› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,383 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 13,451 - 13,460 (kaikkiaan 15,383)
1 2 3 … 1 345 1 346 1 347 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • . 8.2.2025, 23:14

    Aj n vastauksesta/ vertauksesta päätellen ymmärsit kuitenkin mistä on kyse.

    Ei auta kääntäjä tai tekoälyt

    Metät kunnossa! 8.2.2025, 23:17

    EDIT

    Perko 9.2.2025, 10:34

    Haluan tehdä muutamia oikaisuja virheellisiin väittämiin ja oletuksiin. Vastaajat kirjoittavat tietenkin siitä, mitä heillä on mielessään, mutta mahdollisuuksia voisi olla muuhunkin. Volterin juttu odottaa vielä vuoroaan, samoin monet muut aiheet, joihin ei ole ehditty syventyä eläinjälkien ja jätösten tutkimisen ohella.

    Visa on kehittynyt hienosti ja selviytyy mielestään jo itsenäisesti paljaaksi hakatun arvioinnista. Tämä on hyvä askel eteenpäin, ja jatkossa on hienoa nähdä, miten hän pystyy itse ratkaisemaan ongelmiaan.

    Jovain Jovain 9.2.2025, 10:50

    Ilmeisesti ei ole päästy kuin hyvään alkuun, se on tuo ajatuksen juoksu sen verran hidasta, kun on metsän kasvukin. Uuttera hakkaaja ja metsän raivaaja saa valmista 50-vuodessa. Se vaatii kuitenkin jatkuvaa raivaamista ja huolen pitoa. Peitteisessä samaan päästään 100-vuodessa, se on pitkä aika, mutta kuitenkin, oikealla hoidolla tuotto on jatkuvaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.2.2025, 11:39

    Jovain voi olla tuossa totuuden jäljillä: jaksollisen 50 vuoden kierto tuottaa saman verran euroja kuin jatkuvan 100 vuoden kierto. Mutta mikä vaihtoehto tuottaa isoimmat kannattavuusprosentit? Kustannukseton hoito kyllä, mutta sellaiseen on vaikeaa päästä. Vähintään raivausta joutuu tekemään ja tiemaksut maksamaan.

    Joidenkin mielestä nettotulojen nykyarvolaskenta ei sovi uudistamisinvestoinnin päätöksentekoon. Ehkä jokin parempi mittari voisi löytyä – vaikka Metsät ja raha -seminaarista? Sellainen voisi olla esim. vuotuinen sijoitetun pääoman tuotto koko tilan osalta. Metsävaratieto tuottaa tarvittavat tiedot eli puustopääoman ja kasvun arviot.

    Perko 9.2.2025, 13:07

    Metsät ja rahat  seminaarin kehittelyyn voisi lisätä  myös  puunmyynti/ osto  tienvarsihinnoilla eikä pitää  hämärähintaista korjuuta peiteltynä.  Korjuun osuus  tievarsihinnasta  on  ~ 25 – 90%  jonka metsänomistajalta ”veloitetaan” jopa hankintakaupassa.   Olisiko  A J llä  ”puolivalmista”  ohjelmapohjaa seminaarille ?  Korjuun kustannukset  myyntitavan ohella vastaa  metsän iässä yli puolta sen tuottavuudesta.  Varsin merkittävä   tuottavuuden  tekijä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.2.2025, 13:11

    Tarkoitin Perko Metsälehden seminaaria / webinaaria joka on tiistaina 11.2. aamupäivällä. Jos ilmoittaudut ja rekisteröidyt voit katsella striimiä netistä. Metsälehden etusivun mainoksesta pääsee ilmoittaumaan etäosallistujaksi.

    Korjuulla tienaaminen koskee vain hankintakauppaa, ja ne jotka sitä tekevät, osaavat varmaan asiansa ilman seminaariakin.

    Perko 9.2.2025, 13:48

    On olemassa edelleen tuhansia  omatoimisia  puunkäsittelyyn kykeneviä  mo/puunajajia joita  hinnoittelulla  kaupan yhteydessä  kartelli hylkii.  Pitäis nähdä asiat ”ulkopuolella” eikä vaipua  suojelualueiden  pensaikkoon.  Katsomalla paljonko on tukin tienvarsihinta= ( pystyh.  + korj.) ,  vertaa hankintahintaan!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.2.2025, 13:52

    No paljonko se ero on Perko? Juuri tästä keskusteltiin jo Ekometsätalouden kaapelikäräjillä 1990-luvun lopulla. Ehdotin tuolloin että se ero johtuu siitä että teollisuus arvostaa pystyvarastoa ja omaa logistiikkaa enemmän kuin hankinnan tuottamaa tienvarsivarastoa. Kysymys on edelleen ajankohtainen.

    Perko 9.2.2025, 14:24

    Onko teollisuus sen  noin ilmaissut,  pitävät varastoja  poljetulla hinnalla korvauksetta varastoituna maanomistajan riskillä.   Korjuu tuottaa  omatoimiselle  hehtaarin vuosituottoa enemmän jo    kerta kuormalla.    Voin  lopettaa  kun on mahdoton näin ilman peiliä näyttää.

Esillä 10 vastausta, 13,451 - 13,460 (kaikkiaan 15,383)
1 2 3 … 1 345 1 346 1 347 … 1 537 1 538 1 539