Jatkuva kasvatus käytännössä.

”Mää luulin notta…”

Se Visan kantokasaan törmäys vaikuttaa vieläkin?

Vai metrinen heinä esti uudistumisen mikä syntyy valoisaan metsänpohjaan? Ja sitten alettiin kääntää maata, että siemenet sai itää pienen hetken ilman heiniä. On mennyt jo niin pitkä aika siitä kun harsinta on tehty ja aikalaisia on jäljellä ei yhtään, niin kukaan ei oikein muistakkaan miksi on siirrytty maanmuokkauksiin.

Massapuun käräys  metsästä kaksinkertaistui  joka  12. vuosi, tuhosi  mo:n  tulot ja  70  vuodeksi koko  alan.    Sitä varten  keskusjohto  laati  selluntuotannon plantaasi- lait.    Sahapuitten  puolivalmisteet  vietiin sellukattilaan ,koko puhtaaksi kaltattuna .    Onko  A J    kuorinut  propsia?

Tämähän ei ole metsänomistajien syy ja ongelma, jos maailmanmarkkinat pyytää ja teollisuus toimittaa haluttua jalostetta.

Mutta osapuolten ja kansantalouden pelastus on ollut se, että raaka-ainetta ja tavaraa vientiin on riittänyt.

Jatkuvassa karvoituksessa olisi käytännössä loppunut kaikki.

Perkolta mielenkiintoiset ja paljon puhuvat käppyrät.

Kuten olen moneen kertaan todennut, en laakka ihmettelemästä tätä jk panikointia. Aivan perusteltu vaihtoehto, jossa niin katsotaan perustelluksi, syystä tai toisesta.

Sekin on totta, mitä Tahvonen esityksessään keroo, että jos korko on korkea, niin aina käy niin, että jk on taloudellisestikin parempi. Hussenkin kertoma tuolla edellä, ei pahoin mene metsää.

Kaikki me kaiketi tiedämme, että panostamisella ja ahkeralla metsänhoidolla voidaan lisätä ja laadullisesti parantaa puuntuotantoa, mutta kun tuotannon määrä ei ole koko totuus kannattavuudestakaan millään alalla, ei myöskään puuntuotannossa.

Metsäekonomian perusteet olisi sikäli hyvä tuntea, että olisi joku käsitys siitä, mitkä tekijät ja miten ne kannattavuuteen vaikuttavat. Täälläkin olisi varsin helppo tehdä analyysi kirjoittajien metsäekonomian osaamisesta. Ne, jotka asia ymmärtävät, väittävät laskennan pohjalla olevan biologian vääräksi. Jotkut yrittävät väittää, että laskenta on turhaa, kun emme voi heidän mielestään riittävän tarkasti tietää tulevaisuutta. Se tarkoittaisi, että kaikki investointilaskenta olisi turhaa, joka sekin on käsittämätön väite. Joku on laskentaperusteista perillä, mutta jostaki syystä ymmärtää, että raha investointii tulee jostakin menneisyydestä, eikä sitä tarvitse kattaa tulevaisuuden tuloilla – todella kummallista. Sitten on iso joukko (ellei valtaosa), joilla ei ole alkeellistakaan  käsitystä metsäekonomiasta.

Hyvää kesää kuitenkin kaikille.