Perkolla itsellään oli 11 vuotinen oottelu ennen kuin kuusen leikossa alkoi näkyä elon merkkiä kasvusta.

Koivikossa kirmaa lähteelle ihan lähiaikoina neito kaunis ulkomaan. Ei ole katkeruutta ollenkaan.

Perko aikoo selkeästi tehdä juhannus taikoja. Kun katselet kaivosta tulevan heilasi kuvaa älä kurkistaa liian syvälle. Siellä odottaa kylmä kylpy, pidä sepalus kiinni myös veneessä.

Kommentti Hesariin:

On todella ihmeellistä kuinka hyvässä kunnossa metsämme ovat, kun tiedetään niiden historia.
Pohjanlahden vaikutusalueen puita on viety jo 1600-luvulta asti Tukholmaan. Pietari alkoi jo 1700-luvulla imeä Saimaan vesistöalueen puita. Metsien käyttö kaskenpolttoon kiihtyi 1750 lähtien väestökasvun’ seurauksena. Pohjanmaan ja Kainuun metsiä käytettiin suuressa määrin tervanpolttoon. Metsiä hävitettiin todella tehokkaasti..

Uusi aika koitti, kun teknologinen kehitys ja Britannian kasvavat markkinat mahdollistivat 1860-luvulta sahateollisuuden ja sen jätevirtoja hyödyntävän massateollisuuden kehittymisen. Suomi alkoi vaurastua, mutta edelleen metsäkato jatkui, koska metsien uudistumisesta ei huolehdittu.

Tilanne muuttui vasta 1948, kun 6 johtavaa metsäasiantuntijaa ns Harsintajulkilausumassa vaati, että metsiä hävittävistä poimintahakkuisista on luovuttava. Silloin niitä kutsuttiin harsintahakkuiksi, nykyään jatkuvaksi kasvatukseksi. Harsintajulkilausumassa vaadittiin, että uuden taimikon syntymisestä on huolehdittava ja aluetta kasvatettava tasaikäisenä aina siihen saakka kunnes kuvio uudistushakataan.

Tähän systeemiin systeemiin alettiin siirtyä 1950-luvulla. Pääasiassa tämän ansiosta metsiemme puumäärä on kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä nykypäivän 2500 miljoonaan. Vuosikasvu on yli kaksinkertaistunut 50 miljoonasta m3:stä yli 100 miljoonaan vaikka paljon metsiä on siirtynyt muuhun käyttöön.

Siitä, että meillä humisee näin runsaasti metsiä, saamme kiittää viisaita metsäammattilaisia ja metsien kasvusta kiinnostuneita metsänomistajia. Luonnollisestikin myös teknologian kehittyminen on avainasia. Metsäautotiet ja autot mahdollistavat taimikoiden perustamisen ja hoidon. Jalostustoiminta on tuottanut laatusiemeniä. Tehokkaat taimitarhat tuottavat 150 miljoonaa tainta vuodessa, On ilo nähdä hyvin kasvavia metsiämme.

Jos metsiämme käsiteltäisiin kirjoittajien toivomalla tavalla, näkisimme kitukasvuisia rääseikköjä autiolla maaseudulla.

”Jos metsiämme käsiteltäisiin kirjoittajien toivomalla tavalla, näkisimme kitukasvuisia rääseikköjä autiolla maaseudulla”. Valitettavasti tässä hyvässä on se huono puoli, että ei ole havaintoa täällä ensimmäisestäkään kirjoittajasta, joka hoitaisi metsiään Timpan kuvailemalla tavalla. Eiköhän huoli ole yhteinen ja on aika outo väite, jota käytetään jatkuvasti painostuskeinona paremman metsänhoidon puolesta, vaikka siihen ei ole aihettakaan. Ainakaan kirjoittajissa ei ole ainuttakaan, joka puolustaisi metsien hävittämistä.

Pari ajatuksen jättiläis- ukkoa jälleen. Eikös Timppa ole nähnyt niistä omista tuotannoistaan pohjia viistävän taloudellisen tuloksen.  ” Suomi alkoi vaurastua, mutta edelleen metsäkato jatkui, koska metsien uudistumisesta ei huolehdittu.  paljon metsiä on siirtynyt muuhun käyttöön.”  

Vuodesta 1952  => 2006  metsäpinta-ala on lisääntynyt noin  3000 ha,  näyttää metsätieteen aikakauskirja. Ulkomaiset pörssiyhtiöt  ovat  vaurastuneet  ja niiden johto pöhöttänyt  tulonsa.  Miksi  Timppa jätät  kertomatta ne avohakkuiden nykyiset  rääseiköt ja rästit,,  koska metsien uudistumisesta ei huolehdittu ?

Metsäteollisuuden lobbaamat kuuden tohtorin väitöksissä ei  yhdelläkään liittynyt metsänomistajan taloudelliseen metsän tuottavuuteen enempi oli  tutkittu kansanperinteisen satujen esiintymistä metsään.  Arvonimien varassa hankittu laki metsäteollisuudelle ja sen myöhemmät sovellukset köyhdytti Suomea,  jätti kouluttamatta  suurenikäluokan.  ”Jos ei ihminen ole muuta oppinut kuin paljaaksihakkuun niin on koulutukset ollut turhaa ” sanoi  Konsta  Pylkkänen

Maa muuttui vasta  Nokian ihmisten älyllä tekemällä uudella tulevaan, ei menneisyyteen  tehdyllä  ja tavaroilla.