Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • MaalaisSeppo

    Eipä ole järeän puun tarvitsijat ilmoitelleet itsestään. Vaikea myydä, jos ostajista ei kuulu mitään.

    Visakallo Visakallo

    Onhan niitä vanhoja yli 200 v. puita edelleen Suomessa vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat suojelualueilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suomen metsäyhdistyksen sivuilla otetaan kantaa metsien lisäkäytön puolesta. Kirjoittajat kehottavat etsimään hakkuiden tason, jolla metsien kasvu on mahdollisimman suuri. Olen samaa mieltä tuosta ja samoin siitä, että jos katsotaan puun käyttöä vain Suomessa, sorrutaan osaoptimointiin, kun ilmastonmuutos on globaali ongelma.

    sitolkka

    Suojelualueilla ovat, mutta jos eivät olisi suojelualueilla, ei niitäkään sitten toisaalta enään olisi. Oli jopa vuosia että eräs suuri yhtiö pani vanhan metsän hyvää tukkia selluksi kun ei sahatavaraa tarpeeksi mennyt.

    sitolkka

    Itse en usko koko ilmastonmuutoshöpötykseen. Mutta jos näin ajatellaan että metsien kasvu sitoo hiiltä niin eikö suomen sijasta pitäisi pyrkiä hakkuita siirtämään esim Siperiaan. Kyllähän suomen metsät on jo aika nuoria ja kasvavia, toisin on siellä. Jännä että muka maailmanlaajuisessa ongelmassa ollaan tällä tavalla itsekkäitä ettei nähdä kokonaisuutta maailmanlaajuisesti. Imastonmuutosvalhe on kyllä joillekin hyvä bisnes.

    kuusessa ollaan

    Vanha, lahoavaa puuta ja kituvia runkoja sisältävä metsä on hiilenpäästäjä. Piste.

    Suomen uusi mahtava bisnesidea olisi hakata nuorta kasvavaa metsää ja tunkea siitä saatu puuaines maan alle, vaikka kaivoskuiluihin. Siellä hiili olisi sidottuna maaperään. Ongelma vaan on se, että samaan aikaan Kiina ja Intia päästää hiiltä ilmakehään tyyliin 1000x, eli ihan turhaa touhua. Niin kauan kuin kansainväliset ympäristösopimukset eivät ole kattavia, mikään ei muutu vaan pahenee.

    Tarja Tarja

    Kiitos keskustelusta, olipa virkistävää tulla pitkästä aikaa tänne lukemaan metsien toimintaa ymmärtävien näkemyksiä. MaalaisSepon tokaisu ”N. 5 % pakkosäästö vähentäisi turhaa kulutusta niin pajon, että päästötavoite saavutetaan.” suorastaan nauratti, kun osui niin asian ytimeen siitä, millä on oikeasti merkitystä.

    Toinen uusi oivallus tuli siitä, että itse asiassa monimuotoisuuden-maksimointi-metsä on ristiriitainen ilmastonmuutoksen-hillitsemis-metsälle. Siitä sopisi tutkijoiden väitellä enemmänkin, että kumpaa kannattavat enemmän.

    Tolopainen

    Meillä jopa valtio maksaa siitä, että jätetään vanhoja kuusimetsiä lahoamaan pystyyn ja tuottamaan kaikenlaisia tuholaisia pilaamaan myös hoidetut metsät. Myrskyt tulevat nuo suojelukuusikot vähitellen kaatamaan eikä niissä kukaan käy. Suojelukohteet pitää olla isoja yhtenäisiä alueita mieluummin Lapissa Metsähallituksen mailla. Turpeenkäyttökin on tehty lähes mahdottomaksi. Nykyiset voimalat eivät pysty puuta polttamaan ilman turvetta, koska kattilat on turpeelle suunniteltuja. Eli turpeenkäytön lopettaminen lopettaa hakkeenkäytön monissa voimaloissa, valitettavasti. Suomen ei ole syytä olla ensimmäisten joukossa hiilidioksidia vähentämässä,  kun Suomi ei voi maailmaa pelastaa, voi tuhota vain oman taloutensa liian tiukoilla määräyksillä,  joista on vain vahinkoa. Täällä kaikki pykälät otetaan niin tosissaan,  kun on vanha Tsaarin aikainen virkamiesperinne kansaa vahtimassa.

    Gla Gla

    Aikamoista yleistystä esittelet. Tällä hetkellä suojelukohteiden ongelmana nimenomaan on, että ne sijaitsevat pääosin pohjoisessa. Etelässä suojeltujen metsien osuus on vaatimaton.

    Samaa mieltä olen siitä, että kannattaisi pyrkiä suuriin yhtenäisiin alueisiin. Käytännössä se on etelässä vaikeata, jolloin pienemmätkin kohteet ovat tarpeen.

    Metsiä ei suojella yksin turisteja varten, vaan etupäässä luontoarvojen takia. Toki ainakin kansallispuistojen perustamista helpottaa niiden vaikutus turismiin. Mutta ainakin niille suojelualueille, jotka ovat lähimpänä kotiani, on muodostunut polkuja, joissa ulkoilijat liikkuvat. Jossain määrin niitä jopa ylläpidetään, vaikka mistään virallisesta ulkoilualueesta tms. ei ole kyse. En kyllä tiedä, mitä laki sanoo suojelualueilla polkujen avaamisesta tuulenkaatojen  kohdalla tai siltojen teosta ojien ja purojen yli. Sallii tai ei, tuollaiseen tuskin yhdelläkään viranomaisella on kiinnostusta puuttua.

    Yhdessä kuusikossa tuulenkaatoja on runsaasti ja niistä joskus minulla taisikin olla ajatuksena laittaa kuva tänne. Hiljattain kävin katsomassa, miten metsä muutama vuosi myöhemmin voi. Jokunen kuusi oli kuollut pystyyn ilmeisesti tuholaisten takia, mutta mitään merkkejä ongelman leviämisestä ei ollut nähtävissä. Nyt on kiinnostava seurata, alkaako noissa paikoissa muukin alikasvos kuin ruohot elpyä vai onko luontainen kehitys metsätalouden harjoittajan silmin katsottuna toivottoman hidasta.

    Eri mieltä olen siitä, ettei Suomen pitäisi co2-päästöjä vähentää. Eu sakottaa vahentämättömyydestä joka tapauksessa ja muu maailma alkaa vähentää päästöjä ennemmin tai myöhemmin. Viimeistää silloin, kun ilmakehän co2-pitoisuuden noususta aiheutuu haittaa niin paljon, että kovakalloisimmatkin sen edessä nöyrtyy. Lisäksi co2-päästöjen vähentäminen tarkoittaa käytännössä tuontienergian korvaamista kotimaisella versiolla.

     

    Tolopainen

    Suomi on jo vähentänyt hiilidioksidi päästöjä sähköntuotannossa. Ei siellä ole enää kovin merkittäviä päästöjä vähennettävänä, kun kymmenen prosenttia kokonaispäästöistä tulee energian tuotannosta. Pitäisi siirtyä haukkumaan toisen puun alle. Kun tuodaan Pohjoismaista runsaasti  halpaa vesisähköä, se on Suomen merkittävin ekoteko ja tapahtui ihan vahingossa.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 620)