hankitaan sitä, jos tarve on.  Jos tämän palstan antama tieto tuntuu väärältä ja riittämättömältä, jokainen meistä voi muuttaa tilannetta paremmaksi. Sitä ei voi meiltä kukaan kieltää!

    reservuaari-indeksi 29.3.2017 at 13:52

    Visakallon mielstä siis hoitamattomuus tuottaakin järeyttä. Tähän asti olet toistanut toistamasta päästyäsikin miten ”hoitamattomat riukuuntuu”. Pientä ristiriitaa havaittavissa.

    Hakkaamaton metsä = järäpuustopinen metsä, ihanko totta.

    Nimimerkin Ollaan Kuusessa tavoin en oikein ymmärrä miten yksilöidyt metsävaratiedot ja verotus kuuluu tähän ”Järeitä puita on enemmän kuin koskaan” -visvahypoteesiin.

     

    MaalaisSeppo 29.3.2017 at 13:52

    Tämänkin ketjun yhteydessä on tullut esiin, että metsätalouden osalle ollaan sälyttämässä turhan kulutuksen ja muun taloudellisen toiminnan kestävyysvajetta. Metsätalous sinälläänhän on kestävää ainakin hiilen osalta ja kattaa osan muidenkin toimijoiden kestävyysvajeesta.

    Metsäalan toimijoiden pitäisi terävämmin tuoda esiin, että kyllä me oman vajeemme hoidamme ja suuren osan myös muiden sekä kysyä mitenkä muut aikovat osansa hoitaa.

Viewing 10 replies - 341 through 350 (of 620 total)
1 2 3 … 34 35 36 … 60 61 62