Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    ”Revalle ei näytä kelpaavan Suomen metsävaratieto eikä Suomen metsäteollisuuden antama tieto. Voisitko kertoa, mikä tieto sinulle kelpaa? Hankitaan sitä, jos tarve on. ”

    Mitäs tietoja olet antanutkaan? Et yhtään mitään! Mutua mutun perään ilman mitään perustetta. Hohhoijaa!

    Visakallo Visakallo

    Siinähän se onkin Reva, että nämä nykyiset hakkaamattomat metsät ovat paljolti niitä aikoinaan hoidettuja metsiä, mutta sen jälkeen eri syistä jääneet kymmeniksi vuosiksi kasvamaan ja järeytymään.  Miksi muuten toistelet vain minun kirjoituksiani, kun voisit tuoda palstalle todellista lisäarvoa omilla tiedoillasi?

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Lisää faktoja: ”nämä on paljolti niitä…”

    En toistele mitään vaan yritän erittäin heikolla menestyksellä penätä perusteita noihin heittoihin, esim. ”Järeämpää puuta on enemmän kuin koskaan”. Joka ei toistaiseksi esitetyn näytön perusteella vaan näytä pitävän paikkaansa.

    Jos laajemmmin motiiveitani utelet niin katson nyt jollain tavalla hyödylliseksi puhkoa muutamat paikkaansapitämättömät ilmaveivit kuleksimasta tältäkin palastalta. Tiedät kyllä mitä tarkoitan, esim. nuo antonismisi, jotka ei perustu mihinkään, eivät ole lähellekään totta, mutta kuulostaa mukavalta omassa korvassasi. Ja se onkin ainoa peruste sulla suoltaa niitä tänne, kun kuulostaa jotenkin asiantuntijalta.

    En ole itsekään asiantuntija mutta en väitä sellaista mutun pohjalta mitä en oikeasti tiedä tai en ole edes tippaakaan perehtynyt. Sinulle totta, ja julkaisemisen arvoista, on se mitä itse päässäsi vähän kuvittelet. Niin muodostuu esikuvasi AC:nkin todellisuus. Että siinä mielessä hyvällä tiellä tiedon lähteille.

    Visakallo Visakallo

    Sen kun aina tietäisikin, mikä on ehdottoman totta ja mikä ei. Maailma on täynnä virallista asiantuntijatietoa, mikä ei jonkin ajan kuluttua  pidäkään paikkaansa. Minäkin puutun osaltani täällä sellaisiin hokemiin jotka koen vääriksi.

    hemputtaja

    Lainaus reservuaari-indeksi: ””Revalle ei näytä kelpaavan Suomen metsävaratieto eikä Suomen metsäteollisuuden antama tieto. Voisitko kertoa, mikä tieto sinulle kelpaa? Hankitaan sitä, jos tarve on. ”

    Mitäs tietoja olet antanutkaan? Et yhtään mitään! Mutua mutun perään ilman mitään perustetta. Hohhoijaa!

    Silmäilin reservuaari-indeksi aloittaman jänkätyksen läpi. Tuossa lainauksessakin väittää, ettei ole tietoja saanut. Selvästi ei olekaan ja tarjotutkaan eivät kelpaa. Ei anna ainoatakaan tietolähdettä omille väitteilleen ja sitten muiden kertoma aito tieto lähteineen ei kelpaa ja silti vaatii lisää. Näyttää osaavaan myös väärin lukemisen jalon taidon.

    Selvästi on ”litteän maan kannattaja”vai olisiko ns. trolli.

    hemputtaja

    Ja sitten jotain aivan muuta. Eilen jossain lehdessä sattui simmuun juttu Kalifornian metsäpaloista. Komiat oli pinta-alat. En tietenkään muista mistä lehdestä.

    Jutussa oli pieni sivuheitto, joka jäi kaivertamaan. Siinä väitettiin, että kun metsäpalot oli onnistuneesti pidetty kurissa, seurauksena 90 % lajeista (kasveista) oli alueelta hävinnyt.

    Luku jäi vaivaamaan ja kun katsoo vanhaa kuusikkoa, se voi jopa pitää paikkansa. Epäilen kuitenkin, että olisiko myös hakkuut alueelta puuttuneet. Muuten on vaikea uskoa tuollaisia vähentymisisiä.

    Klapikone

    Nyt hakattava järeät vanhat metsät (70 – 120 vuotiaat) ovat muuten pääosin luontaisesti syntyneitä tai vanhoja harsintametsiä.

    Harsintajulkilausuman (1948) jälkeenkin metsät ohjeistettiin pitkään uudistettavaksi luontaisella uudistamisella.

    Käsin kylvöä sotien jälkeen harrastettiin jonkin verran. Sittemmin on siirrytty pitkälti istutukseen.

    Eli voiko nykyistä voimaperäistä viljelymetsätaloutta perustella järeillä vanhoilla metsillä?

     

    Visakallo Visakallo

    Hyvinkin voi. Nykyisillä menetelmillä metsä tosin kasvaa järeäksi useita kymmeniä vuosia nopeammin kuin ennen.

    Klapikone

    Tuohon puuston järeytymiseen vaikuttaa ennen kaikkea metsänhoitomenetelmät. Puuntuotos on harvennustavastsa riippumatta lähelle sama. Oleellista on se, minkälaista puuta tuotetaan.

    Visakallo Visakallo

    Juuri näin. Metsänomistajan kannalta taloudellinen tulos on ratkaiseva. Myös siemenien ja taimien paremmat alkuperät, mätästäminen, vesitalous ja lannoitus vaikuttavat kasvuun erittäin merkittävästi.  Meni yllättävän kauan, ennenkuin nämä jokaisen metsiään hoitaneen tiedossa olleet asiat siirtyi virallisiin metsänkäsittelyohjeisiin ja kasvukäyriin. Nyt nämä asiat ovat kyllä kunnossa, mutta yllättävän moni metsänomistaja elää edelleen vanhentuneen tiedon varassa. Tässä sitä työsarkaa riittäisi jos joku sitä haluaisi tehdä.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 620)