Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 12,491 - 12,500 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Perko on kyllä hyvä matematiikassa, mutta huono biologiassa. Metsässä biologia ei toimi matematiikkasi mukaisesti. Valitettavaa, mutta totta.

    Visakallo Visakallo

    Todelliseen jatkuvaan jk:een ei Suomessa ole riittävästi sopivia puulajeja. Ainoastaan koivikkoon ja joskus männikköön voi tulla kuusista alikasvos, mutta siihen se kierros sitten päättyykin. Meillä on nyt kokemuksia samanikäisten istutettujen, sekä alikasvos kuusikoiden päätehakkuista. Ero on täysin selvä. Istutetuissa ei ole ollut lahoa juuri lainkaan, mutta alikasvos kuusissa on, ja vieläpä merkittävästi. En voi suositella alikasvoskuusikoiden  kasvatus enää kenellekään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En pyytänyt uskonvahvistusta vaan näyttöjä. Moni muukin odottaa niitä metsänhoidon päätöksenteon tueksi. Tarkoitan pitempään kuin yhden äskettäisen jk-hakkuun verran hoidettuja metsiä. Kun aikaa on kulunut muutamia vuosia, alkaa nähdä miten kasvu ja taimettuminen kehittyvät. Ehkä Silva ry poistaa tämän puutteen aikanaan. Luke myös suometsätutkimuksillaan. Toivotaan molemmille menestystä.

    Perko

    Hatarasta muististani,  niin on parikohtaa  Mauri- myrskyn jäljeltä  ja yks lehto jäänyt metsänviisaan  huolimattomuutta. Noista  kahdesta oli kuvat  mutta  kun  M-Ukkolta meni niistä potti nurin  ja sen perään arvosteli  metsäni, mie poistin kuvat.   Lehto on  80 luvulta  jäänyt  huonosti  putsaamatta  aukoksi  josta on nyt  myyty sahapuita  ja haettu polttopuuta ihelle.    Pitäs  tehhä  ihe retki paikalle katsomaan.  Keväällä paikka on lintujen mekkalaa tulvillaan.   Noihin kohtiin  on  eri-ikäis metsä iskenyt   pakottamatta.  Tasakuusikoissa on  useammanlaista   virittämistä   sammalkunttaisiin  joutuu parsimaa uuttakin kun ei ole aiemmin osattu varautua eikä koulutettu.  Niistäkin saa  mutta  se ei kuulu   tähän juttuun.   Ne eivät ole  jk  metsiä.

    Visakallo Visakallo

    Perko arvostelee kyllä muut, mutta ei sitten kestäkään itseensä kohdistuvaa arvostelua, -miksi niin? Pitää seisoa sanojensa takana.

    Perko

    Saahan sitä arvostella asiasta mutta  en pidä pelkästään siivottomista vertauksista elleivät ole maukkaita kevennyksiä.   Visan jutut ovat miusta  just’   ”sanansamittaisia” vaikka ei aina EDIT !

     

     

    Visakallo Visakallo

    Perkolla on eri mittapuut omien viestiensä asiallisuuteen ja toisten vastaaviin.

    Perko

    Metsässä biologia ei toimi matematiikkasi mukaisesti. Valitettavaa, mutta totta.”    Tuo on just  toisinpäin.  Katsotte kuusen- tai  männynkävyn suomujen kiertymistä lomitusten niin sekin noudattaa tiettyä fraktaalistakaavaa, samoin kuusen oksien kiertyminen  rungossa esim.  Nekin  ovat matemaattisen tarkkoja juttuja.   Mainioon vastapalloon on ilo ladata!

    Nollakohta: Yksinkertaisen kauniit solut

     

    Jovain Jovain

    On myös havaittavissa tiettyä tarkoituksenmukaisuutta jk metsänhoitoa vastaan. Väitetään, että ei ole tutkittu, ei ole tuloksia ja että tulokset ovat paikkansa pitämättömiä. Tuloksena voidaan pitää sitäkin, että hoitomuoto onnistuttiin pitämään sulussa vuosikymmenien ajan. Ja vielä tällä hetkellä jk:ta pidetään jopa lain suosituksilla toimimattomana ja tuottamattomana. Ja hoidon takaporttina pidetään tänäkin päivänä viljelyä. Yhdellä tavalla tarkoituksenmukaista olisi väittää jaksottaisesta metsänhoidosta, että ei pidä paikkaansa. Tulokset ovat epäuskottavia ja vaatii varmentamista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    jaksottaisesta metsänhoidosta, että ei pidä paikkaansa. Tulokset ovat epäuskottavia ja vaatii varmentamista.

    Tästä on metsävarojen inventoinneista mittaustietoa ja tutkijoiden maastokokeiden tuloksia kymmenien vuosien ajalta. Riittää useimmille näytöksi. Niistä voi tehdä myös talouslaskelmia.

    tällä hetkellä jk:ta pidetään jopa lain suosituksilla toimimattomana ja tuottamattomana

    Metsänhoidon ohjeistus sanoo asiasta näin:

    ”Luontaisen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi on jäävän puuston pohjapinta-alan oltava varsin alhainen.”

    Taulukko. ”Viitteellinen puuston pohjapinta-ala (PPA) ennen jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ja sen jälkeen. Jos lähtökohtana on tiheä metsä, ei hakkuuta tule tehdä metsätuhoriskin vuoksi kerralla liian voimakkaasti.”

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-uudistuminen-ja-kasvatus-jatkuvassa-kasvatuksessa/toteutus#section-430

    Lakiin kirjattu pohjapinta-ala on minimitaso. Mikä olisi suositeltava taso Jovainin mielestä? Itse ilman käytännön kokemusta luulen: jk-metsässä on mahdollista saada joko kasvua tai uudistumista, mutta on hyvin vaikea saada molempia samaan aikaan samassa metsässä. Kun hyvä uudistuminen vaatii ppa-välin noin 10-20 ja hyvä kasvu ppa-välin noin 20-30, nämä ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.

Esillä 10 vastausta, 12,491 - 12,500 (kaikkiaan 15,381)