Keskustelut Tekniikka Jätkä hoi!

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 52)
  • Jätkä hoi!

    Vanha stihlin raivuri ei ole käynyt vuosiin kunnolla. Työsuutin saa olla isolla ja silti vouaa. Tyhjäkäynti ok. Kaasari uusi kiinasta,ei auttanut. Pakari hehkutettu, suodin vaihdettu. Polttoaineletku silmämääräisesti ehjä. Silti ei ota työkiekkaa. Voiko vika olla muualla kuin polttoaineletkussa? Stefat, miten oireilee?

  • Jätkä

    Ei ole!  Joskus on leikitty hyväkuntoisella M-sahalla hypittämällä sitä jojon malliin pelkän narun varassa, kyllä se käyntiin lähtee, ellei ole liian vetelä joustokäynnistin. Kerran naapuri toi uuden sahan näytille, kun se oli niin vetelä vedettävä, ettei hän uskonut sen olevan käyntikunnossa lainkaan.

    Speedvay – moottoripyörät ovat olleet niin lutkuja, että ne yleensä lykättiin käyntiin. En ole seurannut nykypyörien käynnistystä, mutta ei ne tyhjäkäyntiä naputtele.

    Kim1. 250 cc Crossipyörä on puristuksiltaan ylivoimainen. Siinä on niin kovat puristukset, että se on katkonut jalkojakin, kun on liian varovaisesti polkaistu.

    Yleensä moottoripyörässä on seuraavaksi kovat ja keskiverto bensa-autossa löysimmät.

    Jätkä

    Tikkula. Ultraäänipesurin ei tarvitse olla kovinkaan kallis. Minulla on jo pitkään ollut sen kokoinen pesuri, johon sahojen kaasuttimet avattuna mahtuvat loistavasti. Se ei ole tosin sitä varten hankittu, vaan pesen sillä muita , herkkiä vimpaimia. koska pesurini on vaatimaton, siinä käytetään hanasta kuumaa vettä, kun kalliimmissa se kuumentaa itse oman vetensä. NO – nopeampi tämä on.

    Lainasin sitä yhdelle taitavalle konemiehelle viikoksi ja kun kävin siellä sitten, hän innoissaan esitteli juuri hankkimaansa pesuria. Kun se on korjaamossa, niin on ihan hyvä, että se keittää vetensä itse. Kyllä se putsaa ahtaimmatkin poraukset vaivattomasti ja särkemättä niitä.

    Tuota sahan sopeutumista hieman ounastelinkin, varsinkin, jos kone ottaa kunnolla kiekkaa, niin sen kaikki paikat puhdistuvat – tai hajoavat.

    Kun aikoinaan siirryttiin halvasta mineraali-öljystä Nykyaikaisempiin peseviin öljyihin, meni vanhoja sahoja hajalle, kun karstat lähti liikkeelle. Avattiin joitakin sahoja, joissa mäntä oli kulunut helmastaan olemattomaksi, kävi silti vielä.

    Pavekka

    Diisselissä on kovimmat.  Normaali hyvä kuntoinen saha on siinä mainitussa 10-12:ssa. Voi olla enemmän tai vähemmänkin riippuen asianhaaroista.  Narusta ei huomaa kun on niitä aikansa vedellyt kun vetovastuksissa on suuria eroja. Mittari on ainoa joka kertoo. Muovipannat oli muovihuskeissa ja niiden tyyppivika. Myöhemmin ne oli kaikki metallipannalla. Ammattihuskeissa alusta asti.

    Pavekka

    Stefavuoto alkaa yleensä sisävuodolla. Sitä ei näe ulospäin muuten kuin käyntihäiriöinä tai mittaamalla. Jonkin ajan päästä se alkaa vuotamaan myös ulos ja silloin vaivat pahenee. Kulumisen asteesta riippuen sen voi nähdä jo ulospäin kun stefa on märkä tai siinä on silminnähtäviä vaurioita. Ruuveja ruuvaamalla sitä voi saada käymään sen verran että voi myydä sen jollekin piruparalle mukamas ehjänä.

    Jätkä

    Mitä ruuveja ruuvailet, joilla M-sahan Stefoja voi kiristellä? Ei ole vielä tullut vastaan sellaisia.

    Akselitiiviste on rakenteeltaan sellainen, että se juurikin on tarkoitettu pitämään kampikammion ylipainetta sisällä.

    Jos kampikammion paineita halutaan mitata, tarvitaan peitelevyt sekä imukanavaan, että pakoaukkoon ja toisessa niistä pitää olla nippa painemittarin letkua varten. Aikoinaan ainakin nuo peitelevyt olivat merkki- ja mallikohtaisia.

    Samalla painemittarilla voi testata kaasuttimen neulaventtiilin pidon.

    Jätkä

    Pavekka:”Diisselissä on kovimmat. Normaali hyvä kuntoinen saha on siinä mainitussa 10-12:ssa. Voi olla enemmän tai vähemmänkin riippuen asianhaaroista. Narusta ei huomaa kun on niitä aikansa vedellyt kun vetovastuksissa on suuria eroja. Mittari on ainoa joka kertoo. Muovipannat oli muovihuskeissa ja niiden tyyppivika. Myöhemmin ne oli kaikki metallipannalla. Ammattihuskeissa alusta asti.”

    -Mitkä muovipannat? Jos tarkoitat imikaulan pantoja, niin 346 – mallin alkupään sarjoissa ne olivat muovia ja kyllä ne mielestäni silloin olivat maailman parhaita ammattisahoja. Meillä meni takuuremontin kautta toistakymmentä sellaista.

    -Dieselin puristuspaineista ei ole ollut kysyntää.

    -Kyllä sen narustakin tuntee, onko puristusta vai ei. Kerran yksi isäntä kysyi, kannattaisiko hänen ostaa oikein siisti ja vähänsahattu vaihtosaha Huskun liikkeestä. Pyyntihinnankin sanoi. Olin käymässä hänen luonaan viran puolesta tilakäynnillä. Näytti sahaa ja nyppäsi käyntiin, ihan hyvin kävi. Saha oli 346. Kokeilin narusta ja sanoin, että puristukset ovat jo löyhtyneet, siihen hintaan pitäisi myyjän vaihtaa sahaan uusi mäntä. Ukko ihmetteli;”Mistä sinä sen tiedät”. Otin autosta samanlaisen sahan ja käskin kokeilla puristuksia. Ero tuntui selvästi. Ukko sai sahan uudella männällä.

    Pavekka

    Suutinruuvit vedetään rikkaalle kun kone vuotaa. Auttaa hetkeksi.  Stefan kuuluu pitää kahteen suuntaan koska kampikammiossa on samanarvoinen syklinen paine molempiin suuntiin tuhansia kertoja minuutissa.  Kampikammiomittari käy myös kaasuttimelle mutta se ei ole täysin sopiva siihen karkean asteikkonsa vuoksi.

    No sanotaan panta-asiasta sitten niin etten ole nähnyt  3 sataasarjalaisessa ammattihuskissa muovipantaa. Myöhemmissä muovirungoissakaan ei ollut enää. Ja varaosanakin myydään metallista.

    Naruvetotesti ei ole luotettava puristustesti. Mittari on. Sahoissa on sisäänrakennettuja keventimiä ja erilaisia tapoja toteuttaa käynnistin.

    Jätkä

    Akselitiivisteen merkki on usein Stefa, mutta muitakin valmistajia on. Tiivisteen rakenteesta voisi päätellä sen, kumman puolen painetta se ensisijaisesti on suunniteltu pitämään. Pikkupaineissa se pitää kyllä hyvin molemmin puolin. Kuitenkin Kampikempuran ”Stefa” asennetaan aina jousitettu tiivistyshuuli sisäänpäin, jolloin ylipaine yhdessä rengasjousen kanssa pitää ylipaineen sisällä.

    Ulkopuolta vastaan on ns. pölyhuuli, joka pitää nimensä mukaisesti ”Stefan” puhtaana pölystä.

    Kun akselitiiviste on kulunut niin, että sen sisäpuoli on jo tasainen, taikka se on kovettunut / haurastunut, se ei enää toimi niinkuin on suunniteltu.

    ”300-sarjalaiset” on jokin mielikuvahöyrähdys, koska todellisuudessa ei ole mitään 300-sarjaa. Huskulla on lähtenyt sarjoittelu ykkösestä, jonka perässä on kokoa osoittava numero, taikka numerot . Esim 140, 242, 346, 444 jne. Onko siinä 346 siis 300 sarjaa? Jos jonkinlaista sarjakuvaa haluaisi hahmottaa, niin nuo ovat 40 -sarjaa!

    Jos asia ei vielä ole valjennut, niin katsotaan vanhaa moottorisaha”sarjaa”: 162, 262, 266, 366, 466 jne. Samaan runkoon on ihan pienin muutoksin tehty seuraava versio, joka teoriassa on jossain suhteessa parempi kuin edeltäjänsä.

    Nyt ammattimallin husku normaali-ihmiselle on 550. Mitä sarjaa se on? Kysyn vaan! Vink. Vink. Se ei ole 300-sarjaa!

    Pavekka

    Se on 500 sarjaa. 400 sarja on maatilasarjaa. 300 sarja on vanhaa tuotannosta poistunutta sarjaa joista metallirunkoiset oli pro tai semipro malleja riippuen näkökannoista. Stefat tai säteisakselitiivisteet pitäisi aina asentaa valmistajan ohjeiden mukaan. Niitä on myös perinteisestä poiketen eli väärinpäin asennettavia.

    Jätkä

    Väität siis, että sahat:435, 450, 445, 440, T435, T422, 440e, 439 ja 435e -kuuluvat maatilamalleihin ja ovat 400-sarjaa? Missä on näiden kokoluokkien ammattilaisversiot, eli ensimmäinen numero 5? Tiedän kyllä, että entisen karvalakkimallien numeroinnin tilalle tuli kolminumeroinen merkintä, mutta se on lähinnä vain sekoittamassa pakkaa.

     

    Akselitiivisteitä on käytetty myös toisinpäin – tilanteen mukaan, eikä ne aina ole olleet niin merkillisiä. Esim Mopon moottorissa (Minarelli) oli kytkimen puoleinen tiiviste ”väärinpäin” Se on varmaan niin, koska sen on pidettävä vaihteiston öljyt pois kampikammiosta.

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 52)