Viimenenkin kannattavuus menee jk-harsinnassa, jos metsuri tulee mukaan korjuuseen. Vain mä-laatutyvien ja koivun sahatukkien katkaisu manumenetelmällä voi olla kannattavaa myös mo:lle.   Jk-korjuussa tulee muutenkin ”takkiin” suhteessa päätehakkuuseen ja tasaikäisen metsän kasvatukseen. N. 5-10 € motilta heikompi kantohinta ja pienempi saanto /ha tekee jk-harsinnasta kannattamattoman suhteessa parempaan korjuutapaan.

Perkon kohteet tuntihommia. Huomioidaan onneksi kantohinnassa. Mitä enemmän rukkasenjälkiä puussa , sitä alempi kantohinta. Rajataan monesti kaupan ulkopuolelle kokonaan. Tasaisilla mailla erilliskaatoa  ei käytetä ollenkaan. Moton ulottumattomissa olevat puut edistävät mukavasti säästöpuutavoitteen toteutumista.

Mikäli oli tarkoitus markkinoida jk-hakkuita sillä ,että tarvitaan vielä metsurikin mototon lisäksi , voi olla ostajakandidaatit kiven alla. Jatkuva kasvatus toteutuu siten kirjaimellisesti oksankaan katkeamatta jk-tilojen mailla.

”…Maastossa olevat  rinteet  tai  muu este pystytään  tekemään metsurin avustuksella kaataen puut..”  on sellaista tietoutta, josta tuon kirjoittaja ei tiedä käytännöistä yhtään mitään.     Metsuri ei saa siellä ensinkään yhtä-aikaa tolskata. Ja etukäteen kaataissa mikä on sekasorto ja kuoriutuneet jäävät puut? Sieltä mistä nyky-aikainen 8-p moto pysty hakkaamaan, ei tarvitsekaan. Ne perkolaisen vaatimat metsurin kaadot kallioiden kielekkeille jäävät toukan ruuaksi.

Saksassa metsuri avustaa motoa kaikilla FSC-tiloilla, koska ajouraväli on 45m.

Tottakai metsurin käytetään samaan aikaan moton kanssa. Monta kertaa on jyrkässä rinteessä metsuri kaatanut puita alarinteeseen jos sen jälkeen motolla on puitu. Samoin ylijäreitä ja ongelma puita kaadetaan moton kanssa yhdessä. Silloin kuin tein leimikkosuunnittelua niin varasin jo suoraan metsurin mikäli puiden korjuu sitä vaati.