› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 12,831 - 12,840 (kaikkiaan 14,860)
1 2 3 … 1 283 1 284 1 285 … 1 484 1 485 1 486

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 26.11.2024, 22:27

    Turha tähän kartelleja sotkea. Hevosajan menetelmät ovat vain hevosajan mentelmiä. Huonoksi havaittu jo silloin. Kun parempia on tarjolla käytetään niitä.

    Perko 26.11.2024, 22:53

    Mitäs vikaa hevosissa on?   Piha heppana oli vapaana liikkuva sodan käynyt veteraani  sillä oli enemmän tolkkua kuin monella kuskilla. Tunnen  henkilöitä joille en antaisi hevosta enkä muutakaan  eläintä.

    mehtäukko 27.11.2024, 07:24

    Perkolaista hysteriaa:…”Ovat  Saksassa jälleen puristelleet jotain mehtä gruppia   kartellista…”   Koeta nyt lukea uutiset loppuun asti, äläkä vouhota asioiden edelle. Tuollaiset tarkastukset ovat alan arkea, ja tulosten perusteella tehdään johtopäätökset, kuten hevosten osasssa . Luontokappaleet hoitivat annetun osansa kunniakkaasti, mutta ylilyönnit olivat sietämättömiä.

    Jovain Jovain 27.11.2024, 08:56

    Hintataulukot ovat toteutuneita hintoja puukaupoista. Ovat niitä mehtäukon nökösiä, eivät todellisia hintoja, joista voisi päätellä puunhintaa teinvarressa. Alemmat ”taulukkohinnat” (hankinta) suosivat tekemään pystykauppaa. Pystykaupassa korjuusta sovitaan urakoitsijan ja puunostajan välillä. Puunmyyjä ei ole neuvotteluosapuoli tässä, mutta maksaa korjuusta sen mitä ovat päättäneet.  Puunmyyjä ei ole osapuoli tässä kilpailutuksessa. Tämä ei sovi kaikille puunmyyjille, ovat mieluummin isäntiä omissa metsissään ja käyttävät vaihtoehtoisia kauppatapoja, kuten hankintakauppaa. Tämä käy hyvin selväksi näissäkin keskusteluissa.

    mehtäukko 27.11.2024, 09:04

    Ja jankutus jatkuu…

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 27.11.2024, 09:40

    Itse en tee ollenkaan sillein, että käyn etukäteen katsomassa kohdetta ilmaiseksi ja jättämässä tarjouksen. Mikä lienee koneyrittäjien into tällaiseen mitä minä en suostu tekemään ollenkaan.

    Parhaimmat tekijät on kuitenkin aina sellaisella hommissa missä ei ole mitään ylimääräistä ja homma pyörii ilman joutokäyntiä kokoajan.

    Perko 27.11.2024, 11:33

    Edellisissä on on esimerkkejä asennehäiriintyneistä  joiden  palveluksista puuttuu ymmärrys tuottaa  metsänomistajan puunmyyntiin lisäarvoa.   Harmilliset tapaukset   näin edistävät alansa   imagoa.

    suorittava porras suorittava porras 27.11.2024, 11:50

    Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. Ei nuolla asiakkaan varpaita . Jos nuollaan ,sille määrätään käypä hinta.

    R.Ranta R.Ranta 27.11.2024, 13:55

    Keskustelu menetelmien paremmuudesta on suruhupaisaa. Yhtä vastausta kun ei ole. Metsän tuotto sitoutuneelle päomalle ei ole suuri ja huomattavasti riippuvainen vielä mm. olosuhteista. Ratkaisevaa on mm.  se, kuinka metsänomistaja suhtautuu ja ottaa huomioon muualta vastaavalla riskillä saataviin tuottoihin.

    Kun teet uudistusinvestoinnin, etkä saa sille kuin keskimäärin ehkä  2-3% tuottoa ja vain kuluja tuloutuvista koroista puhumattakaan kymmeniin vuosiin, niin pitää ymmärtää kriittisen suhtautumisen puuntuotoksen maksimointiin.

    Jos teet toista harvennusta ja sinulla on kaksi puuta vierekkäin, joista toinen pitää väljennyksessä poistaa. Toinen on kahden tukin puu, joka tuottaa puuhun sitoutuneelle pääomalle (30-40 e)  esim. 1-2% ja sen kaatamalla metsänomistaja saisi sille muualta esim. 4-5% tuottoa.  Vieressä on tervelatvainen pikkutukin kokoinen puu, joka tuottaa sitoutuneelle pääomalle (2-3 e)  esim.  10 – 30 %. Jos tavoitteena on metsän puuntuotoksen maksimointi, niin johtopäätöksenä on pikkutukin poistaminen, vaikka taloudellisessa mielessä se on aivan älytöntä.

    Puuntuotoksen maksimontipyrkimyksessä ja siinä, että huomioidaan vastaavalla riskillä muualta saatava tuotto on valtava ero.

    Se on kunkin metsänomistajan oma asia mitä hän metsänhoidollaan tavoittelee. Oleellista on, hän ymmärtää mistä on kysymys. Jos ymmärtää, niin tällainen juupas eipäs keskustelu kuulostaa älyttömältä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.11.2024, 14:08

    Nyt RR osasi kertoa asiansa niin että taviskin ymmärtää. Harvoin nähty selvänäköisyyden hetki. Kadehdin kun noita tulee itsellekin hyvin harvoin.

    Maksimoidaan siis vaikka sijoitetun pääoman tuottoa. Tuotto metsässä edellyttää yleensä kasvua, ellei tuotettu palvelu ole monimuotoisuutta. Ei ole tarpeen ottaa kantaa metsänhoitomallien paremmuuteen, vaan päätöksentekotilanteen mukaan toimitaan.

    Jos päätöksenteko tapahtuu varttuneessa erirakenteismetsässä (kuten vaikka Timo Kujalan YLE-esimerkissä), molemmat vaihtoehdot avohakkuu ja poimintahakkuu ovat mahdolliset. Molemmat voivat tuottaa yhtä hyvän tuloksen lyhyellä aikavälillä vaikka  huomioidaan muualle sijoitetut pääomat. Jos siis tilanne on tuo edellä kuvattu, että metsän jää kasvamaan hyvän arvokasvun puut.

Esillä 10 vastausta, 12,831 - 12,840 (kaikkiaan 14,860)
1 2 3 … 1 283 1 284 1 285 … 1 484 1 485 1 486