Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
No jo on laiska, että kehtaa kysyä 2500 taimen istutuksellle vieläpä hintaa, hae kuule Virosta reippaita teinipoikia, tai Thaimaasta marjanpoimijoita, jos ja kun itse et enää työhön kykene, taikka lajia taida,eli osaa.
Ilmaston lämpenemisestä johtuen pitäisi kaikin keinoin välttää kuuselle uudistamista, sillä kuusi on kaikkein alttein hyönteisten, juurikäävän, metsäpalon ja tuulen aiheuttamille metsätuhoille tulevaisuudessa. Kuusen käyttöä puoltaa yksin sen mänyä ja koivua vähäisempi alttius taimikkovaiheen hirvituhoille.
Myöhemmin varttuneet kuusikot voivat kuitenkin mäntyä ja koivua useammin altistua tyviosaltaan hirvien vikuutuksille. Nämä tulisi huomioida taimilajia suunniteltaessa, mutta se on vaikeaa. Hyvin usein istutuksenkin kustannus taimineen on liian tiheänä pidetyn hirvikannan, eli metsästäjien aikaan saamaa.
Nykyisin yleensä istuttamista varten juodutaan muokkaamaan maata ns. kääntömätästyksenä, koska näin taimien kasvu on jatkossa hyvä, eikä perkaustarvetta kehity kohtuuttomasti. Kuitenkin vain harvoille aloille uskaltaa hirvikannan vuoksi istuttaa jalostettuja männyn tai rauduskoivun taimia, vaikka niin pitäisi kaiken järjen mukaan tehdä.
Kaapimisella toteutetun laikutuksen avulla olisi mahdollista saada alueelle ilmainen luontainen rauduskoivikko tai männikkö. Kylvö muommausjälkeen olisi toinen vaihtoehto. Silti puulajin valinta on hirvituhouhkan vuoksi vaikeaa, koska koivu kehittyisi kohta etukasvuiseksi.
Jos sahaa koivut kaikki pois, voi hirvi syödä tai vaurioittaa männyn taimikon. Siksi joudutaan odottamaan lopullista perkausta kunnes koivu on 5-6 metristä eli ohittanut hirvituhoille alttiin koon. Siinä ehtii hirvi tuhota männyn taimistoa ja joskus koivutkin. Ehkä myöhemmin joudutaan täydentämään varjostusta sietävillä kuusen taimilla. Tässäkin tapauksessa taimikon hoitotyö ja mahdollinen kuusen täydennys on hirvitiheydestä johtuvaa turhaa työtä.
Kuusta joudutaan nykyisin istuttamaan aivan turhaan metsästäjien pelkän harrastuksen vuoksi. Näitä ei hirvivahinkoina ole korvannut mikään taho, vähiten hirvivahinkojen korvausjärjestelmä.
Se mänyä puu, siis edellistä kertojaa lainaten,taitaa mäntyä tarkoittaa?
Mutta Saksassa pääosin kuusi metsiä ja on tuhot totta, mutta me olemme huomattavasti pohjoisemmassa Ilmasto vyöhykkeessä, kyllä täällä kelpaa kuusia kasvattaa, havununnatkaan liikoja pahoja viellä tee.
Sama kuin raivuulla, päivätuotokseen vaikuttaa olosuhteet. Jo tuo että istutetaan harvempaan pienentää päivätuotosta. Enempi kuitenkin vaikuttaa maaperä ja muokkaus jälki, sekä taimimateriaali. Taimien kantaminen ei ole ainoastaan istutus ajasta pois, se on useinmiten niin raskasta että työtahti hiipuu ja esim isompia kuusentaimia ei montaa sataa kerralla kanna. 200 metrin matkan 1400 taimen kantaminen vie noin tunnin päivästä, eli tuotos yli 200 tainta vähempi suoraan ajanmenekkinä, mitenköhän kilometrin kantomatkalla. Oikein kun olosuhde vastustaa, tuhat tainta ei mene päivässä ja kun kaikki kohdallaan tuon 2500 tainta istuttaa päivässä. Yksi kriteeri on aukon koko, pieniä aukkoja istuttaessa aikaa tuhrautuu enempi muuhun kuin istuttamiseen.
Toistaiseksi olen tilannut uudistukset kokonaispalveluna. Jonkinverran tulee hommaa ja hallinnoimista jos tilaa:
– Maanmuokkauksen yhdestä paikasta
– Taimet toisesta paikasta
– Istutuksen kolmannesta paikasta
Homma kusee jos yksi lenkki tässä ketjussa pettää tai esim istutus viivästyy niin, että taimet ovat liian kauan laatikoissa jne. Mieluummin olet ulkoistanut tämän vastuun mutta kyllä tätä erikseen tilaustakin pitää kokeilla jossain vaiheessa.
Minkälaiset kokemukset teillä on näiden palvelujen erikseen tilaamisesta?
Kuten Raivaajan kommentista huomaa: ”Kovia taksoja teillä. Tekisin +-500 euron ansioita päivässä teidän taksoilla. Ei siinä mitään, sääli että itse olen alueella jossa taksat tiukemmat. Siis jos nuo on istuttajan taksoja eikä kukaan muu ole vetämässä välistä.”, taas ovat menneet sekaisin työpalkat ja urakointihinnat. Nuo 20 sentin kahtapuolen olevat hinnat ovat siis kustannukset, mitä istutuksen työ maksaa metsänomistajalle. Kun siitä vähennetään kaikki työhön liittyvät kulut ja työtä suorittavan yrityksen voitto, jäljelle jäävä osuus on työntekijän palkkaa. Palkkatyössä oleva voi saada taimelta parhaassa tapauksessa 10 senttiä, yleensä jää alla.
Näinhän se on kuten metsänmies toteaa. Unohdetaan palkan sivukulut ja usein jopa alvit. Sitten ihmetellään erilaisia hintoja ja ajatellaan, että ollaan itse ”tiukempien taksojen alueella”. Sitä tuolla aiemmin jo vähän vihjailin. Jos jo nyt tekee hommaa y-tunnuksella, niin kynnys ei ole enää suuren suuri omaan asiakashankintaan ja kokonaisvastuun kantamiseen. Voi saada tuo harmillinen ”välistä vetokin” lisää merkitystä 😉
Siis kun y-tunnuksella istuttaa niin alvittomasta taksasta aika vähän menoja saa aikaiseksi. Matkakulut ja 20€ ateriakorvaus lähinnä menoihin. Tietenkin jos uutta työautoa ym hommailee niin sillon saa poistoja aikaiseksi.
Alvittomista summistahan tässä on puhuttu koko ajan. Sain sen kuvan että jossain maksetaan metsuriyrittäjälle jotain 0,20€ ja siitä ylöspäin mikä ei omalla seudulla onnistuisi suoraan yrittäjän ja metsänomistajan välillä. Koska samaan hintaan istutustyön saa isommilta firmoilta jossa mukana heidän omat katteet. Luonnollisesti metsänomistaja ottaa sen turvallisemman vaihtoehdon eli suuren firman palvelun jos hinnoissa ole eroa. Tutun kaupat sitten erikseen. Eikä tässä ole minulla ongelmaa. Töitä riittää kun ei ylihinnoittele itseään. Tämä alkaa olla aika kilpailtua työtä. Liettua Latvia suunnalta tulee porukkaa jotka ovat valmiita tekemään halvalla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään