Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Viewing 10 replies - 381 through 390 (of 620 total)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Gla

    Vuoden 1990 päästöihin verrattuna kokonaispäästöt olivat lähes 22 prosenttia pienemmät.

    Vuoden 2015 kokonaispäästöistä 74 prosenttia oli peräisin energiasektorilta (polttoaineiden käyttö ja haihtumapäästöt).

    http://www.stat.fi/til/khki/2015/khki_2015_2016-05-25_kat_001_fi.html

     

    Tarja

    Kaikenlainen ääriajattelu on pahasta. Se tuli täällä selväksi. Metsät hillitsevät ilmastonmuutosta myös silloin, kun puuta otetaan käyttöön entistä enemmän. Te metsänomistajat haluatte luonnostaan kasvattaa puuta, joka päätyy käytössä pitkäaikaisiksi hiilivarastoksi, eli tukkia. Sen pitää olla myös kannattavaa, jotta on mieltä investoida hoitotöihin.

    Monimuotoisuuden varjelussa ei toisaalta olla tällä hetkellä lähelläkään maksimointia ja monimuotoisuutta ylläpitäviä tai parantavia toimenpiteitä voi tehdä ihan tavallisissa kasvatusmetsissä hyväksyttävin kustannuksin. On loogista ajatella, että luontoa ei kannata yksipuolistaa liikaa, se voi pidemmän päälle olla pahaksi metsänkasvatuksen taloudelle. Siitä kertoo tutkimustulokset sekametsien hyödyistä.

    Jovain

    En tiedä mitä tuolla isossa maailmassa ajatellaan ilmaston muutoksesta, mutta suhtautumisesta päätellen, kaikesta ei kuitenkaan olla samaa mieltä, vai mennäänkö kansallisilla päätöksillä yhteisen edun edelle?

    Kannattaa katsoa tuolta Wikipediasta ilmastonmuutoksesta. Siellä kerrotaan ihmisen vaikutuksesta, mutta myös ilmastonmuutosmekanismeista, jotka osoittavat kiistatta pitkällä aikavälillä vallitsevan tilanteen. Siellä osoitetaan, että sattuu maailman korkea lämpötila- ja hiilidioksidihuippu samaan aikaan ihmisen vaikutuksen kanssa. Ilmeisesti vaikutus on kuitenkin marginaalinen, mutta lisäävä kuitenkin.

    Klapikone

    Suojelualueet osaltaan auttavat hillitsemään ihmisen aiheuttamaa kiihtynyttä lajien taantumista tai häviämistä. Jos joku on sitä mieltä, että se on luonnollista, ja että uusia lajeja löytyy Myös, sekin on totta, onhan ihminen osana luontoa vaikuttamassa sen kehitykseen. Ihmisen vaikutus on kuitenkin niin suuri, että sitä on hillittävä.

    Lisäksi suojeltu metsä on hiilivarasto. Kasvava metsä on hiilinielu. Kuitupuuna ja energiapuun hakattava puu on hiilen lähde, tosin pienempi paha, kuin fossiilinen korvike.

    Tukkina hakattava puu päätyy hiilivarastoksi ja sen sivutuotteena syntyvä kuitu tai energia on kestävämmällä pohjalla.

    A.Jalkanen

    Päästöjen vähentämiseksi on paljon tehtävissä ja innovaatioista voi tulla vientituotteita. Tunnettu esimerkiksi on ilmastoystävällinen puurakentaminen. Toinen lupaava alue olisi biokaasun tuotanto lannasta ja jätteistä: heti tulee parannusta sekä maatalous, jäte- että liikennesektoreille!

    Luken sivuilla on hyvä yhteenveto sopeutumistoimista:

    https://www.luke.fi/ilmastonmuutokseen-sopeudutaan-tutkijat-listasivat-tarkeimmat-toimet/

    hemputtaja

    Tuolla Jovain ihmetteli: ”En tiedä mitä tuolla isossa maailmassa ajatellaan ilmaston muutoksesta, mutta suhtautumisesta päätellen, kaikesta ei kuitenkaan olla samaa mieltä, vai mennäänkö kansallisilla päätöksillä yhteisen edun edelle?

    Osallistun ihmettelyyn. En kiellä, että olisi lämpiämään päin, mutta se ei ole eka kerta. Sitä ihmettelen miten hyödyllisestä hiilidioksidista – jota ilmakehässä on aika vähän – on äkkiä tullut kauhea myrkky. Sitähän luonto kaipaa ja ottaisi mielellään lisääkin.

    Sitten toinen juoni. Olen törmännyt kuviin ja esityksiin, joissa kerrotaan, että homma onkin päinvastoin. Ensin lämpiää ja sitten alkaa irrota hiilidioksidia. Ei suinkaan päinvastoin.

    Hiukan kun miettii (bensalyijyn heikentämillä hoksottimilla), mitä tapahtuu kun esim. viileä metsämaa lämpenee, niin alkaa kysyttämään. Tosin suuremmin tuota kauheaa myrkkyä irtoaa merestä – kuulemma.

    Ihmettely ei kuitenkaan poista sitä, että ainakin paikallisesti ilman saastuminen on mennyt överiksi. Ei tekisi mieli olla Peking:ssä tai Pariisin keväässä paksuimpina aikoina.

    kuusessa ollaan

    <div class=”comment__content bbp-reply-content”>
    <div class=”comment__text”>

    Tuossapa pitkän aikavälin hiilen määrä ilmakehässä, ihan ison veden takaa tutkittuna. Jonkinlainen piikki havaittavissa vuoden 1950 jälkeen.

    Tässä uusinta muutaman sivun takaa…

    </div>
    </div>

    reservuaari-indeksi

    Kiitos kuvasta, vaikka uusintana, Kuusessaolija.

    Tiedän että tämän palstan tarkoitus ei ole olle linkkikokoelma. Ja pahoittelut Tanelille jo etukäteen siitä että linkin tähän lisään.

    Vaikuttaa kuitenkin siltä että aivan perusasiat on kovastikin hakusessa. Olisi kai jollain tasolla (ehkä) tarpeen päästä eroon näistä ”hiilidioksidihan on luonnolle hyväksi, nytkö muka myrkky” -jänkätyksistä. Keskustelukin saattaisi siten (ehkä) muotoutua vähän järkevämmäksi. No, tuskin nyt sentään…kunhan vitsailin.

    http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastonmuutos

    sitolkka

    Ilmastonmuutos ja hiilihöpötys on vuosituhannen suurin valhe. Maailmassa on suurempiakin ongelmia. Esimerkiksi väkivaltaisten uskontojen leviäminen.

    kuusessa ollaan

    Ilmaston lämpiämisen estäminen enää tässä vaiheessa on enemmän kuin haastavaa. Esimerkiksi ilmaston lämpiäminen on alkanut sulattaa siperian ikiroutaa, jolloin hiilidioksiakin pahempaa metaania vapautuu entistä enemmän maanpinnan maatumisen vuoksi. Tämä on sellainen kierre, että pysäyttäminen on hankalaa.

    Ensisijaista olisi lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö, sekin olisi hyvä alku.

Viewing 10 replies - 381 through 390 (of 620 total)