Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Viewing 10 replies - 541 through 550 (of 620 total)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • Puuki

     

    ”Viimeisessä Maaseudun Tulevaisuudessa oli juttu ilmastopanelin tuotoksista. Olivat päätyneet mm. siihen, että hakkuiden suunniteltu lisäys pienentää lyhyellä tähtäimellä hiilinielua ja metsien hiilivarastoa.

    Hiilinielun heikkeneminen on selviö, kun hakkuut lisääntyvät kasvua nopeammin. Hiilivaraston pienemistä en tajua, kun hakkuut ovat selvästi kasvua pienemmät. Jokin tässä yhtälössä mättää. Ehkä se on sitä korkeampaa matematiikkaa. ”

    Ero hiilitaseessa johtuu Eu-komission esittämien laskelmien ja Luke :n laskemien eroista metsien kasvussa, eroista metsämaaksi luettavista alueista ja eroista mahdollisuuksista metsittää lisää pinta-alaa  tulevaisuudessa.  Siis esim. kasvut on laskettu merkittävästi pienemmiksi kuin ne ovatkaan.

    MaalaisSeppo

    Komppaan Rane2:sta. Vihreät ovat erityisen penseitä ydinvoiman suhteen. Ajavat nyt Vantaan energian irtautumista Fennovoimasta.

    Helsinki vihreine arvoineen on hiilipäästöineen Suomen suurin. Helsingin hiilivoiman käyttö voitaisiin supistaa lähes olemattomiin ottamalla kaukolämpö Loviisan ydinvoimalasta, josta jätelämpö johdetaan nyt mereen. Ei ole ilmastonmuutoksen pelkokerroin vielä ylittänyt ydinvoiman pelkokerrointa, vaikka ilmastonmuutos ja hiilivoima tappaa ihmisiä kuin kärpäsiä.

    Tolopainen

    Mitäs järkeä Loviisasta asti olisi siirtää kuumaa vettä, kun maaperässä on lämpöä muutenkin Helsingissä ihan riittävästi, laittaa vain lämpöpumpun pyörimään ja ottaa talteen. Kaukolämpö ei ole enää kipailukykyista eikä kovin vihreää, kun paremmat laitteet lämmön talteenottoon on keksitty.

    Jätkä

    Aina puhutaan puun hiilensidontakyvystä, mutta samalla halutaan pitää pystyssä vanhoja, vanhoja puita, joiden kasvu on lähes lopussa, koska metsä on hoitamatonta. Mielestäni fiksuin temppu olisi hyödyntää nuo vanhat hiilivarastopuut rakennuspuuksi ja rakentaa vihdoinkin sellaisia puutaloja tms, jotka kestävät pidempään kuin vain ”isältä pojalle”.

    Uusi puusukupolvi aloittaisi avohakkuulla vimmatun hiilensidonnan, sitä paremman, mitä lähempänä kasvatustiheys olisi päätehakkuutiheyttä, eli 400 – 600 r / ha.  Näin hoitotoimenpiteissä ei maahan jäisi tähteitä, joista vapautuisi kasvihuonepäästäjä ilmaa pilaamaan.

    Vain puut, jotka kasvavat reippaasti, sitovat hiiltä itseensä, Kun kasvu loppuu, alue on ”tuottamaton” ja se alkaa lahoamaan, jolloin sen aika on tullut täyteen. Ei meillä ikimetsät pysy kunnossa, vaan ne lahoavat tuolla taivasalla samaa vauhtia kuin ne kasvavatkin.

    Miksi meidän pitäisi”taistella tuulimyllyjä vastaan” ja hassata kaikki rahamme tuloksettomaan toimintaan.

    Vaikka puutakaan ei enää kaadettaisi maan päällä, kasvihuoneilmiö vain lisääntyy, lehmät ja ihmisetkin jo piereskelevät liikaa, että kehitys pysähtyisi.

    MaalaisSeppo

    Lämpöpumput voivat syrjäyttää kaukolämpöä laajemmin vain, jos nykyistä tuuli- yms. sähkön tukipolitiikkaa lisätään. Nythän on ajauduttu siihen, ettei kaukolämpölaitostenkaan kannata tuottaa sähköä. Eiköhän tässäkin järki voita, kun velkarahahanoja aletaan sulkemaan.

    Normaalissa kilpailutilanteessa kaukolämmön sivutuotteena kannattaa tehdä sähköä. Laajemmin tällä sähköllä ei kannata tällöin pyörittää lämpöpumppuja. Sähkön ja lämmön tuottaja kilpailisi itsensä kanssa.

    Kaukolämmön tuottajia ei kuluttaja kuitenkaan pysty kilpailuttamaan, kuten sähkön tuottajia. Näin kaukolämpöön sisältyy kunnallista piiloveroa, joka on tehnyt mahdolliseksi lämpöpumppujen kannattavan käytön myös kaukolämmön saatavuusalueilla. Helsinki etenkin piiloverottaa kaukolämmön käyttäjiä. Mm tästä syystä Vihreät kammoksuvat ajatusta johtaa lämpöä Loviisasta.

    Lämpöpummpujen sijasta voitaisiin harkita geolämpöä, josta on koelaitoksen rakentaminen menossa Otaniemessä. Tänä vuonna piti alkujaan olla valmista. Reikä 7 km syvyyteen. 2 kilometrissä kai ollaan. Taitaa viivästyä koko hanke niin paljon, ettei laajemmasta käytöstä voida päättää pitkään aikaan. Loviisassa olisi lämpöä tyrkyllä.

    Jätkä

    Lämpöpumppuja siis kannattaa pyörittää tuulimyllysähköllä, että se tulisi yhteiskunnalle oikein kalliiksi?

    Onhan se niin, että jos me saadaan hukkalämpö ilmaiseksi lämpövoimaloista, niin vaikea on sen käyttöä tappiolliseksi saada ainakaan talvella.

    Pitäisikö meidän pumpata ydinvoimalan hukkalämpö peruskallioon, josta se lämpöpumpuilla imettäisiin rakennusten lämmittämiseen?

    HULLUN HOMMAA.

    Kyllä asia on niin, että jos suomeen tulee vakavissa aikeissa Terroristeja tekemään pahojaan, niin heidät pitäisi opastaa Tuulivoimaloiden kimppuun. Jokainen tuhottu tuulimylly olisi kuin Loton tuplajättipotti.

    A.Jalkanen

    Kuten on aiemminkin todettu, ilmastopaneelin ja tutkijaryhmän johtopäätökset ovat sinällään oikeita. Puuntuotosta on mahdollista lisätä kestävästi muun muassa hyödyntämällä jalostettu siemen ja metsittämällä maatalouskäytöstä poistuvat alueet. Nythän tilanne on se, että metsäpinta-alamme pienenee rakentamisen vuoksi.

    Monimuotoisuudesta kyetään huolehtimaan kustannustehokkaimmin, kun metsänomistajat koulutetaan tunnistamaan mahdollisuudet omassa metsässään. Yle Puheessa oli Metsäradiossa eilen äänessä kääpätutkija Panu Kunttu, joka kertoi että eri puulajeilla on niihin erikoistuneet käävät. Yksi halpa keino lisätä monimuotoisuutta on suosia hakkuissa ja taimikonhoidossa niitä vähäarvoisempia puulajeja, pienialaisesti, esimerkiksi säästöpuuryhmiin jättämällä.

    Mitä hiilinieluun tulee, ei kannata osaoptimoida. Tuontihiilestä ja öljystä pitää pyristellä eroon niin nopeasti kuin mahdollista. Nykyiset ydinvoimalat voidaan pitää (mm. uudistaa Loviisa) osana ratkaisua, mutta uraanikin on tuontitavaraa.

    Pitää muistaa, että meillä on suuret ensiharvennusrästit (135 000 ha), jotka olisi syytä purkaa, muuten ei tule tukkia puurakennuksiin. Ensiharvennuspuusta tehdään tulevaisuudessa ensisijaisesti arvokkaita tuotteita, kuten puuvillaa korvaavaa tekstiilikuitua, joka samalla vähentää tekstiiliteollisuuden veden kulutusta ainakin 90 prosenttia. Ja vedestähän tulee ihan pian metsän ohella arvokkain luonnonvaramme (professori Tuula Packalén ennusti tämän muuten jo ainakin vuosikymmen sitten)!

    Se mitä jää biotaloudelta tähteeksi, eli purut ja kuoret, se voidaan polttaa tai muuntaa biopolttoaineeksi.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/ilmastopaneeli-hakkuiden-lisäys-syö-metsien-hiilinielua-kasvun-kiihtymiseen-kuluu-vuosikymmeniä-1.190346

    Muaseuvun netissä myös hirviaiheista keskustelua… jos ketä enää kiinnostaa.

    MaalaisSeppo

    Uraani on nykyään poikkeuksellisen edullista. Varastot ovat täpötäynnä, eikä kysynnän lisääntymistä ole näköpiirissä. Talvivaarastakin sitä saadaan, jos poliittista tahtoa on.

    Uraaniahan kannattaa polttaa nyt niin, että n. 2/3-osaa energiasta pumpataan mereen. Jos tämä hukkalämpö hyödynnettäisiin merkittävin osin, niin mikäpä olisi edullisempaa. Helsingin suhteenkin kannattaisi tehdä niin, että suunnitellusta pellettienergiasta luovutaan ja otetaan ydinvoiman hukkalämpö käyttöön. Uraanista ei tarvitsisi maksaa yhtään lisää, mutta kivihiilen tuonnista säästettäisiin. Lisäksi pelletit voitaisiin myydä Tukholmaan.

    Olen melko varma, että uraani on energiasisällöltään ylivoimaisesti edullisin polttoaine etenkin, jos ydinvoimaloiden hukkalämpö hyödynnetään merkittävin osin. Uraanin tuontikustannuksia ei kannata pelätä, koska vastaavasti vapautuu kallimpia tuotteita vientiin. Pellettiä siis ulos ja uraania sisään ja Talvivaarasta myös.

    Metsuri motokuski

    Paikallisessa sanomalehdessä oli tähän asiaan liittyvä julkaisu. Siinä luontoliiton edustaja totesi että kyllä puun käyttöä voidaan lisätä mutta metsästä pitää ottaa vain tukkipuut poimintahakkuuna. Taimikoihin kuulemma ei tarvii koskea eikä taimikoiden harvennuksia tehdä. Kerätään vain tukkipuun kokoluokkaa olevat puut. Tällä tasolla kun tietämyksessä mennään niin ristiriitoja hiilijalanjäljen ja puun lisäkäytön suhteen on tulossa.

    A.Jalkanen

    Kauppi & Lundmark: ”Suurimman ilmastohyödyn tuo talousmetsien käyttö.”

    http://www.smy.fi/artikkeli/nakokulma-pohjoiset-metsat-ovat-valttikortti-ilmastonmuutosta-vastaan/

     

Viewing 10 replies - 541 through 550 (of 620 total)