Olen Bosgårdissa lounaalla. Ei ole näkynyt aitoja toimivia erirakenteisia jatkuvan kasvatuksen metsiä vielä täällä luontopolun varrella. Semmoinen mielikuva tulee että jos sekametsiä lähtisi kovasti harventamaan saadakseen tai vapauttamiseen taimia saattaisivat loput kuuset kuivettua.

Vaikuttaa siis, että jatkuvan kasvatuksen metsätalouttaan mainostava Bosgård on kahden metsänhoitotavan loukussa.  Kuusikoihin ei voi tehdä aukkoja, koska mainostavat harjoittavansa jatkuvaa kasvatusta.  Jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ei taas  uskalla tehdä, koska edessä on Annelin kuvaama riski.  Nolo juttu olisi, jos luontopolun varren kuuset kuivuisivat jatkuvan kasvatuksen hakkuun vuoksi.

Luonto hoitaa tämän tilanteen.  Joku lahovikainen kuusi kaatuu.  Siitä alkaa kaarnakuoriaisepidemia.  Nyt voi tehdä aukon metsätalouden turvaamiseksi.

R.Ranta taitaa viitata siihen, että lasketaan uudistaminen päätehakkuun kuluksi tai ainakin lasketaan paljonko uudistuskulut ovat prosentteina päätahakkuutulosta kuten Jyrki Ketola juuri kolumnissaan teki.

Jos nyt ymmärsin oikein niin olen R.Rannan kanssa samaa mieltä. Sen mistä, koska ja kuinka paljon on aiemmin tullut rahaa ei pidä vaikuttaa päätökseen uudesta investoinnista.

Joidenkin on vaikea ymmärtää, että ei aukosta saatu pääoma lopeta tuottamista, kun pääoma siirtyy metsästä rahamarkkinoille. Pääoman tuotto jatkuu eikä se edellytä mitään toimenpiteitä omistajalta.

”…ei pidä vaikuttaa uudesta investoinnista..” Ei pidäkään, mutta kun on annettu ymmärtää täysin toisin. Ja se ei ole kestävää millään yrityssektorilla.

Atomipommilaisen sanoma jk:sta ei miltään osin vakuuta ketään puolelleen. Päin vastoin karkottanut aprikoivia pysymään selkeän, tuottavan ja hallittavan puuntuotannon jaksollisissa vaiheissa.