Jatkuva kasvatus käytännössä.

Metsäala on itse syyllinen kun kaikki jatkuvan kasvatuksen kannattavuuteen  liittyvä tutkimus vai laskenta tietokonemalleilla on annettu yhdelle miehelle. Se ei auta jos lähes kaikki metsäalan nykyiset professorit ja emeriutiukset kirjoittavat miten käytännössä ei tule tapahtumaan kun kaikki aina viitataan tutkimukseen. Kun nämä tutkimukset ei taatusti ota käytäntöä huomioon esimerkki vaikka ”hyödyllinen tuho kuusialiskasvoksessa” minkä varmasti kääpätutukijat tyrmäävät suoraan. Laskennallisen mallin haastaminen on hankalampaa kun laskija ei halua ottaa huomioon mitään ja mallissa aina on keskikokoinen puu ison puun alla joka kasvaa isoksi tukkipuuksi vaikka tuhansien metsätyöntekijöiden ja professorien voimin tiedetään, että näin ei tule tapahtumaan siinä mittakaavassa. Nytkun metsäala ei ole haastanut näitä kunnolla niin Arvometsät ja muut saavat rilan kertaa miten mm. kuusialiskasvoksen murskaus on metsässä itseasiassa positiivinen asia ja vain parantaa JK:n kannattavuutta. Kaikki mitä Perko siteeraa on Tahvosen käsialaa Aalto yliopistosta.

A- Raivooja  voit osoittaa näille henkilöille  arvostelusi.  Ovat  varmaan  selvittäneet  puunkasvua laajasti enenemän kuin  palstan tamppaajat.   A J hallitsee taimiasiat  niin kivitä häntä jos siihen on syytä.     Mie en kuulu kööriin .
Olli Tahvonen
Professori, Helsingin yliopisto

Antti Suominen
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto

Vesa-Pekka Parkatti
Tutkijatohtori, Helsingin yliopist
Philipp Back
Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
Jim Solatie
DeepFRST-hankkeen kaupallistamisasiantuntija
Pekka Malo
Professori, Aalto-yliopisto

Nii Olli tahvone ja tohtorikoulutettavat ovat siinä. Niin et varmasti kuulu kööriin mutta yhden ihmisen kynästä tai pikemminkin tietokoneella mallinnetusta metsästä perustuu iso osa tätä ajatusta.

Jahas. Nyt se jk-metsä tuottaa jo vuodesta toiseen 12 %. Ei tässä voi tehdä muuta kun ”Jalapat”. Aamen.

Puuton ala todellakin kasvaa hitaasti mutta varmasti , jos toteutetaan jk:ta. On jo luonnostaan paikkoja ,jotka eivät taimetu ilman toimenpiteitä ja tämän lisäksi avoimen maan osuus kasvaa jokaisen puun poistamisen yhteydessä. Kannon vierellä ei kasva mitään ja hakkuutähdekasan kohdalle syntyy vadelmikko ,joka estää taimettumisen pikäksi aikaa. Kun heinä saa vallan tilanne vain pahenee.

Voi löytyä myös paikkoja ,jotka taimettuvat jopa liikaa. Niissä kohdissa tarvitaan toimenpiteitä ,jotta taimikon kehitys ei esty liian tiheyden seurauksena. Jos mitään ei tehdä , jäädään kauas jaksollisen kasvuista. Toisaalta on hirmuinen homma lähteä haravoimaan raivausta tarvitsevat tiheiköt ja täydennysistutettavat kohdat koko tilan alueelta ,jotta uusi kasvu ja vakaa tuotto turvataan. Nämä hommat tulevat taatusti kalliimmiksi laajaperäisessä tuotannossa verrattuna keskitettyyn toimintaan jaksottaisella puolella.

Jatkuva kasvatus ei ole suinkaan niin huoltovapaa ,kun annetaan ymmärtää. Tamppaamista riittää ja aktiivisuutta vaaditaan , jos halutaan estää puuttoman maan lisääntyminen ja samalla halutaan metsästä myös tuloja. On sen verran haastava rasti , että jää monelta tekemättä.