Keskustelut Metsänhoito Jalostetun männyntaimen paremmuus?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
  • Jalostetun männyntaimen paremmuus?

    Mäntyä tarve istuttaa (tai kylvää) keväällä parillekin avohakkuulohkolle.
    Onko taimitarhoilla jalostetut taimet jo kuinkakin paljon nopeampikasvuisia ja/tai parempia, kuin luonnontaimet?
    Mistä kannattais hankkia?

  • Timppa

    AIka kätevä konsti on äestys ja sen yhteydessä männynsiementen kylvö. Ongelmana on, ettei niitä äestäjiä ole paljoa. Kustannuksiltaan systeemi on joskus jopa halvempi kuin laikutus ja taimet. Etuna tietysti ainakin teoriassa runsaampi taimiatuotanto. Jos on heinettyvä paikka, silloin taas riskinä on, että se heinä nitistää kylvöstä syntyneet taimet. Luonnontaimia ei synny joka vuonna ja niillä on sama ongelma.

    Siis asiaan on vaikea antaa varmaa vastausta perehtymättä esimerkiksi tuohon heinettymisasiaan.. Meillä on tuota äestys+kylvöä käytetty pari vuotta. Taimia on syntynyt yleensä runsaasti. On niitä sitten hävinnytkin. Varmuutta kokonaissaldosta ei vielä ole. Ainakin toistaiseksi parhaat tulokset olen saanut kylvämällä laikkuihin käsin kylvökepillä tai haravaan yhdistetyllä annostelijalla, jolloin on voinut samalla hieman peitellä siemeniä. Silloin ne eivät ole niin herkkiä kevään paahteelle.

    Taimien syntyminen siemenistä aurinkoisilla rinteillä on riskialtista. Näemmä auttaa, kun jättää puurivejä, jotka vähän varjostavat ja estävät maan kuivumista. Naapuri teki valtavan aukon tuuliseen rinteeseen. Siemenpuita oli harvassa ja niistäkin valtaosa kaatui. Siinä taimettuminen kuontaisesti lähes epäonnistui. Siis monet tekijät vaikuttavat siihen, kuinka hommassa onnistuu.
    Vastuksena kysymykseen, itse kyllä uskon, että se taimitarhan taimi- tai siemenaines on selvästi parempaa. Kun siis riskinä on sekin, ettei niitä luonnonsiemeniä edes synny.

    Pete

    Siemenpuut kaatuu tuulessa, eli parempi ottaa niistä raha päätehakkuussa ja niillä varoilla ostaakin sitten jalostettua siementä yltäkylläisesti. jos siemenpuita jättää oikeasti tarpeellisen määrän (40-50kpl/ha?), niin sitten on vaivana vielä siemenpuiden poisto ja oikea ajoitus. Jos jättää 10kpl/ha, niin pystyyn jääneitä ei kannata korjata, mutta ei ne harvat puut paljoa siemennäkään.

    Timppa, äestys + kylvö pitäisi olla selkeästi edullisempaa kuin laikutus, taimet ja istutus, sanoisin noin puolet edullisempaa. Mielestäni äesjälki on yleensä selvästi parempaa kuin laikutusjälki. Muokattua alaa tulee enemmän ja äkeen ”palteessa” on jatkuvana ”putkena” erilaista taimettumispintaa.
    Itse valitsen äestyksen aina kun mahdollista. Olen käyttäisin sitä edelleen myös karummilla mt-pohjilla, joille istuttaisin 800-1000 kuusentainta ja siihen sitten täydennykseksi männyn kylvöä parhaalla mahdollisella siemenellä.

    Kaivinkonelaikutuksen etu on se, että kauhaan vaihtamalla voi kaivaa kuivatusojiakin. Kun pitää aukon koon minimissään 5 hehtaarissa, niin uskon, että paikalle saa kohtuuhintaan metsä-äkeen ja lisäksi kaivinkoneen. Kaivinkoneita on kuitenkin hyvin saatavissa.

    Totta on, että äkeet ovat käyneet valitettavan harvinaisiksi ja työ pitää varata hyvissä ajoin. Ymmärrän kyllä mätästyksen edut, mutta huolellisella työllä äkeellä saa syntymään jopa jonkinlaisen palteen, joka on ainakin huonon mättään veroinen. Jos ostaa istutustyön äestetylle alalle (tai laikutetulle), niin istutuspaikkoja tulee aluksi valvoa. Kokemattomat istuttajat laittavat taimet herkästi justiinsa väärään paikkaan.

    Timppa

    Niin me Pete muuten tehdäänkin niillä karummilla MT-pohjilla. Siis äestys+kylvö ja seuraavana vuonna n. 1000 kuusentainta. Äestyskokemukset ovat niin tuoreita, ettei vielä voi täyttä varmuutta antaa.

    Vuonna 2009 jätettiin erääseen länsirinteeseen jonoihin mäntyjä. Kylvin sen laikkuihin kylvökepillä siemenen, joka iti erittäin hyvin. Näillä lumilla poistetaan siemenpuut. Itse kyllä uskon, että varjostuksella/tuulen vähentämisellä saattoi olla vaikutusta hyvään itämiseen. Tai sitten ei.

    kisi

    Timpan mainitsema kylvökeppi kummastuttaa. Ensimmäistä kertaa kuulen nyt ko.kepistä. Pikainen googletus antoi ymmärtää, että kysymyksessä on hieman noin niinkuin museaalinen esine. Miten on? Vieläkö kylvökeppejä myydään tositoimiin jossain vai onko Timpankin keppi joku vanhempi oman vajan aarre? Miten se toimii?

    Leevi Sytky

    Kylvökeppi on vain miehillä. Heh heh!
    No, puujalkavitsailua. En minäkään ole nähnyt kylvökeppiä koskaan, en ainakaan muista. Itselläkin on tiedossa männyn siemenen kylvöä keväällä, enkä oikein vielä tiedä miten sen toteutan.
    Viimeksi kylvin, kauan sitten, ottamalla hyppysellisen, (muutama siemen ) ja tipautin ne laikkuun. Jalalla vähän hieraisin, eikä muuta.

    kisi

    Leevi Sytkylle (hyppykeppimies?):
    Mistä/miten se laikku siihen ilmestyi?

    Korpituvan Taneli

    Entivanhaan oli puutarhapuolella ja käytettiin joskus pellollakin, kylvökeppi.
    Se oli peltiputki, johon siemenet laitettiin. Putken alapäässä oli kaksi pyörivää lautasta, sopivalla aurauskulmalla toisiinsa nähden. Toinen lautasista pyöritti siemenen annostelijaa, jossa oli vielä jonkinlainen säätökin.
    Keppiä kun työnnettiin muokatussa maassa, niin lautaset avasivat vaon, johon siemenet tippuivat. Kun lautasten aurauskulma oli sopiva, niin vako peittyi itsestään. Sama periaate, kuin kiekkovantaisessa kylvökoneessa.
    Tällä kylvettiin kasvimaalla, mutta erityisesti turnipsipeltoja yms.
    Laitetta ei käytetty metsässä.

    Puiden siemenien kylvöön oli joskus vähän pienempi ontto putki, jonka alapäässä oli vipumekanismilla käytettävä annostelija.
    Yhtä hyvään tulokseen päästään koskenkorvapullolla (miel tyhjä liemiruuista), jonka korkkiin tehdään sopivat reiät.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh

    Haulla: ”kylvökannu vako” löytyy kylvöväline, jollaisella naapurin poika kylvi uupeeämmän metsään keräämiäni ja kuivattamiani siemeniä laikkuihin, jotka olin pikkuveljeni kanssa kuokkinut. Oli muistaakseni ensimmäinen palkkatyö, jota suoritin.

    Puun takaa

    Jos hyvän männikön aikoo saada, niin pitää käyttää siemenseosta jossa on valiosiementä hyvälaatuisen metsikkökeräyssiemenen seassa.

    Paras kylvötulos tulee taasen kaivurilla jossa on kylvölaite.
    Jos sellaista konetta ei ole käytettävissä, tärkeintä on käsinkylvössä huolehtia, että siementä menee oikea määrä hehtaarille, (Itävyysprosentti täytyy myös olla selvillä!) sekä se, ettei siemenet mene maahan liian lähekkäin. Se helpottaa aikanaan huomattavasti raivausta ja/tai koneellista energiapuun korjuuta tai ensiharvennusta.

    Leevi Sytky

    Kisille: Laikku tehtiin kuokalla.

    Tanelin kuvailema ”kylvökeppi” on tuttu laite. Sellaisella kylvettiin lantun siemeniä vielä 60-luvulla. On kokemusta.

    Tuota pullokonstia olen ajatellut. Pussista jos kylvää ja menee silimälleen, niin halleluja… siellä ovat.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)