Puuki: Eihän täällä juuri muita olekaan, kuin ”laskutaitoisia jk harsijoita” (korjuuyrittäjät eturintamassa?) ja toteuttamistapana pidetään mitä toden-näköisemmin jaksottaista metsänhoitoa jaksottaisen metsänhoidon metsässä. Tilastojenkaan mukaan jatkuvan kasvatuksen hakkuita ei ole kuin n. 5-10 prosenttia. Siihen määrään mitä ”jk hakkuita” tehdään, ei oikein ole muuta selitystä kuin, että jk hakkuita sovelletaan jaksottaisen metsiin. Tätä käsitystä tukee myös metsänhoidon luokitus, niin myös selvitysten mukaiset vajaatuottoiset nuoret metsät. Hyvin vähän tilastoidaan luokituksen mukaisia poiminta- ja pienaukkohakkuita.

Perkolainen…”ja höpäjää jo korjuusmenetelmistä mitä sattuu. Haastavat kohdat ovat olleet avohakkuulla ja jatkuvalla jotenkin samanlaista korjata seinän  noustessa riittävän  jyrkäksi..”  osoittaa jo melkoista tietämättömyyttä.

On täysin eri asia edes mainita sekavan jk-hatelikon puunkorjuusta rinteillä säästäen hattarataimia ja kuorivaurioita, kun avossa uravalinta ja kasojen paikat ovat vapaat. Puut voi hakata jyrkältäkin kinkamalta parikytä metriä alemmas tasamaille ajokoneen ulottuville. Korjuun kustannus, mielekkyys  ja tuotto mo:lle ja yrittäjälle pyörivät aivan eri sfääreissä. Kyllä tässä nähdään selvästi, kuinka asioiden kokonaishallinta on eräillä aivan alkeellisella tasolla.

Mistä johtunee huono suosio kun kaikki on niin auvoisesti jk:ssa.

Perko kyseli aukkojen taimista miksi ne eivät pärjää. Ihan mahdotonta vastata kun jk ei ole olemassa tarpeeksi mittausaineistoa. Entisenä taimitutkijana arvelen kuitenkin että kyllä pärjäävät!

Aineistoilla tarkoitan esimerkiksi tietoja puuston rakenteesta ja pitkän ajan puun myynneistä. Millaisella puuston rakenteella jk:ssa on jatkuvuus ainakin kaksi hakkuuta, ehkä kolmekin? Kasvupaikka, puulajit, rinnankorkeusläpimitat, määrät kokoluokittain? Poistumat ja kantohinnat?

”Hankintakauppa ja omalla sopimuksella korjuuyrittäjä esim. kysyntää on..” Kysyntää on vain Jovain mainostamiin omiin tussarointeihinsa. Pystykauppa ei tietenkään ole suosittua tällaisille, kun siellä ei saa sahan kanssa heilua.

Sitä se on jk:n huono suosio, mitä raati täällä tarjoilee. Ei tarvitse ihmetellä tai noudattaa, sen paremmin kuin lain tai puukaupan suosituksia. Aika paljon kertoo tuo jk:n 2.7 % metsänhoidosta ja puukaupasta. Jk luokitellaan kasvatushakkuisiin eli samaan luokkaan kuin jaksottaisen tasaikäisrakenteisen hakkuut. Tilastoinnissa voi olla virhe, se ei kuitenkaan poista sitä, että paljon tehdään ”jk harsintaa” jaksottaisen metsiin.