Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,681 - 12,690 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joku tuossa ei RR täsmää kun Visakallo väittää vaurastuneensa juuri sillä keinoin jolla sinä ennustat konkurssin. Varmasti metsän ulkopuolelta on saatavissa taitavalle ja vähän onnekkaallekin sijoittajalle hyviä tuottoja mutta toisaalta metsä on ollut ja lienee vastaisuudessakin melko riskitön sijoitus. Tilanteet muuttuvat nopeasti erityisesti metsän ulkopuolella. Jos metsässäkin.

    Jari Sarasvuon Odysseia -sarjassa on jakso metsätaloudesta, haastateltavana Mikael Beck Aari-yhteismetsästä.

    mehtäukko

    RR…” metsät olisivat jääneet ostamatta…”

    Kuinka ”aikoinaan toimien” ja metsät ostettua tilanne on nyt tuo surkuteltu?

    Täysin ristiriitaista, jota en seuraa huvittuneena.

    Jovain Jovain

    Viljelyn kustannukset lienevät pohjoisessa samat kuin etelässä, mutta metsien tuotto pohjoisessa on paljon heikompi. RR kertoo käyttäneensä  luontaista uudistamista ja soveltaneensa jatkuvaa kasvatusta. Sillä puntit tasaantuvat, kustannukset alenevat ja metsien tuotto voidaan ylläpitää jatkuvana.

    Jovain Jovain

    Jos halutaan seurata puulajien luontaista kiertoa, kannattaa hyvän tuloksen aikaan saamiseksi valopuut uudistaa avovaiheen kautta ja kuusi viljeltynä OMT ja sitä rehevämpiin kohteisiin. Kannattaako kuusta, jos ajatellaan puulajien luontaista kiertoa, viljellä sitä karumpiin ympäristöihin. Sitä tehdään paljon, mutta kannattaako nämä ympäristöt säästää mieluummin valopuille ja saada aikaiseksi puulajien luontaista kiertoa. Uudistaminen avovaiheen kautta sopii myös jk metsän kasvatukseen ja kuusi luotaisena uudistuu miltei kaikkialle

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    RR kertoi aiemmin myös tampanneen satoja hehtaareja siemeniä maahan. Enemmän tamppaaja minusta. Luontainen uudistaminen siemenpuilla ei vielä minusta ole kategoriassa ”jatkuva tuotto.” Sillä sitä tekee moni muukin kun siihen on mahdollisuudet.

    Nyt kun RR on paikalla niin täällä on ollut laskutaidotonta porukkaa kun neuvoit visalle, että:” muista käyttää 4% korkokantaa raivauskustannuksille. Niin tämä minun kysymys olisi kun teen oikeasti jatkuva kasvatus asiakkaille ennakkoraivausta missä vapautetaan ja harvennetaan parimetrisiä kuusia niin mitä aikaa tulisi käyttää tälle kustannukselle? Niiden päätehakkuuhan on paljon pitemmällä kuin jaksollisen kuuset?

    Perko

    Mie pidän Puukia laskutaitoisena  metsänhoitajana jolla on jaksollinen järjestelmä hyvinkin hallinnassa aina loppumyyntiin asti. Mutta kun on kyse  jk  puustosta niin  sitten  olen epävarma onko Puuki  hokaissut  ne  ”kasvu luokkasarjoissa” (jotain sellaiseksi kutsuvat) erilaiset kasvunopeudet summata oikein.

    Jovain  oli kai  lukenut  ohjeen oikein  tai muuten oivaltanut millä kasvu ja tuottavuus säilytetään  monikerroksellisessa metsässä.  RR  siitäkin mainitsi. Muilta en muista  samaa selvineen.   Sillä on  vaikutusta 30 – 40 vuoden  viiveeseen jopa  superrotuisilla taimilla  toimiessa.    Tolopainen on hylännyt asian  ylivoimaisena ilmeisesti eikä sillä just ole niissä tuotoksissa merkitystä, hänelle on pääasia  jotta voi käydä kahvittelemassa  siistissä sammalikossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä MT eli mustikkatyyppi etelässä soveltuu vielä kuusen tai koivun istutukseen. Sitä rehevämmillä paikoilla toivoisi lisättävän puulajien valikoimaa koivuista ja kuusesta vaikka niin että metsässä sallitaan pieni määrä sekapuuna vähäarvoisia puulajeja ja jalopuita. Nämä saisivat kehittyä vanhoiksi ja suuriksi ötökkäkasvattamoiksi ja pikkulintujen talvivarastoiksi. Periaate sopii myös jk-metsiin.

    Perko

    Tunnen jonkinmoisen   häpeän tyhmyydestäni kun aikoinaan  ohjeistuksen mukaan  raivasin  pellonreunoista  vanhoja raitoja jotta  on siistin näköistä.  Ymmärryskehittyy pätkinä ja  myöhään tai sitten ei!   Nykyisin  nauhoitan  ne  ettei  moto iske niihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miltä näyttävät AR:n asiakkaiden jatkuvapeitteiset metsät: onko taimia, onko korjuuvaurioita, onko vajaatuottoisuutta? Vai onko enemmänkin niin kuin Perko kertoo: kovaa eurojen kilinää ikäluokkien ja kokoluokkien ihanteellisessa tilajärjestelmässä?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    ”Uudistaminen avovaiheen kautta sopii myös jk metsän kasvatukseen” Jovain

    Pääni räjähtää, tämä jättää kyllä sanattomaksi.

    Otan myöhemmin kuvia. Mutta eikös ne kaikki perustu jollain tavalla kuusien hyödyntämiseen. Tottakai vajaatuottoisuus lisääntyy sitä mukaan kun harvennetaan. Mihin niinku joku kuvittelee, että nämä sekundääriset lehtipuut ja niiden vesat katoaa metsästä? Asiakkaatkin on sitten yleensä korkeakoulutettua väkeä tai rahastoa et ei siellä mitään metsänkasvatuskokemusta tai taitoa ole. Monille varmaan riittää, että toteuttaa tälläistä ideologiaa kun on jo muuten rahaa tarpeeksi.

Esillä 10 vastausta, 12,681 - 12,690 (kaikkiaan 15,381)