Eli jos tuo on noin, miten Anton kertoo, mihin perustuu nykyiset suositukset täystiheästä istutuksesta?

Kannattamaton kuitupuiden istuttaminen voidaan siis jättää pois?

Kustannuksia minimoitaessa kyllä tuo 600 – 1000 tainta/ ha kuulostaa järkevältä. Ei tarvitse kuituja istutella. Luonnon täydennystä kyllä tulee melko varmasti niin, että 1200 tainta löytyy uudistusalalta, eikä rikota lakia.

Luontaisessa uudistamisessakin esim. Kaistalehakkuuna, saadaan helposti huononakin siemenvuonna se 600 havupuu tainta ja lehtipuita täydentämään.

Näin saadaan edelleen kustannuksia alas.

Toki tiheydet 1600 – 2000 perustuu useiden vuosikymmenten näyttöihin, joiden mukaan esim männyn laatu paranee merkittävästi, kun sen ensimmäinen viisi metriä ”karsiutuu siinä vaiheessa, kun oksat siinä ovat vasta lyijykynän paksuisia. Kun mänty sen jälkeen harvennetaan, kuolleet oksat tippuvat poisja tulee oksatonta pintapuuta kymmenen sentin kerros runkoon. Ylitiheästä metsästä voidaan ensimmäisessä harvennuksessa poistaa vialliset puut kakistelematta ja sitten onkin tervaspuiden ja kuitupuun teon aika.

Nykyään ei männynkään tarvitse olla oksatonta ja hitaasti kasvanutta, kun Itä-Suomalaisetkin ovat saaneet sormijatkoslaitteet. He tekevät oksatonta ikkunakantellia 30 sentin pätkistä, joiden lustot ovat sentin paksuisia = lahoaa äkkiä – saadaan myytyä uudet äkkiä.

Laatupuun kasvatus on historiaa, eikä siitä makseta. Sen takia Anttooniuskin kasvattaa oksaista höttöä.(Ja kehuu sitä)

Suomen puunjalostusteollisuus kusee omaan ruokakippoonsa.

Kyllähän harvassakin istutustiheydessä saadaan luonnontäydennystä niin, että metsä on riittävän tiheä laatupuun kasvatukseen. Lähinnä vältetään kuitupuiden istuttamista.

Metsästä kehittyy näin sekametsä ja sitä on mahdollista kehittää eri tavoin.

Mänty tosiaan kannattaa uudistaa luontaisesti tai kylväen. Harvaan istutuskuusikkoonkin voidaan saada hyvä mäntysekoitus. Harvennuksissa sitten päätetään kasvatetaanko kuuset päätehakkuuseen asti koivuja harventaen, tai jos saadaan sekaan hyvälaatuista mäntyä, voidaan metsää hoitaa näiden hyväksi.

Muutenkin 2 – 2.5mm sädekasvu ei kai vielä ole kovin höttöistä, ja sekin vaatii jo aika harvan kasvatustiheyden.

Kaistaleessakin on erikoista jos ei edes koivua saada, kuusi tulee myöhemmin alle, jos ei heti. Tämä voi tuntua monesta hitaalta, mutta täystiheä istutuskuusikko saa tuottaa aika paljon siihen nähden, että uudistamiskulut sijoittaisi johonkin muuhun tuottavaan sijoituskohteeseen. Tämän sijoituksen lisäksi metsä kasvaa ilmaiseksi.

itsellä on alikasvoksiin tullut 34 vuodessa 15cm puolellensa. eli luston keskipaksuus 4,4mm. Ja erittäin tiheä sekametsä. mt.

Salaisuus on kokovaihtelu. Jos harvaan istutetut tai luontaiset kuuset saadaan etukasvuisiksi, on niiden kasvu erittäin kova.

Nämä joutavat jo ensiharvennuksessa tukiksi.