Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 620)
  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

    Merkitty: 

    Olin seminaarissa nimeltään ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus”. Raporttia pukkaa myöhemmin. Sopeutumista tutkiskelleet asiantuntijaryhmät olivat tulleet siihen tulokseen, että metsiä koskevat ainakin mm. seuraavat näkökulmat:

    – Tuuli- ja lumituhoriski kasvaa talvien leudontuessa.

    – Alemman tieverkon kunto tulee kriittiseksi puuhuollon kannalta.

    – Huonot talvikorjuukelit yleistyvät lumi- ja routa-ajan lyhentyessä.

    – Hyönteistuhoriski kasvaa.

    – Ravinteita ja kiintoainetta voi huuhtoutua enemmän vesistöihin vuotuisen sadannan kasvaessa (nimenomaan talvella).

    – Sopeutumiskeinot. Riskipuita poistetaan jo nyt sähkölinjojen, ratojen ja teiden varsilta. Sekametsiä pitäisi suosia. Korjuukaluston kehittäminen tärkeää.

  • rame

    Kyllä puuntaimen istuttaminen on kannattava investointi siihen liittyvine rituaaleineen monelle muulle mutta ei mo:lle tänä päivänä.

    Metsänomistajan kokonaistilanne tosiaankin laaja käsite, missä kunnossa ja minkälaisessa kasvuvaiheessa on tullut palsta hankittua omistukseen on yksi merkittävässä asemassa oleva juttu metsänhoitoa ajatellen. Olen tullut siihen tulokseen omalta osalta että metsä saa itse päättää mitä missäkin kuviossa kasvatetaan, minä auttelen tehden laatuharvennuksia eri kehitysvaiheissa; se täytyy tässä todeta että hankinnat olleet hoitattomia kymmeniä vuosia ja koneitakin käytetään järeimmissä kuvioissa.

    Männyn istuttamista ajattelin kokeilla pienessä mitassa joihinkin pieniin aukkoihin suoraan kunttaan kuivassa hiesumaassa, hirvet kylläkin riipineet luonnon taimet joten riskit ovat kyllä melkoiset onnistumisen kannalta kaikin puolin.

    Nyt alkamassa parin hehtaarin hieskoivikon ensiharvennus, raivasin sen kolmisen vuotta sitten ja alkaa vahvimmat yksilöt erkaantua. Sinne ilmeisesti odotettavissa kuusen alkuja jatkossa jos sen tuhanteen väljentää, aika näyttää.

    Tämänkaltainen metsänhoito on kauhistus monelle mutta ymmärrän kyllä heitä heidän asemansa vuoksi. Sen enempiä saatuun ohjeistukseen puuttumatta niin tämä on yhden aktiiviharrastajan valinta ainakin niin kauan kuin kuntoa riittää.

    MaalaisSeppo

    Kyllä aktiiviharrastajan kannattaa huolehtia istutuksista ainakin omt ja mt-pohjilla.

    Jotkut metsänomistajat pitävät metsätilan tuottoina pelkästään puun myyntituloja. Tämä iän karttuessa tuo mieleen ajatuksen, ettei kannata istuttaa, kun en niitä puita ehdi myymäänkään. Kannattaisi miettiä myös tilan myyntiä ja metsänhoidon vaikutus tilan arvoon.

    Rakennusten omistajissa esiintyy vastaavaa ajattelua:kyllä se minun aikani kestää. Entäs sitten, kun joutuu muuttamaan rupusesta omakotitalosta? Päätyy rupuseen kerrostalokaksioon.

    sitolkka

    Ei päädy, jos on remonttirahat sijoittanut viisaasti. Itse olen tehnyt laskelmia, että istutus ei koskaan kannata. Saman summa poikii muualla metsän kiertoajassa varmasti paljon enemmän. Ja koskaan ei voi tietää mikä hinta metsällä kymmenien vuosien kuluttua on. Ehkä ne omistaa sitten vaikkapa Venäjän federaatio. Maata ei voi ottaa evakkoon mukaansa. Kansainväliset sijoitukset on suojassa valloittajilta.

    Timppa

    Sitolka, koska sinulla on noin ylivoimainen tietämys tulevaisuudesta, niin myy ihmeessä kaikki metsäsi ja ryhdy pörssisijoittajaksi.   Sijoittamalla oikeisiin kohteisiin saatat tuplata omaisuutesi arvon muutamassa vuodessa.  Metsässä se vie tosiaan vuosikymmeniä.

    En kyllä ymmärrä ajattelua, että tahallaan laiminlyödään metsien hoito.  Emmehän voi arvata miten hyvin hoidetun tilan arvo kehittyy tulevaisuudessa.  Emme tietenkään voi arvata sitäkään, miten osakkeiden arvon käy.

    Omakotitalon remonttien kannattavaisuus on kyllä monesti riippuva sen sijainnista.  Siis siitä millaiset markkinanäkymät kiinteistöllä on.

    MaalaisSeppo

    Metsän hinta on nyt niin hyvä, että huolimattoman hoidon kandidaattien kannattaa myydä heti.

    Metsuri motokuski

    Jos sitolka ajattelee metsään vain omana sijoituksenaan eikä anna arvoa sille että sen joku lähipiiristä perii niin varmaan metsänhoito ei kannata. Hakkaa niin kauan kuin myytävää pisaa ja sitten perikunta hoitaa loput. Usein myymällä tilan johonkin hintaan. Täällä meidän kylällä oli yksi poikamies joka hoiti samalla tapaa. Tilan koko oli yli 100 ha. Tosin hän istututti metsänsä mutta ei laittanut eurokaan hoitotoimiin. Tilan peri sitten veljen poika joka nyt yrittää uurastaa metsän eteen. Tosin ei siitäkään oikein mitään tule. Ne viimeisetkin puskat meni veroihin joita jäljellä oli, joten eipä hyvältä näytä sekään. Mutta ei varmaan murhetta tule poikamiehellekkään kun pari metriä on multaa päällä,

    MaalaisSeppo

    Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehokkaasta ja nopeasta metsän uudistamisesta tulisi palkita. Nythän palkitaan lähinnä huonon hoidon korjaustoimenpiteistä. Taimikon varhaisperkauksesta koen kylläkin kuuluvan hyvän metsänhoidon toimenpiteisiin. Siitä saatavaa korvausta voitaisiin nostaa.

    Gla Gla

    Metsän hoidosta saatava palkkio määräytyy ihan suoraan sen perusteella, miten hyvin työssään on onnistunut. En oikein käsitä, miksi hyvästä taloudellisesta toiminnasta pitäisi erikseen palkita. Vaikka huonon hoidon korjaukseen saakin tukea, huono hoito tuskin sillä kilpailukykyiseksi muuttuu. Ei se ainakaan minun tavoitteisiini kuulu.

    Gla Gla

    Reima, miksi mielikuvituksesi tuottaa näkemyksiä, joita en ole esittänyt? Missään yhteydessä en ole edes vihjannut siihen suuntaan, että taimien istuttaminen karuun maahan olisi maailman tuottoisin investointi.

    AJ:n kommentti sekapuustosta juurikääpäkohteessa on kiinnostava. Sekametsä on hyvä vaihtoehto varmaan myös ilmastonmuutosta ajatellen. Vastustuskyky paranee, mikä puulajien hintasuhteiden ohella pienentää epäonnistumisen riskiä. Mutta entä jos kuuseen tarttuukin juurikääpä ja hirvi syö koivut? Sekoitushan ei juurikaan juurikäävän osuutta kuusista vähennä. Neuvottiinko Aarre-lehdessä ylläpitämään maaperän juurikääpää?

    Pete

    Suositus sekapuuston suosimisesta ei taida perustua mihinkään ainakaan tutkimuksilla todistettuun tietoon. Asiantuntijat toistavat tätä mantraa, mutta eivät taida itsekään tietää miksi. Toki se kuulostaa hyvältä ja monimuotoiselta kun yhden puulajin metsään liitetään negatiivisia termejä kuten monotonisuus jne. Omalla kohdalla kaikkein elinvoimaisimpia ovat puhtaat kuusikot ja männikön kun ne kasvavat niille sopivilla kasvupaikoilla. Ja ei niitäkään en ole onnistunut, muutamasta yrityksestä huolimatta, kasvattamaan niin etteikö niissä olisi koivua, haapaa, leppää, pihlajaa, raitaa j lehmusta.

    Ylipäätään ihan alkuperäiseen kysymykseen liittyen, varaudun ilmastonmuutokseen niin, että kasvatan kuusta ja mäntyä viljellen niille sopivilla kasvupaikoilla. Pidän havupuiden latvukset vapaina koko ajan. Teen harvennukset ajoissa niin etteivät puut riukuunnu. Istutuskuusikoissa riittää yksi harvennus. Ja päätehakkuut ajoissa ellei minustakin tule vanhemmiten puun panttaajaa😀.

     

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 620)