Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 11,886 vastausta, 127 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 minuuttia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11,281 - 11,290 (kaikkiaan 11,886)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    He täällä nyt kertovat  kirjoista joita ovat  nähneet.  Tarkoittavat  varmaan  teoksia DDR stä : Sozialistische Forstwirtschaft in einer Demokratie aus reinem Land.

    Koivikossa lähteelle kirmaavaa  neitoa ei heille  näy .  Katkeruus vain pullistelee heroilla  raivion laidalla. Mielen on täyttänyt aukkojen  horsmat  ja vatukot.  Pyro himot jo hiertää mieltä.  Tuli on pakko tehdä.

    Oikein hauskaa Juhannusta!

    Puuki

    Perkolla itsellään oli 11 vuotinen oottelu ennen kuin kuusen leikossa alkoi näkyä elon merkkiä kasvusta.

    Koivikossa kirmaa lähteelle ihan lähiaikoina neito kaunis ulkomaan. Ei ole katkeruutta ollenkaan.

    Visakallo

    Perkolla taitaa olla siitä puhe, mistä puute…

    Tolopainen

    Perko aikoo selkeästi tehdä juhannus taikoja. Kun katselet kaivosta tulevan heilasi kuvaa älä kurkistaa liian syvälle. Siellä odottaa kylmä kylpy, pidä sepalus kiinni myös veneessä.

    Visakallo

    Jospa Perkolle onkin tällä kertaa tapahtunut kaikkien aikojen Juhannus-taika, eli hän kirjoittaa tästä eteenpäin vain totta!

    Timppa

    Kommentti Hesariin:

    On todella ihmeellistä kuinka hyvässä kunnossa metsämme ovat, kun tiedetään niiden historia.
    Pohjanlahden vaikutusalueen puita on viety jo 1600-luvulta asti Tukholmaan. Pietari alkoi jo 1700-luvulla imeä Saimaan vesistöalueen puita. Metsien käyttö kaskenpolttoon kiihtyi 1750 lähtien väestökasvun’ seurauksena. Pohjanmaan ja Kainuun metsiä käytettiin suuressa määrin tervanpolttoon. Metsiä hävitettiin todella tehokkaasti..

    Uusi aika koitti, kun teknologinen kehitys ja Britannian kasvavat markkinat mahdollistivat 1860-luvulta sahateollisuuden ja sen jätevirtoja hyödyntävän massateollisuuden kehittymisen. Suomi alkoi vaurastua, mutta edelleen metsäkato jatkui, koska metsien uudistumisesta ei huolehdittu.

    Tilanne muuttui vasta 1948, kun 6 johtavaa metsäasiantuntijaa ns Harsintajulkilausumassa vaati, että metsiä hävittävistä poimintahakkuisista on luovuttava. Silloin niitä kutsuttiin harsintahakkuiksi, nykyään jatkuvaksi kasvatukseksi. Harsintajulkilausumassa vaadittiin, että uuden taimikon syntymisestä on huolehdittava ja aluetta kasvatettava tasaikäisenä aina siihen saakka kunnes kuvio uudistushakataan.

    Tähän systeemiin systeemiin alettiin siirtyä 1950-luvulla. Pääasiassa tämän ansiosta metsiemme puumäärä on kasvanut 1500 miljoonasta m3:stä nykypäivän 2500 miljoonaan. Vuosikasvu on yli kaksinkertaistunut 50 miljoonasta m3:stä yli 100 miljoonaan vaikka paljon metsiä on siirtynyt muuhun käyttöön.

    Siitä, että meillä humisee näin runsaasti metsiä, saamme kiittää viisaita metsäammattilaisia ja metsien kasvusta kiinnostuneita metsänomistajia. Luonnollisestikin myös teknologian kehittyminen on avainasia. Metsäautotiet ja autot mahdollistavat taimikoiden perustamisen ja hoidon. Jalostustoiminta on tuottanut laatusiemeniä. Tehokkaat taimitarhat tuottavat 150 miljoonaa tainta vuodessa, On ilo nähdä hyvin kasvavia metsiämme.

    Jos metsiämme käsiteltäisiin kirjoittajien toivomalla tavalla, näkisimme kitukasvuisia rääseikköjä autiolla maaseudulla.

     

     

    mehtäukko

    Tuo on totta.

    Ja entäpä laajan metsätalousvaikutteisten työpaikkojen määrä! Kyllä rääseikkötalous olisi senkin näivettänyt.

    Jovain

    ”Jos metsiämme käsiteltäisiin kirjoittajien toivomalla tavalla, näkisimme kitukasvuisia rääseikköjä autiolla maaseudulla”. Valitettavasti tässä hyvässä on se huono puoli, että ei ole havaintoa täällä ensimmäisestäkään kirjoittajasta, joka hoitaisi metsiään Timpan kuvailemalla tavalla. Eiköhän huoli ole yhteinen ja on aika outo väite, jota käytetään jatkuvasti painostuskeinona paremman metsänhoidon puolesta, vaikka siihen ei ole aihettakaan. Ainakaan kirjoittajissa ei ole ainuttakaan, joka puolustaisi metsien hävittämistä.

    mehtäukko

    ”…Tähän systeemiin alettiin siirtyä…jne” on kiistatonta v:n 1750 toiminnan johdosta.

    Nyt joidenkin kaupunkien ja srk:tien metsiä muilutetaan jo koetulle typeryyden radalle, jossa tuhot mellastavat! Onko järkeä vai ei?

    Perko

    Pari ajatuksen jättiläis- ukkoa jälleen. Eikös Timppa ole nähnyt niistä omista tuotannoistaan pohjia viistävän taloudellisen tuloksen.  ” Suomi alkoi vaurastua, mutta edelleen metsäkato jatkui, koska metsien uudistumisesta ei huolehdittu.  paljon metsiä on siirtynyt muuhun käyttöön.”  

    Vuodesta 1952  => 2006  metsäpinta-ala on lisääntynyt noin  3000 ha,  näyttää metsätieteen aikakauskirja. Ulkomaiset pörssiyhtiöt  ovat  vaurastuneet  ja niiden johto pöhöttänyt  tulonsa.  Miksi  Timppa jätät  kertomatta ne avohakkuiden nykyiset  rääseiköt ja rästit,,  koska metsien uudistumisesta ei huolehdittu ?

    Metsäteollisuuden lobbaamat kuuden tohtorin väitöksissä ei  yhdelläkään liittynyt metsänomistajan taloudelliseen metsän tuottavuuteen enempi oli  tutkittu kansanperinteisen satujen esiintymistä metsään.  Arvonimien varassa hankittu laki metsäteollisuudelle ja sen myöhemmät sovellukset köyhdytti Suomea,  jätti kouluttamatta  suurenikäluokan.  ”Jos ei ihminen ole muuta oppinut kuin paljaaksihakkuun niin on koulutukset ollut turhaa ” sanoi  Konsta  Pylkkänen

    Maa muuttui vasta  Nokian ihmisten älyllä tekemällä uudella tulevaan, ei menneisyyteen  tehdyllä  ja tavaroilla.

Esillä 10 vastausta, 11,281 - 11,290 (kaikkiaan 11,886)