Pitää muistaa, että metsänhoitoon panostetaan VAIN, jos se on kannattavaa. Talous on mitä on ja se tulee määräämään sen, kuinka paljon puuntuotantoon panostetaan.

Kulut ovat pitkään nousseet tuottoja nopeammin, eikä muutosta ole näköpiirissä. Tuet tulevat poistumaan, kiinteistövero uhkaa jne. Se tarkoittaa ilman muuta entistäkin varovaisempia investointeja metsänhoitoon.

Ymmärrän palveluntuottajien huolen työpaikoistaan. Palveluntuottajana olisin metsänomistajaakin enemmän huolissani tulevaisuudesta. Se minusta näkyy näistäkin kirjoituksista. Toisen takapuolella tietysti jokainen istuisi tuleen.

Reima on periaatteessa oikeassa, mutta tällä hetkellä vaihtoehtoja tarkasteltaessa väitän ainakin etelän rehevämmillä paikoilla parhaimman taloudellisen tuloksen saatavan systemaattisella panostuksella perinteiseen metsänhoitoon. Keskustelu on tietysti vaikeaa ilman täsmällisiä esimerkkejä, mutta itse pidän todennäköisempänä sitä, että panostuksia vähennettäessä alkaa ns. hoitorästien negatiiviset vaikutukset jyrätä teoreettiset säästöjen kannattavuutta parantavat vaikutukset. Teoriassahan aika ja korko saa surkeankin metsän ilman investointeja kannattavaksi, mutta käytännössä tuollainen vaatii kohtuuttomasti työtä ja silti tuloksena on huono leimikko. Kävin hiljattain katsomassa myytävää rästikohdetta. En tehnyt tarjousta, koska arvotin sen 2,5% korolla negatiiviseksi. Aika ja rahat olisi mennyt heinikon kanssa taisteluun, kun muutaman vuoden takaiseen osittain uudistamattomaan, kosteaan ja  useita kymmeniä säästöpuuhaapoja sisältävään aukkoon ei ollut edes vesakkoa kasvanut. Rajanaapurina olisin saattanut kiinnostua, mutta nyt erillinen 9 hehtaaria olisi ollut pelkkä rasite huolimatta mt-omt kasvupaikkatyypistä 1300 lämpöastesummalla.

”Mitäs teoreettisia säästöjä ne ovat, jos uudistamisinvestointi säästyy luonnon hoitaessa uudistumisen. Ne ovat varmoja säästöjä. Teoreettisia ja epävarmoja ovat tulevaisuuden tuotot”

Kerropa Reima millaisissa olosuhteissa luonto hoitaa uudistuksen jollakin säädyllisellä tavalla.  Toki kaikki metsät uudistuvat aikanaan, mutta euroja saa odotella vuosikymmeniä ellei satoja.  Kuluja kuitenkin kertyy jokaiselle miltei vuosittain.

RR: ”Jos uudistamisinvestoinnille saa muualta vastaavalla riskillä saman tai paremman tuoton, taloudellisinta olisi antaa luonnon hoitaa, olkoon uudistumisen tulos sitten mikä hyvänsä. Joka ei sitä myönnä, ei halua nähdä totuutta.”

Kukaan tuskin tuota kiistää. Harrastat kuitenkin teoreettista jossittelua. Mikä on muualta saatu vastaavan riskin kohde ja miten sitä voi verrata kuvioittaiseen metsän käsittelyyn? Jos muualta saa paremmin rahaa, eikö silloin kannata myydä metsät sen sijaan, että jättää ne hoitamatta?

RR: ”Yleensä luonnostaan syntyy monen puulajin, enemmän tai vähemmän eri-ikäinen metsä.”

Tavoitteena on kuitenkin saada aikaan ostajia kiinnostavaa talousmetsää.

RR: ”Mitäs teoreettisia säästöjä ne ovat, jos uudistamisinvestointi säästyy luonnon hoitaessa uudistumisen. Ne ovat varmoja säästöjä. Teoreettisia ja epävarmoja ovat tulevaisuuden tuotot.”

Oletin, että tuottoja käsitellään käsi kädessä kulujen kanssa. Työnantajani edellisen johtajan aikana luotiin suunnitelma, miten säästämällä saadaan firma kannattavaksi. Ei saatu. Tuli uusi päällikkö, joka investoi toimintaan ja nyt on luvut kunnossa. Näivettymispolitiikkaan en minä metsässänikään usko. En myöskään usko siihen, ettei investoinnilla olisi vaikutusta tulevaisuudessa aiheutuviin kuluihin. Uudistamisvaiheessa tehty säästö voi hyvinkin aiheuttaa myöhemmin työlääpää hoitoa. Esim. erään kuvion uusintaviljelyssä jätin osan muokkaamatta ja istuttamatta, koska alalla oli luontaista taimea. Kuitenkin tuon pitäminen heinikosta vapaana on ollut paljon työläämpää kuin muokatun osan.

80-90-luvuilla tieteellinen totuus oli että happosateet tappavat kaikki metsät.Mm.Satu Huttunen ja Erkki Lähde toimivat tämän totuuden sanansaattajina.Kukaan ei tätä edes epäillyt.Tämä johti rikki-yms. päästöjen vähentämiseen joka oli hyvä asia,mutta myöhemmin selvisi että suurin osa Suomen ja muidenkin maiden metsissä ilmenneistä oireista johtui poikkeuksellisista sääoloista.

Virheellisistä tutkimuksista seurasi oikeita toimenpiteitä.