Mäntyä tarve istuttaa (tai kylvää) keväällä parillekin avohakkuulohkolle.
Onko taimitarhoilla jalostetut taimet jo kuinkakin paljon nopeampikasvuisia ja/tai parempia, kuin luonnontaimet?
Mistä kannattais hankkia?
Haulla: ”kylvökannu hallström” löytyy pidempiselkäiselle sopivampi kylvölaite.
Männynkylvössä käytettyjä kylvökeppejä oli varmaan kymmeniä erilaisia. Kaikilla niillä syntyi hyvä männikkö. Nythän sen estää holtiton sorkkaeläinlaidunnus ja sudenpelko.
1960-luvun puolivälissä kylvettiin rei`itetystä Jaloviina- ja Koskenkorvapullosta.Ennen kylvöä siemeniä kostutetiin suovedessä ja sitten annettiin vähän kuivahtaa,että eivät takertuneet toisiinsa.Kylvön epäonnsitumisen surin syy on siemenen kuivuminen.Joskus on keväällä 2kk täysin sateetonta.Ennen Vappua pitäisi kylvömiesten jo olla liikkeellä(jos kuiva kevät ja aljkukesä)
Ei se mikään museoesine ollut. Vuonna 2010 sen ostin. Putki, jonka sisään laitetaan siemeniä. Alapäässä mekanismi, joka antaa muuraman siemenen, kun painetaan maahan. Vaatii huolellisuutta, koska siementen tulo saattaa jumittua.
Siinä mielessä kätevä, että saa siemenet haluttuun paikkaan ja vähän peiteltyä niitä.
Otsikon aiheeseen palatakseni, kysyn mitä mieltä ollaan jalostetun siemenen käyttämisestä puolukkatyppiä karummilla maapohjilla?
Saako jalostetusta siemenestä mitään hyötyä karummilla tai sitten paremmilla maapohjilla, jos siemen on keskimäärin jalostettu soveltumaan tuoreelle kankaalle sopivaksi.
Pitäisikö jalostaa kaikille eri maapohjille oma lajike?
Melkein joka kesä aiemmin tai ainakin nyt viime kesinä, jotka ovat olleet sateisia ja lämpimiä, ostotaimista (jalostettu) perustetut männyntaimikkoni eivät ole pystyneet hyödyntämään tätä hyvää kasvuilmastoa tai maapohjaa ainakaan laadun suuntaan, vaan taimikoissani näyttäisi olevan ennätysmäärä sellaisia taimia, jossa on 2 tai 3 puolen metrin päälatvakasvainta.
Eli toissa kesänä mänty on reagoinut hyviin olosuhteisiin kasvattamalla useampia latvasilmuja (lisäksi sivusilmuja ennätysmäärä 6..12 kpl) normaalin yhden pääsilmun ja 5 sivusilmun sijaan, mikä tietenkin laadun kannalta olisi mitä tärkeintä.
Nythän nuo useampilatvaiset männyt eivät tule olemaan tukkipuulaatua, vaan pensastuvat pilalle, jos ei sitten sahaa ylimääräisiä latvakasvuja pois (hirveä työ vielä joka vuosi käydä taimikot läpi).
Itselläni on menossa jalostustyö noissa taimikoissani sattumoisin kasvaneista muutamasta hyvästä kloonista, jotka ovat reogoineet oikeaoppisesti hyvään maapohjaan eli kasvaneet nyt 15 vuotta suoraan yhtälatvaa ja 4..6 sivukasvainta ja mikä tärkeintä kasvaneet paksuutta ja pituutta (50..80cm/v) selvästi enemmän kuin nämä taimet, jotka nyt lenkoutuvat ja pensastuvat useammalla latvalla pilalle.
Ilmeisesti suomaalinen männyn jalostustyö on ollut hukkateillä, sillä hyville ja viljaville maapohjille ei ole saatavissa sellaista mäntykloonia, joka ei menesi pilalle latvanvaihdoilla, lenkoutumalla, oksaisuudella ja pensastumalla.
Tärkeintä on että siemen ”tarttuu” hyvin maahan, jolloin se imee itseensä vettä ja alkaa itää. Kaivutuore maa on siinä mielessä paras kylvöalusta. Tämän takia kaivurissa olevalla kylvölaitteella saadaan hyvä tulos. Toisaalta männynsiemen voi odotella joskus kauankin otollista itämisaikaa ja moni on mennyt kylvämään alueen uudestaan kun sirkkataimia ei ole ilmestynytkään samana kesänä.
Kyllä itäminen paranee,jos peittää siementä muutamalla millillä maata.Tasaa ilmeisesti kosteus ja lämpöolosuhteita,suojaa voimakkailta sateilta ja linnuilta..Ainoastaan hienojakoisillla kuorettuvilla mailla peittäminen heikentää ulosta.
Kertausta joistakin edellä kerrotuista konsteista.
Kylvökeppiä käytetään vieläkin pellonomaisessa viljelyssä esim. jänismiesten kaaliviljelmillä.
Maastoon männyn kylvöön sopii paremmin avarasuinen puolen litran muovipullo. Muovikorkkiin porataan 4:n millin reikä.
Pienellä ripautuksella saa halutun määrän siemeniä paikkaansa, jopa kaksi tai kolme, joka riittää. Konelaikkuun tai vastaavaan kannattaa siemeniä kylvää moneen, väh. kahteen kohtaan, ja pieniä määriä.
Jalalla pieni polkaisu päälle on paikallaan. Kaivutuore tai muuten kostea maa on huomattava etu.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.