Vaatimaton kaveri kun on mielestään vauvasta asti vaikuttanut puuston kasvuun.

Heräsi uteliaisuus että minkäverran puuta on Visakallon puustoisimmalta hehtaarilta löytynyt? Sitten yleisesti keskustelu taitojen tasosta täytyy sanoa että onneksi sukupolvien myötä sekin näyttää kehittyvän. Minulle opetettiin kotona jo pentuna että rumasti nyt osaa sanomansa tuoda esille kuka vain, mutta hyvästi sanominen vaatii jo vähän taitoja.

Ymmärsit mjo väärin. Tarkoitin että jk:n arvokasvu ei ota kiinni tasaikäisen viljelymetsän tuottoa, kun mukaan lasketaan erotus päätehakkuun korjuussa.

Puutuomakselle vastaan, että tuo ko. hakattu alue oli tähän mennessä puustoisin, eli yli 650 kiintoa/ha. Se oli kyllä vielä hyvässä kasvussa, mutta ylijäreys alkoi jo tulla etenkin reunapuissa vastaan. Pyrin kasvattamaan loppukasvatuksessa kuusikot Juurikkalan tapaan yli 500 kiintoon, eli 500 kpl motin puita hehtaarilla, jos vain maapohja on siihen riittävän hyvää. Kuusikoiden kiertoaikaa ei kannata kuitenkaan kirjanpainaja-vaaran takia kovin paljoa jatkaa, jos maasta ei löydy tarpeeksi evästä. Tällä hetkellä on loppukasvatusvaiheessa mm. mielenkiintoinen turvekorpi-pohjalla oleva kuusikko, jonka terveyslannoitus laittoi aikoinaan aika hurjaan kasvuun.

Visa taitaa saada hakkuutähteistäkin enemmän rahaa ,kun Perko puistaan. 😊 On varmasti tuhti kasa havuja kuivumassa.

Perko kierrättää konetta puita keräilemässä kymmenen hehtaarin alalla ,jotta saa samat motit kasalle ,mitä Visa saa hehtaarilta. 60 vuoden aikajanalla saattaa jk-kertymä yltää vain siihen määrään ,mitä Visa sai pelkistä harvennuksista. Kantohintojen eroja voi vain arvailla ,mutta täysin varmaa on ,että kantohintojen ero ei tässä tapauksessa Visan ja Perkon välillä jää kymppiin. Voi olla kaksikin kymppiä. Hyvä jos riittää tämäkään.

Aika monelle mutkalle saa Perko vääntää kaavansa ,jotta saa jk:n näyttämään paremmalta vaihtoehdolta Visan tapaukseen verrattuna. Vilpittömät onnittelut Visalle saavutuksistaan!