Keskustelut Metsänhoito Istutus päätehakkuutiheyteen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 99)
  • Istutus päätehakkuutiheyteen.

    Paljon puhutaan että kuitupuuta tulee markkikoille liikaa. Onko kukaan kokeillut kuusen istutusta suoraan päätehakkuutiheyteen, jolloin kuitupuuharvennukset jätetään kokonaan tekemättä. 600 runkoa hehtaarille ja täysperkaus kahteen kertaan.

    Puusta tulee varmasti melko oksaista, mutta sehän ei kuusella niin haittaa. Plussana olisi myös pienemmät taimikustannukset.  Onko kukaan verrannut tällaisen kasvatuksen taloudellista tulosta suhteessa yhden harvennuksen kasvatukseen.

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    On tullut istutettua muutamia kymmeniä hehtaareita päätehakkuutiheyteen, yhden aiempien sukupolvien istuttaman alueen olen päässyt päätehakkaamaankin. Laatu ja määrä olivat ylivertaiset.

    Timppa

    Anton on tainnut rikkoa lakia.  Eikö 1200 tainta/ha ole alaraja, jonka jälkeen pitäisi täydentää.

    Tuollaisessa metsässä ei muuten taida selvitä kahdella perkauksella.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    En minä istutusmääristä mitään kirjoittanut.

    Gla Gla

    Itse olen saanut puuni kaupaksi, joten en ole huolissani muiden hakkuumahdollisuuksista.

     

    mehtäukko

    Mielenkiintoinen kysymys Uppolta.

    Muuttuneen (osin huonontuneen) uuden metsälain mukaan jos uudisalalle istutettaisiin vain se 600 r/ha,täydennystähän siihen kyllä sikiää liiankin kanssa.Hiestä ja raudusta.Kustannussäästö on jonniimoinen.

    Edellytys onnistumiselle olisi,että lähes jokainen istutustaimi kehittyisi laaturungoksi,mikäli muut raivataan taimikonhoidossa matalaksi. Jos näin ollen,- kun ylitiheyttää ei missään vaiheessa pääsisi syntymään-, puusto lihoisi päätehakkuuseen 10-15 vuotta ennen normi-aikoja ,olisi siinä ideaa.Kasvuruuti kun jäisi päätehakkuurunkojen käyttöön, lihominen varmaan hiljaisina kesä-iltoina suorastaan rutiseisi…?!

    Uppo

    Lyhyttä kiertoaikaahan tuossa tietysti pitäisi tavoitella. Rehevällä maalla ehkä jopa 35-40 vuotta. Jos kaikki haittaava ryönä vedetään sileäksi, niin olisi tosiaan mukava nähdä päätehakkuurunkojen kehitys. En tiedä onko metla tutkinut tällaista mallia.

    pikkutukki

    Taimimäärän tiputtaminen aloituksen mukaan tekisi mätästyksineen noin 800 euron säästön . 800 euroa sijoitettuna 5% korolla kiertoajaksi (60 vuotta) tekisi laskurin mukaan 14 943,35 euroa . Vastaa monta tukkikuutiota (entäpä jos metsäkin onnistuu hyvin maltillisesta taimimäärästä huolimatta , jopa tuli tuottoa ).

    Klapikone

    Istutus tiheyteen 600/ ha ja taimikon perkaus ainoastaan näiden kuusien ympäriltä.

    Ensiharvennus/ kuusikon päätehakkuu 35 – 40v, samalla koivikon harvennus.

    Koivujen alla tässä vaiheessa jo uusi kuusikko tulossa.

    kuusessa ollaan

    Juupajuu. Lueskelin metsälehti makasiinistä juurikin tutkijoiden ihmettelyä, miksi mäntyjen runkomuoto on alkanut muuttua…lieneekö ihme, jos vähitellen alkavat istutustaimikoiden 2000 kpl normitiheydessä alkuvaiheen kasvaneet havupuutaimikot olla tukkikoossa. On täysin ymmärrettävää, että taimivaiheessa riittävässä tilassa tyvi vahvenee ja se vahvuus seuraa koko puun loppuelämän ajan. Nyt sitten valitetaan, että kartiokkuus on jo niin rajua, että sahatavaran saanto pienenee. Joka osaltaan sitten johtuu pitkistä tukkien tavoitemitoista. Eli lopputulemana pitäisi ilmeisesti sitten taas alkaa kasvattamaan riukumetsiä, jotta saadaan solakkaa puuta. Tämä vaan huomiona tähän keskusteluun, koska avarassa kuusesta tulee melkoisen tyvekästä…

    mehtäukko

    Siinäpä se.Taimikkovaihe olisi pidettävä sen verran turilaana,että oksikkuus pysyy kurissa mutta latvat ilman muuta täysin vapaana.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 99)